Arto Seppänen reputti englannin koulussa – nyt hän puhuu sujuvasti swahilia ja saamea

Monikieliseksi voi oppia vasta aikuisiällä. Katso videolta, kuinka swahili ja saame taipuvat eläkeläiseltä Arto Seppäseltä.

kielet
Arto Seppänen
Vaikka Arto Seppänen puhuu viittä kieltä, hän ei myönnä olevansa kielimiehiä.

– Kieli on avain kulttuuriin.

Arto Seppänen puhuu kokemuksesta. Hän on oppinut aikuisiällä kolme vierasta kieltä, joiden kautta mies on päässyt tutustumaan muun muassa saamelaisten maailmaan ja kenialaiseen kulttuuriin.

Kielten oppiminen ei ole ollut Seppäselle itsestäänselvyys: kouluaikoina kielten numerot olivat korkeintaan kuutosia, vaikka ruotsin opinnot oli aloitettu jo 10-vuotiaana.

– Englannista kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa kirkkaasti improbaturin. Pitkän saksan ja ruotsin selvitin jotenkin, Seppänen tunnustaa.

Seppänen uskoo, että koulupoikana hänellä ei ollut motivaatiota oppia uusia kieliä, eikä opetusmetodikaan kannustanut oppimaan.

– Keskikoulussa ja lukiossa ei koskaan päässyt puhumaan opittavaa kieltä. Kieliä opeteltiin vaan siksi, että pystytään yliopistossa lukemaan vieraskielisiä tenttikirjoja.

Kun oppilas on motivoitunut tekemään jotakin, hän oppii kieltä siinä sivussa.

Jarna Piippo

Helsingin yliopiston kielten tutkija Jarna Piipon mukaan opetustavalla on suuri merkitys siinä, kuinka oppi menee perille. Nykyään koulujen opetussuunnitelmat (siirryt toiseen palveluun)(Opetushallitus) tukevat kielten opiskelua aikaisempaa laajemmin. Kouluissa suositaan toiminnallista ja leikillistä opetusta sekä kielikylpy- tai CLIL-menetelmiä (Content and Language Integrated Learning), joissa oppiaineiden sisältöjä opiskellaan vieraalla kielellä.

– Kieliä käytetään kaikkien oppiaineiden tunneilla, ei vain kielten tunneillla. Kun oppilas on motivoitunut tekemään jotakin, hän oppii kieltä siinä sivussa, Piippo sanoo.

“Tapasin kauniin neitosen ja sitten minä tapoin hänet”

Koulutaipaleen jälkeen Arto Seppänen toimi pappina vuosia, kunnes sai kutsun Keniaan, opettamaan teologiseen seminaarin. Kielitaidottomana uusi työ ei olisi luonnistunut, joten edessä olivat intensiiviset kielikurssit. Ensin Seppänen opiskeli Birminghamissa englantia kaksi kuukautta ja sen jälkeen Nairobissa kuusi kuukautta swahilia.

– Opetus oli niin käytännönläheistä, että kielen oppi väkisin. Minulla oli myös motivaatiota oppia, koska tiesin, että pitäisi alkaa opettaa tulevia pappeja ja evankelistoja, Seppänen sanoo.

Jos virheitä tulee, niistä opitaan.

Arto Seppänen

Kielten oppimista ja varsinkin vieraan kielen puhumista usein arastellaan, koska pelätään mokaamista. Seppänen on myös mokannut, mutta osaa jo nauraa virheilleen. Swahilin kielikurssin päättyessä Seppäsen piti kertoa oma elämäntarinansa: hän halusi sanoa “Tapasin kauniin neitosen ja sitten menin hänen kanssaan naimisiin”.

– Yksi oo vaihtui uuksi, ja sanoin, että “Tapasin kauniin neitosen ja sitten minä tapoin hänet”. Jos virheitä tulee, niistä opitaan. Minun ei tarvinnut kuin kerran tehdä se virhe, että tapoin vaimoni, Seppänen nauraa.

Uskonnollinen koriste seinällä.
Uskonnollinen työ on vienyt Arto Seppäsen kulttuurista ja kielestä toiseen.Mimmi Nietula / Yle

Seppänen ehti työuransa aikana luennoida teologiasta yhteensä viidellä eri kielellä. Hän toimi myös yli 20 vuotta pappina Utsjoella, jossa saarnat ja siunaukset toimitettiin saameksi.

– Oli ratkaisevaa, että saapuessani Utsjoelle saamelaiset vastasivat minulle saameksi, kun puhuin heille saamea. Kielen käyttö on avain kielten oppimiseen, Seppänen tietää.

Kielitaidon käyttäminen on tärkeää myös taidon ylläpitämisessä (siirryt toiseen palveluun) (Ainamedia). Mikäli opittua kieltä ei harjoita, tuppaa kielitaito ruostumaan.

Seppänen on saanut kehittää kielitaitoaan monin eri tavoin. Hän on ollut mukana kääntämässä Raamattua pohjoissaamen kielelle ja kääntänyt myös useita virsiä saameksi. Hän on myös kääntänyt lauluntekijä Pekka Simojoen kappaleita saameksi.

– En ole näihin hommiin hinkunut, mutta olen nauttinut haasteellisesta työstä. On tärkeä löytää riimit ja korvata kappaleen kielikuvat vastaaviin kielikuviin.

"Se on Jumalan huumorintajua"

Kieliä oppii parhaiten lapsena, mutta niitä on mahdollista oppia missä iässä tahansa. Tästä Arto Seppänen on hyvä esimerkki.
Tutkijat kannustavat kielten opiskeluun (siirryt toiseen palveluun)(HS) vanhemmalla iällä, sillä kieli pitää mielen virkeänä.

– Iällä on merkitystä, lapseni puhuvat loistavaa englantia, kun ovat oppineet sitä jo lapsena, Seppänen sanoo.

Kielten opiskelu ruokkii myös uutta osaamista. Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompi on oppia uusia kieliä.

– Yksi kieli toimii kuin trampoliinina seuraavalle, erityisesti sukulaiskielet keskenään. Kun on esimerkiksi oppinut espanjaa, portugalin sanasto ja rakenteet on helppo ymmärtää ja oppia tuottamaan, kielten tutkija Jarna Piippo sanoo.

Arto Seppänen soittaa Taikahuilua.
Kielten opiskelu on ruokkinut myös Seppäsen musikaalisuutta. Mimmi Nietula / Yle

Opeteltuaan uusia kieliä, Seppänen löysi itsestään uusia puolia. Hän alkoi säveltää. Mies osaa myös soittaa pianoa, viulua, harmonikkaa ja kitaraa.

– Niinhän sitä sanotaan, että musiikki ja kielet asuvat aivoissa lähekkäin.

Seppänen naurahtaa, kun häneltä kysyy, olisiko hän nuorena uskonut puhuvansa sujuvasti useampaan kieltä.

– Minusta se on Jumalan huumorintajua! Mies joka ei ollut ollenkaan kiinnostunut kielistä, joutui tekemään yli puolet virkaurastaan useammalla vieraalla kielellä, Seppänen naurahtaa.

Montako kieltä sinä puhut? Oletko oppinut kieliä vasta aikuisena? Keskustele aiheesta jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.