Teollisuusjohtaja patistaa Suomea tekemään tiukkaa ilmastopolitiikkaa – jopa vihreiden tavoitteet saavat kiitosta

Metsäteollisuuden johtaja varoittelee poliitikkoja rajoittamasta metsähakkuita.

eduskuntavaalit
Pekka Lundmark
Pekka LundmarkJoni Tammela / Yle

Teollisuusjohtajat ovat perinteisesti jyrähdelleet uusia ympäristövaatimuksia vastaan. Nyt viesti on muuttunut päinvastaiseksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, uusi puheenjohtaja Pekka Lundmark vaatii itse poltiitikoilta entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja on johtanut yritysten suurinta edunvalvojaa vuoden vaihteesta. Samalla yrityslinnakkeen suntautuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on terävöitynyt.

– Tiukka ilmastopolitiiikka on hyväksi suomalaiselle elinkeinoelämälle ja suomalaiselle teollisuudelle, Lundmark perustelee ilmastokantaansa.

Haastattelen Lundmarkia EK:n pääkonttorissa Eteläranta 10:ssä. Televisiohaastattelun tekoa seuraa myös keskusliiton viestintäjohtaja Jenni Järvelä.

Lundmarkin edeltäjät ovat pitkään vastustaneet kiristyviä ympäristönormeja. Normit tuovat kustannuksia ja niiden on pelätty tuhoavan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Nyt sanoma on siis toinen.

– Meillä on hyvin paljon yrityksiä, joiden teknologialle tulee iso kysyntä, kun maailma pikku hiljaa lähtee kohti hiilineutraaliutta, Pekka Lundmark sanoo.

Poliittinen sääntely siis luo uusia markkinoita.

Vihreät ja yritykset samaa mieltä

Yritysten edunvalvojan muuttunut suhtautuminen ilmastopolitiikkaan aiheutti hilpeyttä viime viikkoisessa vaalitapahtumassa. EK oli yhtenä järjestäjistä kutsunut koolle poliitikkoja Allas-rakennukseen Helsingin Kauppatorin reunalle.

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi ja EK:n puheenjohtaja Pekka Lundmark joutuivat toteamaan, että he ovat samaa mieltä ilmastotoimien tarpeellisuudesta. Jopa menetelmät osuivat paljolti yksiin.

– Tämä on kyllä ensimmäinen kerta, kun EK:n korkeat johtajat kehuvat esitystäni, Hassi naureskeli tilaisuudessa.

Haastattelussa Hassi muistaa, kuinka yritysten etujärjestö vastusti tiukasti esimerkiksi EU:n laajuista päästökauppaa 2000-luvun alussa.

– Vielä edellisellä vaalikaudellakin EK vastusti päästökaupan tiukentamistoimia, Satu Hassi sanoo.

EK on tyytyväinen päästökauppaan

Nyt EK:n johto kiittää EU:n laajuista päästökauppaa.

Energia- ja teollisuuslaitokset sekä Euroopan sisäinen lentoliikenne kuuluvat järjestelmään, jossa ne ostavat päästöoikeuksia ilmastopäästöjensä mukaisesti. Suomen suurimmat teolliset päästöoikeuksien ostajat ovat SSAB:n terästehdas Raahessa ja Nesteen Porvoon jalostamo. Myös Pekka Lundmarkin johtama energiayhtiö Fortum kuuluu päästökaupan piiriin.

Elinkeinoelämän johtajia miellyttää muun muassa se, että päästökauppa koskee kaikkia EU-maita. Silloin yritysten kilpailu Euroopan sisällä koetaan reiluksi.

Etelärannassa on analysoitu päästökauppaa ja todettu, että se toimii. EK:n mukaan systeemi pakottaa vähentämään päästöjä vuosi vuodelta siellä, missä se on taloudellisinta tehdä.

Toiveena edelläkävijä-Suomi

Puheenjohtaja Pekka Lundmark kannattaa jopa päästökaupan kiristämistä. Se tapahtuisi niin, että poliittiset päättäjät yksinkertaisesti vähentäisivät yritysten oikeuksia aiheuttaa päästöjä.

Lundmarkin johtama EK kannattaa myös päästökaupan laajentamista. Mukaan pitäisi ottaa esimerkiksi rakennusten lämmitys. Nyt suurin osa Euroopan kiinteistöjen lämmöntuotannosta ei kuulu päästökaupan rajoitusten piiriin.

Tällä hetkellä puolet Suomessa syntyvistä ilmastopäästöistä sisältyy päästökauppaan.

Puheenjohtaja Lundmark toivoo, että poliittiset päättäjät keskittyisivät ilmastopolitiikassa erityisesti EU:n laajuiseen työhön.

– Suomen tulee ajaa sitä, että EU tekisi selkeän päätöksen hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja 2030-2040 välitavoitteet päivitettäisiin sen mukaiseksi, Lundmark neuvoo.

Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa tämän vuoden heinäkuussa. Silloin eduskuntavaaleilla valittavien uusien kansanedustajien on mahdollista vaikuttaa EU-politiikkaan.

Metsäteollisuus haluaa lisää puuta

Vaikka EK ehdottaa tiukkoja ilmastotoimia, teollisuusyrityksistä kuuluu myös toisen sävyistä ääntä.

Metsäteollisuus suhtautuu varauksellisesti ilmastopolitiikan toteutukseen. Suomessa on keskusteltu metsien hakkuiden rajoista ja esimerkiksi vihreät ajavat eduskuntavaaliohjelmassaan hakkuiden vähentämistä nykyisestä tasosta. Metsät nähdään tärkeinä hiilensitojina eli ne poistavat ilmakehästä hiilidioksidia.

Metsäteollisuusyrityksiä edustaa tässä jutussa Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä. Hän toimii Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana.

Ilkka Hämälä
Metsäteollisuuden yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä tarjoaa erääksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa puupohjaisia öljyä korvaavia tuotteita.Harri Fagerholm / Yle

– Jos metsien käyttöä rajoitetaan lyhyellä tähtäimelle, niin totta kai se on metsäteollisuuden kehittämiselle uhka, Hämälä sanoo.

Puheenjohtaja Hämälän mukaan alan etujen mukaista on, että metsää kaadetaan vähintään nykyiset 72 miljoonaa kuutiota vuosittain. Alan yritykset saattavat tarvita oman arvionsa mukaan puuta mahdollisesti jopa hieman yli 80 miljoonaan kuutioon tulevina vuosina, sillä Suomeen on suunnitteilla uusia puunjalostuslaitoksia.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ala haluaa olla mukana, mutta omalla tavallaan.

– Suomalainen yhteiskunta on sitoutunut 1,5 asteen lämpötilatavoitteeseen ja suomalainen metsäteollisuus osana yhteiskuntaa tavoittelee sitä, Hämälä muotoilee.

Metsäala aikoo korvata öljyä puulla

Metsäteollisuuden keinoista on kuultu jo pitkään. Alan yrityksissä kehitetään öljyä ja kaasua korvaavia tuotteita. Esimerkiksi metsäyhtiö UPM kuvaa tästä syystä tulevaisuuden näkymiään loistaviksi.

– Keinomme on tehdä tehokasta metsätaloutta ja metsäteollisuutta sekä tuotteita, jotka korvaavat fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, metsäteollisuutta edustava Ilkka Hämälä summaa.

Hämälän mainitsema tehokas metsätalous merkitsee metsäteollisuudessa sitä, että metsät kasvavat entistä nopeammin. Samalla ne ottavat hiilidioksidia talteen.

Suomen metsät kasvavat nyt vuodessa enemmän kuin niistä hakataan puuta. Se merkitsee samalla metsään sitoutuneen hiilivaraston kasvamista.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta sopivat ilmastotavoitteekseen joulukuussa, että 2040-luvulla Suomessa syntyisi vähemmän päästöjä kuin niitä sitoutuu maahan ja metsiin. Mitä enemmän metsät ja maa sitovat hiiltä, sitä vähemmän päästöjä täytyy leikata muilla aloilla.