Emmi Lattu jännittää monen muun tavoin opiskelupaikkaa: "Täytän keväällä 22 ja minusta tuntuu, että jos en vieläkään pääse kouluun, elämäni on ohi"

Toivottu opiskelupaikka ei useinkaan aukea ensimmäisellä hakukerralla. Se aiheuttaa monille paineita.

yhteishaku
Emmi Lattu
Emmi Lattu tahtoo tehdä luovaa työtä, jossa pääsee näkemään oman käden jäljen. Eniten häntä kiinnostaa jälkituotanto, kuvaus ja animointi.Eveliina Mäki/Yle

Kahden kuukauden jälkeen työpöydällä vallinnut hallittu kaaos alkaa siistiytyä. Kankaanpääläinen Emmi Lattu on vihdoin saanut ennakkotehtävänsä valmiiksi ja palautettua.

Tällä hetkellä olo on hyvä, mutta myös väsynyt, sillä työtunteja tehtävien parissa on takana kymmeniä. Lattu toivoo urakan tuovan tänä vuonna palkan: opiskelupaikan.

– Tuomiota tässä odotellaan. Haluan kutsun pääsykokeisiin ja päästä kouluun, mutta en nosta odotuksiani korkealle, jotta en putoa liikaa, jos en pääse.

Lattu hakee kolmatta kertaa korkeakoulujen yhteishaussa. Medianomiksi tähtäävän Latun hakukohteina ovat tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti.

Ammattikoulusta paremmat valmiudet

Lattu valmistui ylioppilaaksi vuonna 2016. Tällöin hän myös haki ensimmäisen kerran yhteishaussa, eikä koulupaikkaa irronnut. Täydentävät haut antavat lisämahdollisuuden päästä kouluun, jos ensimmäisellä hakuyrityksellä ei pääse. Lattu ei täydentävissä kuitenkaan hakenut ja sitä hän on myöhemmin harmitellut.

– Eipä sille mitään enää voi, mutta harmittaa, etten tiennyt tällaisesta vaihtoehdosta aluksi. Sitten kun sain tietää, olinkin saanut töitä, hän kertoo.

Kun opiskelupaikkaa ei irronnut toisellakaan kerralla, Lattu alkoi miettiä muita vaihtoehtoja.

– Kävin työkkärissä juttelemassa ja siellä ehdotettiin hakemista Kauhajoelle media-alan koulutukseen.

Tänä keväänä hän valmistuu Suupohjan ammatti-instituutista mediapalvelujen toteuttajaksi ja uskoo uuden koulutuksen tuoneen paremmat valmiudet tämän vuoden hakuun.

Pääsykokeet eivät ole itsestäänselvyys

Lattu uskoo aikaisemman hakukokemuksen ja uuden koulutuksen auttaneen tämän vuoden ennakkotehtävissä.

– Koen tehneeni paremmat tehtävät nyt. Jotenkin ymmärrän paremmin, mitä korkeakoulut haluavat ennakkotehtävissä nähdä ja miten ne kannattaa toteuttaa.

Monilla aloilla onnistuminen ennakkotehtävissä on edellytys sille, että pääsee edes pääsykokeisiin. Ennakkotehtäviä voivat olla esimerkiksi erilaiset haastattelu- ja suunnittelutehtävät. Näiden pohjalta arvioidaan hakijan kielitaitoa, motivaatiota sekä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan haettavalla alalla.

Aiempina vuosina Lattu ei ole päässyt pääsykokeisiin. Usko itseen on ollut koetuksella:

– No eihän se nyt hyvältäkään tunnu, kun ennakkotehtävien lähettämisen aikana on hyvä fiilis, joka romahtaa, kun ei pääse edes pääsykokeisiin. Kyllä se kirpaisee aika kovaa.

Emmin ennakkotehtävä
Suunnittelutehtävässä täytyi suunnitella hahmot lasten tietokonepeliin. Lattu suunnitteli kaksi hahmoa, joista toinen oli vihreä jättiläinen.Eveliina Mäki/Yle

Uraohjauksessa etsitään reittejä

TE-puhelinpalvelujen urapsykologi Milla Helaakoski kertoo puhelinpalvelun linjojen vilkastuvan yhteishaun alla. Yhteyttä ottavat sekä ensimmäistä ammattia pohtivat että työelämässä jo olevat, jotka miettivät alan vaihtoa. Urapsykologilta voi saada apua oman alan löytämiseen, kun tuntuu että on hukassa.

– Kartoitamme asiakkaan kanssa kokonaistilannetta sekä sitä, mikä häntä kiinnostaa ja minne voisi hakea opiskelemaan. Sopivan opiskelualan löytämisessä on tärkeä tunnistaa omat vahvuutensa, ja siihen saa tarvittaessa uraohjauksesta apua.

Uraohjauksesta voi saada tukea silloinkin, kun koulupaikkaa ei irtoa. Urapsykologin kanssa käydään läpi, miksi ei tullut valituksi ja mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin.

– Ja tietenkin voidaan miettiä myös uusia reittejä ja muita opiskelupaikkavaihtoehtoja, jos paikkaa ei usean haun jälkeen tule tietystä koulusta.

Ohjaamo on nuorta varten

Helaakoski muistuttaa, ettei välivuosi automaattisesti tarkoita opiskelun tauottamista. Välivuonna voi suorittaa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun kursseja ja niistä saadut opintopisteet ovat eduksi kouluun pääsyssä, mikäli jatkaa tutkinto-opiskelijana samalla alalla.

Välivuonna seuraavan siirron mietinnässä apua saa TE-puhelinpalvelujen uraohjauksen (siirryt toiseen palveluun) lisäksi paikallisten TE-toimistojen ammatinvalinnanohjauksesta. Myös Ohjaamot (siirryt toiseen palveluun) voivat auttaa.

– Ohjaamosta löytyy monen alan asiantuntijoita saman katon alta. Sieltä voi saada apua opiskelua ja työelämää koskeviin asioihin sekä oman henkilökohtaisen elämän mahdollisiin haasteisiin, Helaakoski vinkkaa.

Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaita nuoria varten ja siellä on aina joku auttamassa.

Emmin ennakkotehtävä
Toinen suunniteltava hahmo oli Saapasjalkakissa, josta Lattu luonnosteli modernimman version. Emmi Lattu

Iloa, epätoivoa ja jopa katumusta

Hakuprosessin aikana hakija käy läpi laajan tunneskaalan. Ensimmäisenä alkaa jännittäminen ennakkotehtävistä: millaisia ne ovat ja miten ne pitäisi tehdä.

– Siihen ennakkotehtävien avaamisen ja niiden lähettämisen väliseen aikaan mahtuu monenlaisia tunteita. On koettu iloa, motivaatiota, epätoivoa, katumusta ja paljon epäilystä, Lattu summaa tuntojaan.

Yhden ennakkotehtävän tekemiseen hän arvioi käyttäneensä noin 20 tuntia, joskin se olisi saattanut valmistua nopeammin ilman matkalla sattuneita vastoinkäymisiä. Lattu toteutti tehtävän digitaalisesti piirtämällä. Perusperiaatteena ovat tasot, joille tekijä voi määrittää työn eri osat. Hän määritti luonnokset, ääriviivat ja kaikki värit omille tasoille.

– Olin kuitenkin kesken kaiken vahingossa yhdistänyt kaikki väritasot, jotka halusin pitää erillisinä ja tämän kaiken päälle olin yhdistänyt luonnoksen. Varjostaminen ei pelastanut tilannetta ja lisäksi poistin vahingossa toisen hahmoni ääriviivat kerran.

"On ihan ok olla hukassa"

Monen hakijan mieltä painaa huoli, mitä tapahtuu jos ei pääse kouluun. Lattu tuntee yhteiskunnan asettavan paineita menestyä nuorena.

– Täytän keväällä 22 ja minusta tuntuu, että jos en vieläkään pääse kouluun, elämäni on ohi. Se on ihan täysin ohi.

Latun mukaan vanhemmat ihmiset yrittävät usein rohkaista, ettei asia ole niin. Paineita kokevalle nuorelle vanhempien kannustavat sanat ovat kuitenkin laiha lohtu, kun ympärillä näkee ikätovereita neuvottelemassa pankeissa asuntolainoista ja tekemässä uraa vakituisissa työsuhteissa.

Tämän kaiken keskellä tuntuu helposti siltä, että kaikki muut ovat menneet elämässä eteenpäin.

– Nuorille pitäisi teroittaa jo yläkoulussa sitä, että on ihan ok, vaikka sitä omaa juttua ei ole löytänyt ysiluokkaan mennessä. On ihan ok olla hukassa ja on ihan ok vaihtaa koulua, jos ensimmäinen ei kolahda, Lattu sanoo.