Moni pelkää kontrollin katoavan, kun tekoäly yleistyy – siksi suomalainen tekoälyä selittävä kurssi on huippusuosittu ulkomailla asti

Ruotsi ja Hollanti tarttuivat Suomen haasteeseen kouluttaa yksi prosentti asukkaistaan tekoälyn perusteisiin.

tekoäly
Grafiikka
Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka

Yksi näkee tekoälyn uhkana ja toinen mahdollisuutena. Moni meistä tietää siitä loppujen lopuksi aika vähän.

Siksi suomalaisesta, tekoälyä selittävästä kurssista on tullut huippusuosittu. Nyt ainakin 15 maata haluaa saman kansantajuisen verkkokurssin omalla kielellään, ja YK:n opetusjärjestö Unesco toivoo kouluttavansa sillä huimaa vauhtia kehittyvää Afrikkaa.

Helsingin yliopiston ja teknologiayhtiö Reaktorin yhteistyössä tekemän Tekoälyn perusteet -kurssin (siirryt toiseen palveluun) suosio on ollut ennennäkemätön jopa kansainvälisellä mittapuulla: keväällä 2018 julkaistun verkkokurssin on aloittanut 150 000 ihmistä.

Yksi kurssin suorittaneista on henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Aino Heikkinen. Hän luki verkkoluennot läpi kesälomallallaan samalla, kun otti aurinkoa pihallaan. Syy kurssin aloittamiselle oli ammatillinen: Heikkisen työnantaja on Väestörekisterikeskus, ja työssä tarvitaan ymmärrystä digitaalisesta kehityksestä.

Aino heikkinen on väestörekisterikeskuksen henkilöstöpäällikkö.  Hän on teköaly kurssilla.
Aino Heikkinen pitää tekoälyosaamista kansalaistaitona, jonka kaikkien pitäisi oppia.Markku Rantala / Yle

Vaikein jakso opinnoissa oli neuroverkot, Heikkinen sanoo. Neuroverkot ovat tekoälyssä käytettäviä laskennan malleja, jotka matkivat ihmisaivojen toimintaa.

– Se osuus ei mennyt ihan harppomalla läpi. Piti oikein pysähtyä ajattelemaan, sanoo Heikkinen.

– Muuten kurssi oli tiivis katsaus siitä, mitä on tulossa.

Suomi on ensimmäinen maa, joka koulutti prosentin asukkaistaan

Kurssin suosiota on siivittänyt se, että se on tarjolla verkossa ilmaiseksi eikä se vaadi minkäänlaista teknologista tietopohjaa. Englanninkielisen version ansiosta puolet kurssilaisista on ulkomailta. Tekijät iloitsevat siitä, että naisia on kurssilla harvinaisen suuri osuus, jopa 40 prosenttia.

Helsingin yliopiston digitalisaatiojohtaja Jaakko Kurhila kuvailee kurssin suosiota huikeaksi.

– Ilmainen verkkokurssi voi tavoittaa tuhansia ihmisiä, mutta yli sadasta tuhannesta kurssilaisesta emme uskaltaneet edes unelmoida, sanoo Kurhila.

Kun tekoälystä tietää enemmän, voi tulevaisuuden ottaa vastaan paljon luottavaisemmin mielin.

Jaakko Kurhila, Helsingin yliopisto

Kun Helsingin yliopisto ja Reaktor julkaisivat kurssin vuosi sitten, visiona oli kouluttaa yksi prosentti suomalaisista eli 55 000 ihmistä tekoälyn perusteisiin. Kansainvälinen media kiinnostui pian, ja esimerkiksi Politico (siirryt toiseen palveluun) ja Wired (siirryt toiseen palveluun) kirjoittivat pienen Pohjoismaan "kunnianhimoisesta koulutustavoitteesta".

Yhden prosentin tavoite tuli täyteen jo muutamassa kuukaudessa. Nyt kurssin tekijät kurottavatkin vielä ylemmäksi ja pyrkivät kouluttamaan yhden prosentin koko maailman väestöstä eli 77 miljoonaa ihmistä.

Myös muut maat ovat tarttuneet haasteeseen kouluttaa yksi prosentti asukkaistaan tekoälyn perusteisiin. Ruotsinkielinen versio Helsingin yliopiston kurssista starttaa toukokuussa länsinaapurissa ja neuvotteluja käydään useiden muiden maiden kanssa. Alankomaat otti mallia Suomen saavutuksesta ja lähti vuoden alusta kouluttamaan asukkaitaan Amsterdamin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) ilmaisella kurssilla.

Tuntematon tulevaisuus pelottaa

Miksi kurssi on sitten niin haluttu? Reaktorin tekoälyjohtajan Hanna Hagströmin mukaan moni pelkää menettävänsä kontrollin, jos he eivät pysy perässä teknologian kehityksessä.

Tekoälykurssia testattiin ennen julkaisua erilaisilla kohderyhmillä. Siitä riippumatta olivatko testattavat töissä vai työttömiä, miehiä vai naisia, nuoria vai vanhoja, tulos oli aina sama: ihmisiä kiinnosti tietää enemmän tekoälystä, koska he halusivat ymmärtää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. He halusivat myös olla mukana osallistumassa siihen tulevaisuuteen.

Tekoälyn ympärille on kertynyt myös pelottavia myyttejä, joita kurssin avulla yritetään nyt purkaa.

– Kun tekoälystä tietää enemmän, tulevaisuuden voi ottaa vastaan paljon luottavaisemmin, eikä tarvitse kantaa huolta siitä, että tekoäly ottaa vallan ja tuhoaa meidät kaikki, sanoo Kurhila.

Jaakko Kurttila on digitalisaatiojohtaja Helsingin Yliopistossa.
Helsingin yliopiston digitalisaatiojohtajan Jaakko Kurhilan mukaan Suomi voisi tehdä paljon hyvää tarjoamalla korkeatasoista koulutusta maailmalle.Markku Rantala / Yle

Kurssin tekijöiden tavoitteena on myös pitää huolta, että kukaan ei jäisi kelkasta: Jotta muutkin kuin teknologian ammattilaiset voivat osallistua tekoälyyn liittyvään päätöksentekoon, edellyttää se, että ilmiö tunnetaan ja ymmärretään.

– Tekoälyn peruskäsitteet pitää ymmärtää, että siitä voi käydä keskustelua, sanoo Hagström.

Tekoälykurssin imusta kertoo jotain sekin, että Väestörekisterikeskuksen henkilöstöpäällikkö Aino Heikkinen sai innostettua mukaan kolme sukupolvea.

– Meillä koko perhe on suorittanut kurssin: äitini, poikani ja puolisoni.

Lue lisää:

Tekoäly avuksi ruokahävikin pienentämiseen: Älybiojäteastia kertoo, paljollako ruokaa menee roskiin

Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – "meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta"

Koe ensimmäisenä: Yle Uutisvahdin älykäs Voitto-robotti suosittelee juuri sinulle hyödyllisiä uutisia