Ilmastonmuutoksen riskeihin on Suomessa valmistauduttu puutteellisesti – osa yrityksistä tekee silti jo hyvää bisnestä

Vain harva yritys on kirjannut ilmastonmuutoksen vaikutuksen strategiaansa ja hallinnonaloilla on selkeitä puutteita.

ilmastonmuutos
kaatuneita puita metsässä
Muuttuva ilmasto luo edellytykset puuston kasvun kiihtymiselle Suomessa, mutta samalla myrskytuhojen riski kasvaa.Lassi Lähteenmäki / Yle

Vaikka monet ihmiset kokevat jatkuvan ilmastonmuutoskeskustelun ahdistavana, niin asiantuntijat neuvovat heitä hyväksymään tosiasiat.

Esiteollisesta ajasta 1800-luvun lopulta Suomen ilmasto on lämmennyt jo pari astetta. Talvet ovat muuttuneet leudommiksi ja viime kesän kuiva hellejakso antoi viitteitä tulevasta. Erilaiset sääjaksot lukkiutuvat pidemmäksi aikaa Suomen ylle.

Miten näihin muuttuviin sääilmiöihin pitäisi varautua ja sopeutua?

Valtionhallinnossa on laadittu jo vuonna 2014 Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutussuunnitelma 2022 (siirryt toiseen palveluun). Nyt siitä laadittu raportti (siirryt toiseen palveluun) arvioi, miten hyvin suunnitelmaa on pantu toimeen ja samalla listataan kehittämistarpeita.

Suomen ympäristökeskuksen Kirsi Mäkinen ja ja Luonnonvarakeskuksen Jaana Sorvali sanovat, että kaikilla hallinnonaloilla ei ole riittävää tietoa tai suunnitelmaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin reagoimisesta. Tutkijoiden mukaan jo viisi vuotta sitten laadittu sopeutussuunnitelma tunnetaan sidosryhmissä varsin heikosti.

Ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015, mutta hallituksen vuosittaisia tiedonantoja aiheesta on saatu turhaan odotella.

Tie tulvii Keikyässä rankkasateen jälkeen.
Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän sateita ja tulvia.Taina Tuomi

Tietoa, yhteistyötä ja sopeutumista kaivataan lisää

Ilmastoriskeihin pitäisi varautua silti kaikilla hallinnonaloilla, mutta näin on tehty vasta vähän.

– Meillä on muutamia toimialoja, esimerkiksi vesihuolto, maankäyttö ja rakentaminen, liikenne ja maa- ja metsätalous, joissa on jo lähdetty liikkeelle ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen ja niihin varautumisen kanssa, tutkija Kirsi Mäkinen sanoo.

– Muutamilla muilla toimialoilla, erityisesti elinkeinoelämässä vaikka matkailuun ja virkistykseen liittyen, ja sosiaali- ja terveyspuolella, ollaan enemmän alkutekijöissä asian haltuunottamisessa.

Lisääntyvät rankkasateet ja kuivuus on ymmärrettävästi pakko huomioida vesihuollossa ja maataloudessa. Rakentamisessa kaavoitus on laadittava niin, että tulvariskit ja sadanta arvioidaan. Talojen rakentamisessa asuntojen viilennysratkaisut nousevat yhä tärkeämmäksi.

Maakaapelin asennustyö.
Sähkökaapelien siirtäminen maan alle maksaa miljardeja euroja.Pauliina Tolvanen / Yle

Sosiaali- ja terveyspuolen valmiudessa nostetaan esiin ilmastopakolaisuus. Nyt arvioidaan, että esimerkiksi Afrikassa maanviljelys käy tulevaisuudessa mahdottomaksi, mikäli lämpötila nousee useilla asteilla.

Alueella asuu yli miljardi ihmistä, jotka saattavat sen seurauksena lähteä liikkeelle etsimään uusia asuinsijoja pohjoisempaa.

Yhteiskunta on jo varautunut myrskyihin esimerkiksi sähköverkkojen maakaapeloinnilla, joka tulee maksamaan jopa viisi ja puoli miljardia euroa vuoteen 2028 mennessä. Tässä näkyy ilmastonmuutoksen riskien yksi hintalappu.

On myös arvioitu, että lisääntyvän kaamosmasennuksen hoitamisesta (siirryt toiseen palveluun) voi koitua karkeasti arvioiden jopa 800 miljoonan euron kulut vuosittain, kun lumettomat talvet yleistyisivät.

Tutkijat Kirsi Mäkinen ja Jaana Sorvali arvioivat, että yhteiskunnan eri tasoilla toimijat tarvitsevat lisää käytännönläheistä tietoa ja sopeutumista tukevia työvälineitä. Nyt suunnittelu on puutteellista.

Arvioinnissa tuli ilmi, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen välistä eroa ja keskinäistä kytkentää ei hahmoteta kunnolla.

Yrityksille uhka on myös mahdollisuus

Yritykset ovat osaksi havainneet ilmastonmuutoksessa paitsi riskin myös mahdollisuuden.

Pörssiyrityksistä kovin harva on silti vielä huomioinut ilmastonmuutosta strategiassaan, sanoo toiminnanjohtaja Jouni Keronen Climate Leadership Coalition (siirryt toiseen palveluun) yhdistyksestä.

– Noin seitsemän prosenttia Suomen pörssiyrityksistä käsitteli ilmastonmuutosta omassa strategiassaan hallituksen kautta. Siinä on vielä parantamisen paikka, vaikka tottakai suuret yritykset jo tekevät tätä, Keronen sanoo.

Jouni Keronen oli yhdessä Nasdaqin ja Helsingin pörssin kanssa laatimassa viime vuonna arviota yritysten ilmastonmuutostietoisuudesta.

– Meillä on loistavia kärkiyrityksiä, kuten Neste ja Outotec, jotka ovat jo julkaisseet hiilikädenjälkiraporttejaan. Suomen viennistä yli 25 miljardia euroa tulee puhtaista ratkaisuista, Keronen muistuttaa.

Yritysmaailmassa on kuitenkin melkoinen kirjo siinä, miten ilmastonmuutokseen ollaan sopeutumassa. Maailmalla on luotu järjestelmiä (siirryt toiseen palveluun), joilla voidaan arvioida hintalappu ilmastoriskeille. Jouni Keronen toivoo tällaisten käyttöönottoa myös Suomessa.

Isot rahoittajat, kuten eläkevakuutusyhtiöt, ovat jo alkaneet vaatia yrityksiltä reagointia ilmastonmuutokseen ehtona rahoituksen saamiseen. Euroopan Union tasolla tavoitteena on ohjata 180 miljardia euroa kestävään sijoittamiseen vuosittain.

Finanssialan varatoimitusjohtaja *Esko Kivisaaren *mukaan ilmastonmuutoksen kannalta suurin vaikuttava tekijä tällöin on sijoittaminen energiasektorille.

Turkulaisia opiskelijoita mielenosoituksessa Turun tuomiokirkon portailla.
Opiskelijat ilmastolakkoilivat muun muasssa Turussa perjantaina.Yle

Ilmastovaalit vain henkilökohtaisia ratkaisujako?

Tulevien eduskuntavaalien keskusteluissa ilmastonmuutos on ollut yksi keskeisistä teemoista.

Hyvin paljon on keskitytty siihen, mitä yksityinen kansalainen voi tehdä, ja toisaalta esimerkiksi siihen, paljonko metsää voidaan hakata hiilinielujen kasvun takaamiseksi.

Climate Leadership Coalitionin toiminnanjohtaja Jouni Keronen haluaisi laajentaa aihepiiriä huomattavasti. Suomalaiset voivat vaikuttaa monella tapaa ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.

– Meillä on tosi merkittävä vaikutus siinä, millaisia ratkaisuja viemme ulkomaille. Meillä on suorassa omistuksessa olevia firmoja ulkomailla ja valtava alihankintaverkosto, joiden hiilijalanjälkeen voimme vaikuttaa, Keronen luettelee.

Ilmastoon kokonaisvaikuttaminen voi tapahtua myös EU:n ilmastopolitiikan ja erilaisten rahoitusratkaisujen kautta. Kerosen mukaan voidaan arvioida, että vaikuttaminen maailmanlaajuisesti on jo nyt moninkertainen siihen verrattuna, mitä Suomen omat alueellliset ratkaisut tuottavat.

– Kansainvälinen näkökulma tuo meille investointeja, työllisyyttä, kilpailukykyä ja vientiä. Sillä on myös äärimmäisen tärkeä rooli tulevaisuuden hývinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä, Keronen arvioi.

Lue myös:

Vihaa, masennusta ja häpeää: Ilmastonmuutos aiheuttaa suomalaisissa nyt niin synkkiä tuntemuksia, että avuksi on pitänyt perustaa tukiryhmiä

Ilmastonmuutokselle on pakko tehdä jotain, mutta mitä se olisi – tarjolla vain ikäviä vastauksia

Ilmastobarometri: Suomalaiset haluavat poliitikot toimimaan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot eivät uskalla

Syksyllä Greta Thunberg oli yksin, nyt ilmastolakkoja on yli 100 maassa – Katso 16-vuotiaan puhe: "Te tiedätte, ketkä tähän ovat syyllisiä"