Perustulon saajat luottavaisempia kuin muut

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat myös toimeentulonsa vertailuryhmää paremmaksi

Perustulo
Jalankulkijoita suojatiellä.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomessa perustulokokeiluun osallistuneiden luotto toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin oli verrokkiryhmää voimakkaampaa, kertoo Kela. Perustuloa saaneet luottivat enemmän esimerkiksi poliitikkoihin, poliisiin ja oikeuslaitokseen.

– Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle, sanoo Kelan tutkija Minna Ylikännö tiedotteessa.

Perustuloa saaneiden vastaajien luottamus toisiin ihmisiin oli keskimäärin 6,8, verrokkien taas 6,3. Lisäksi poliitikkoja ja puolueita kohtaan tunnettu luottamus oli perustulon saajilla 0,5 pistettä vahvempi. Perustulon saajat luottivat myös oikeuslaitokseen ja poliisiin hieman verrokkiryhmää enemmän.

Vuonna 2017 alkaneeseen perustulokokeiluun osallistui 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä. He saivat perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu päättyi vuoden 2018 lopussa.

Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista ihmisistä. Vertailuryhmän muodostivat työttömyysetuutta saaneet, jotka eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Tänään julkistettu kysely tehtiin puhelimitse. Vastausprosentti perustulon saajilla oli 31 ja vertailuryhmällä 20.

Perustulokokeilu lisäsi hyvinvointia

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat myös toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. Perustulon saajista 61 prosenttia katsoi elävänsä mukavasti tai tulevansa toimeen nykyisillä tuloilla. Vertailuryhmällä vastaava luku oli 51 prosenttia.

Aiemmin tänä vuonna kerrottiin, että perustulokokeilulla ei ollut vaikutusta perustuloa saaneiden työllisyyteen verrokkiryhmään verrattuna. Sen sijaan perustuloa saaneiden hyvinvointi parani vuoden aikana.

– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, Ylikännö kertoi helmikuussa.

Perustulokokeilussa olleet luottivat myös verrokkiryhmää vahvemmin omiin työllistymismahdollisuuksiinsa ja kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kertoi aiemmin tällä viikolla, ettei perustulolla ollut vaikutusta halukkuuteen osallistua työllistämispalveluihin. Perustulon saajat kävivät vapaaehtoisesti työvoimatoimistoissa, vaikka he olisivat voineet välttää työttömille työnhakijoille asetetut velvollisuudet.