Ammattilainen viskaa pesäpallon yli 100 kilometrin tuntinopeuteen – Katso vauhdikas video

Suomen kansallispeli vaatii urheilijalta monipuolisia taitoja. Niiden kehittymistä mitataan joka kevät.

pesäpallo
Sotkamon Jymyn Roope Korhonen lyö pesäpalloa.
Hyvä heittotekniikka on yksi pesäpalloilijan tärkeistä ominaisuuksista. Pallon on kuljettava lujaa ja tarkasti.

Ihmissilmä pystyy tuskin näkemään, kun lähes 180 kilometrin nopeudella kiitävä pallo kolahtaa liikuntasalin takaseinässä olevaan verkkoon.

Käynnissä on Sotkamon Jymyn oma Karra Trophy -tapahtuma, jossa mitataan joukkueen pelaajien fyysisiä ja taidollisia ominaisuuksia. Tutkalla mitattuna pesäpallomailalla lyötyyn palloon saadaan kovimmat vauhdit. Parhaimmat heittokädet viskaavat pallon runsaan 140 kilometrin tuntinopeuteen.

Tarvitaan taitoa ja fysiikkaa, mutta jos keskittyminen herpaantuu, kummallakaan ei tee mitään.

Roope Korhonen

Fysiikka, taito ja henkinen kestävyys nousevat avainasemaan, kun pesäpalloilija on tositoimissa. Runsaan viikon kestävän tapahtuman aikana ratkaistaan voittaja, joka nousee merkittävään asemaan tulevan kesän otteluissa.

– Kauden jälkeen moni tämän tapahtuman voittaja on palkittu vuoden parhaana pesäpalloilijana, sanoo Sotkamon Jymyn päävalmentaja ja pelinjohtaja Jani Komulainen.

Komulaisen mukaan pesäpallo on monipuolinen laji, koska pallon on kuljettava lujaa niin lyömällä kuin heittämällä. Urheilijan pitää myös juosta nopeasti 30 metriä ja hallita taitolyönnit. Vastaavia elementtejä ei ole monessa muussa lajissa.

– Ainoastaan tulee mieleen tennis, jossa tarvitaan samantyyppistä osaamista.

Nopeustutka
Nopeustutkalla mitataan lyönti- ja heittonopeudet.Timo Sihvonen / Yle

Pallon lyöminen ja heittäminen ovat vain kaksi osa-aluetta nyt 16. kerran järjestettävässä Karra Trophy:ssä. Ensimmäisten kolmen päivän aikana käydään runkosarja, jossa mitataan monin eri testein pesäpalloilijalle tärkeitä osa-alueita.

Ensimmäisenä päivänä kellotetaan juoksunopeudet ja mitataan hyppykorkeudet. Toisen päivän teemana ovat lyönti- ja heittonopeudet sekä pienet lyönnit. Kolmantena päivänä tarkastelun kohteena ovat nopeuskestävyys sekä kovat lyönnit ja niiden tarkkuus.

Pesäpallokonkari johdossa

Tänä vuonna kahden päivän jälkeen johdossa oli lyöjäjokeri Roope Korhonen, joka on fyysisesti vahva pelaaja ja hyvä lyöjä. Korhonen onnistui voittamaan tapahtuman viimeksi vuonna 2007.

– Tarvitaan taitoa ja fysiikkaa, mutta jos keskittyminen herpaantuu, kummallakaan ei tee mitään. Sama on pesäpallokentällä, missä homma on usein pääkopasta kiinni, sanoo Korhonen.

Sotkamon Jymy treenaamassa urheiluhallissa
Pienet lyönnit ovat painopisteenä Jymyn harjoittelussa. Mallia näyttää Roope Korhonen. Tiia Korhonen / Yle

Pelinjohtaja Jani Komulainen katselee kahden ensimmäisen päivän tuloksia ilahtuneena. Joukkue on kehittynyt ja pienten lyöntien keskiarvo on koko joukkueen osalta parantunut.

– Viime kaudella vaihtotilanteissa lyötiin luvattoman paljon laittomia lyöntejä. Nyt 20 lyönnin keskiarvo on parantunut 3–4 lyönnillä viime vuoteen verrattuna, sanoo Komulainen.

Runkosarjan jälkeen pelaajat kilpailevat samoissa lajeissa playoff-peleissä. Ensi viikon keskiviikkona finaalissa kohtaavat kaksi parasta kilpailijaa.

Sinkoaisiko pallo yhtä terävästi sinun kädestäsi? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Aiheesta lisää:

Hutunkeitto, haava ja kärpänen – testaa, miten hyvin tunnet kansallispelin

Tältä näyttää maailman kovin pesäpallolyönti siepparin silmin