Valtiovarainministeriö ennustaa hidasta kasvua: Lihavat vuodet taloudessa takana – Katso video

Seuraavan hallituksen on etsittävä keinoja hiipuvan talouskasvun vahvistamiseksi.

taloudelliset ennusteet
VM:n finanssineuvos Jukka Railavo (vas.), ylijohtaja Mikko Spolander ja finanssineuvos Marja Paavonen valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen julkistuksessa Helsingissä 4. huhtikuuta.
Valtiovarainministeriö julkisti tämän vuoden ensimmäisen talouskatsauksensa tänään torstaina. Kuvassa finanssineuvos Jukka Railavo (vas.), ylijohtaja Mikko Spolander ja finanssineuvos Marja Paavonen.

Valtiovarainministeriö on hieman nostanut ennustettaan Suomen talouden tämän vuoden kasvusta. Valtiovarainministeriö ennakoi tänään julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan, (siirryt toiseen palveluun) että talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia.

Talouskasvua pitää yllä kotimainen kulutus. Valtiovarainministeriö näkee, että yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia.

– Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitää hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu. Maltillisen inflaation ansiosta myös reaalitulojen kasvu jatkuu nopeana, ennusteessa todetaan.

Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu hyytyy kuitenkin lähivuosina alle 1,5 prosentin vuosikasvuun.

Suomen talouskasvua hidastaa kansainvälinen ympäristö, joka on valtiovarainministeriön mukaan aiempaa haastavampi. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu ennusteen mukaan alle yhteen prosenttiin.

Valtiovarainministeriö toteaa, että nopean talouskasvun vuoksi työttömyys on laskenut lähelle tasoa, joka kiihdyttää ansiotason nousua. Sen seurauksena kotitalouksien ostovoima paranee, mutta yritysten kustannukset nousevat.

"Talous puskee eteenpäin jälkilämmöllä"

Valtiovarainministeriö arvioi, että julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä.

Valtiovarainministeriö ennakoi, että julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.

– Suomen talous puskee eteenpäin korkeasuhdanteen jälkilämmöllä. Kasvu on hidastumassa ja monet näkevät maailmantaloudessa myös taantuman merkkejä. Asetelma julkisen talouden vahvistamiseksi on vaativa, kuvaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Talouskatsauksen kiinnostavuutta lisää runsaan viikon päästä olevat eduskuntavaalit.

Nyt puolueet ovat olleet haluttomia kertomaan ennakkoon, mistä ne olisivat valmiita leikkaamaan, jos talous ja työllisyys eivät kasva riittävästi.

Helmikuun suositukset edelleen voimassa

Valtiovarainministeriön virkamiehet sanoivat helmikuun alussa, että uuden hallituksen on varauduttava kahden miljardin leikkauksiin tai veronkorotuksiin.

Osastopäällikkö Spolanderin mukaan nämä suositukset ovat edelleen voimassa.

Tällä hallituskaudella työllisyysaste saatiin nostettua 72 prosenttiin. Nyt suuret puolueet tähtäävät siihen, että työllisten osuus saataisiin 75 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousisi 73,3 prosenttiin vuonna 2023. Parempi kehitys vaatisi seuraavalta hallitukselta lisää rakenteellisia uudistuksia.

Väestön ikääntyminen lisää menoja

Valtiovarainministeriö katsoo, että julkinen talous vahvistuu kuluvana ja ensi vuonna ja on vuosikymmenen vaihteessa tasapainossa.

Julkisen talouden alijäämät alkavat kuitenkin jälleen kasvaa 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy kasvuun.

Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja.

– Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen vaarantaa julkisen talouden kestävyyden, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei nykyrakentein riitä rahoittamaan julkisia hyvinvointipalveluja ja etuuksia, valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan.

Sopimukseton brexit keskeinen riski

Valtiovarainministeriön mielestä keskeinen riski Euroopan talouskehitykselle on sopimukseton brexit. Sen vaikutukset kauppavaihtoon Britannian ja EU:n välillä olisivat lyhyellä aikavälillä tuntuvia.

– On kuitenkin oletettavaa, että kauppa elpyisi ennen pitkää. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyvä riski on yhä merkittävä, valtiovarainministeriö arvioi.

Valtiovarainministerön mukaan yksityisen kulutuksen nopeana jatkuva kasvu tukee BKT:n kasvua ennustejaksolla.

– Ulkoisen ympäristön riskien toteutuminen laskisi yritysten luottamusta kotimaassa, heikentäisi investointeja ja työllisyyttä ja romauttaisi kotitalouksien luottamuksen talouden vakaaseen ja suotuisaan kehitykseen, valtiovarainministeriö varoittaa.

Seurauksena olisi, että kotitalouksien alhainen säästämisaste kääntyisi jyrkkään nousuun ja sekä yksityisen kulutuksen että BKT:n kasvu taantuisi äkillisesti. Kotitalouksien lisääntynyt velkaantuneisuus vähentää niiden madollisuuksia tasoittaa kulutustaan taantuman yli.

Valtiovarainministeriö antaa katsauksensa neljä kertaa vuodessa. Edellinen katsaus on viime vuoden joulukuulta, jolloin tämän vuoden talouskasvun ennakoitiin hiipuvan 1,5 prosenttiin. Vuosikymmenen lopussa kasvuvauhti olisi tätäkin hitaampaa.

Juttua korjattu klo 11.50, muutettu valtiovarainministeriön ennusteen työllisyysasteen vuodeksi 2023.

Lisää aiheesta

Puolueet eivät suostu laatimaan leikkauslistoja – Näin puheenjohtajat arvioivat valtiovarainministeriön kehotusta kahden miljardin sopeutuksiin

Näissä vaaleissa väistellään puhetta työllistämiskeinoista, koska ne "ovat kipeitä johonkin suuntaan", sanoo 150 budjettiriihen virkamies