Suomessa ei tiedetä kimalaisten ja muiden pölyttäjien tilannetta

Mehiläistarhaajat tarjoavat pesiä viljelykasvien läheisyyteen.

hyönteiset
Kimalainen ampiaispyydyksessä.
Toni Pitkänen / Yle

Suomessa ei ole kattavaa kuvaa kimalaisten ja muiden luonnonvaraisten pölyttäjien tilanteesta, arvioivat viljelijät ja mehiläistarhaajat. Maailmalla on havaittu, että pölyttävien hyönteisten kannat ovat supistuneet.

– Tarvitsemme lisää tietoa ja seurantoja, jotta pölyttäjien tilanteessa tapahtuvat muutokset kyetään havaitsemaan, painottaa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Pölytys on välttämätöntä ruuan tuotannon kannalta, mutta luonnonvaraisille pölyttäjille tärkeät kukkaniityt ja monimuotoiset pientareet ovat käyneet aiempaa harvinaisemmiksi. Luonnonvaraisten pölyttäjien kannat myös vaihtelevat voimakkaasti vuosittain.

Viljelykasvit ovat riippuvaisia hyönteispölytyksestä

Pölytyksen onnistumisessa on oma roolinsa tarhamehiläisillä. Mehiläistarhaajat tarjoavat palvelujaan viljelijöille. Palveluissa sijoitetaan tarhamehiläisten pesiä viljelykasvien läheisyyteen.

– Pölytyspalvelun käyttö on jo suosittua hedelmän- ja marjanviljelijöiden keskuudessa. Peltokasveista esimerkiksi tattari hyötyy nimenomaan tarhamehiläisestä, sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen.

Mehiläispesiä omenapuiden alla.
Tero Ylioja / Yle

Hän toivoo, että sekä tarhamehiläiset että luonnonpölyttäjät otetaan huomioon maatalouspolitiikassa.

– Viljelykasvit tarvitsevat sekä tarhattuja että villejä pölyttäjiä, vahvistaa Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Noin kolme neljännestä maailman viljelykasveista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Kuussaaren mukaan pölyttäjien väheneminen monissa maissa johtuu muun muassa elinympäristöjen supistumisesta ja kasvinsuojeluaineista. Myös loiset ja taudit vaivaavat pölyttäjiä.

– Rypsin ja rapsin satotasojen lasku voimakkaimmin viljellyillä alueilla viittaa pölytysvajeeseen, Kuussari kertoo.

Useita hankkeita meneillään

Maailmalla pölyttäjiä on tutkittu paljon, mutta Suomessa vain vähän. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä useita hankkeita tiedon saamiseksi.

Kuussareen mukaan meneillään olevan Pölyhyöty-hankkeen tarkoitus on selvittää Suomen pölyttäjäkantojen tilaa, tuottaa esitys seurannan järjestämiseksi ja arvioida hyönteispölytyksen taloudellinen arvo viljelykasveille Suomessa.

Mehiläisiä pesän kennolla.
Tero Ylioja / Yle

Tarkoitus on myös kartoittaa tarhamehiläisiin perustuvien viljelykasvien pölytykseen tarkoitettujen palvelujen tarjontaa.

Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua vuonna 2021.

Lue myös:

Katso Aamu-tv:n keskustelu pölyttäjistä täältä, 4.4.2019

Tutkimus: Maatalouden yleiset torjunta-aineet tappavat myös mehiläisiä ja kimalaisia

Mikä uhkaa hyönteisiä? Luonnontieteellisen museon hyönteistiimin vetäjä Pasi Sihvonen vastasi yleisön kysymyksiin