Järvikalalle olisi ottajia, mutta matkalla ruokalautaselle on vielä mutkia

Tuoreen selvityksen mukaan etenkin särkeä voisi pyytää kestävästi reilusti nykyistä enemmän. Tutkijat kaipaavat kuitenkin vielä lisää tietoa esimerkiksi sopivista saalismääristä.

Lyhyet
Särki on herkullista myös savustettuna. Graavisärjen kanssa sopii vaikka saaristolaislimppu ja voi.
Päivikki Koskinen / Yle

Järvikala on hyvä ja ympäristöystävällinen proteiinin lähde. Sisävesikalan nykyistä laajamittaisemmalle käytölle on silti vielä useita esteitä. Esimerkiksi kalakantojen suuruuksista ei ole riittävästi tietoa.

– Jos halutaan paras tuotto, niin meidän olisi hyvä kerätä saalistiedot: paljonko vesistöstä nostetaan kalaa ja mitä lajeja. Sen lisäksi on tärkeä tietää kasvuaineisto, miten hyvin kalakanta kasvaa ja miten se vastaa kalastukseen. Sitten voidaan arvioida kalastuksen vaikutusta ja hakea oikea taso, tutkija Timo Ruokonen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Tällä hetkellä järvikalan matka ruokalautaselle voi tyssätä jo siihen, että osakaskunta ei myönnä ammattikalastajalle kalastuslupaa. Kalatalousaktivaattori Janne Ruokolaisen mukaan kaupallinen kalastus pelottaa osakaskuntia, vaikka useimmissa tapauksissa se myös hoitaa vesistöä.

– Esimerkiksi ylitiheät muikkukannat kääpiöityvät. Muikku ei kasva pyydettävään kokoon, jos ei sitä kalasteta tehokkaasti.

Järvikalan kysyntä on hyvässä nousukiidossa. Siksi ikääntyville ammattilaisille etsitään oppipoikia, jotka voisivat ammattia jatkaa.

Kylkiruodot poistetaan särjestä. Pienemmät ruodot pehmenevät graavaamisessa.
Päivikki Koskinen / Yle

– Meillä on mestari–kisälli -hankkeen esiselvitys menossa. Yritämme löytää ikääntyville kalastajille nuoria kumppaneita, jotka pystyvät oppimaan ammatin työn ohessa. Ehkä jopa määrä kasvaa sitä kautta.

Yksi kompastuskivi on siinä, että kala pitäisi saada käyttäjille sopivassa muodossa. Esimerkiksi suurtalouskeittiöt käyttäisivät mielellään puolivalmista kalamassaa, mutta:

– Ihan suoraan sanottuna meiltä puuttuu jalostustilojakin. Toivoisin, että siihen voitaisiin satsata nykyistä enemmän. Tällä hetkellä julkinen rahoitus ei mahdollista kalasatamien ja julkisten kalankäsittelylaitosten perustamista, projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sanoo.

Myös Ruokolainen toivoo, että rahoitusongelmat saataisiin ratkaisua, koska raaka-ainetta on saatavilla.

– Tarvittaisiin joku niin sanotusti hullu yrittäjä investoimaan tai sitten pitää ratkaista jotenkin julkisesti nämä rahoitusongelmat.