LVM esittää fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksia sekä 8 muuta keinoa autokannan uudistamiseksi – Mitä mieltä autoala on keinoista? Lue tästä

Uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti pitäisi kieltää muiden pohjoismaiden tahdissa, sanoo liikenne- ja viestintäministeriö. Mutta mitä sanoo AKL?

autot
Bensapistooli.
Oliver Berg / EPA

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ovat laatineet tulevaisuuskatsauksen (siirryt toiseen palveluun), miten liikenne- ja viestintäpolitiikan pitäisi näkyä seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa.

– Puolueet ja niiden edustajat ovat aina kysyneet meiltä vaalien alla ja monesti vielä hallitusneuvotteluissakin virkamiesnäkemyksiä, ja aina olemme ne antaneet, kansliapäällikkö Harri Pursiainen ilmoittaa.

Maanantaina julkaistussa katsauksessaan LVM muistuttaa, että Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia siitä on tieliikenteen osuus.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Haastetta lisää, että Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Ja näiden vanhojen autojen päästöt ovat uusia autoja huomattavasti korkeammat.

LVM tarjoaa Suomen seuraavalle hallitukselle yhdeksän keinoa autokannan uudistamiseksi.

Autoalan Keskusliitto kokoontui torstaina vuosikokoukseensa Helsingissä. Kysyimme AKL:ltä, mistä keinoista autoalan edunvalvoja on samaa mieltä ja mistä ei. Vastaukset antoi AKL:n toimitusjohtaja Pekka Rissa.

LVM:n yhdeksän keinoa

1. Muiden pohjoismaiden tahdissa kielletään uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti ja vaikutetaan vastaavan EU-tasoisen tavoitteen saavuttamiseksi.

AKL: Teknologiarajoitteiset kiellot ovat huonoimpia mahdollisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseen. EU-lainsäädäntö, ensisijaisesti autonvalmistajille asettamat sitovat tavoitearvot, asettavat selvät reunaehdot sille, millaisia autoja markkinoille voidaan tuoda. Valmistajille asetetut grammamääräiset päästörajoitukset ovat paras ja toimivin keino ja ne jättävät tilaa myös uusille innovaatioille. Uusiutuvat polttoaineet soveltuvat myös polttomoottoriautoihin, joten kiellot veisivät pohjaa polttoaineiden kehittämiseltä.

2. Vapautetaan päästöttömät ajoneuvot autoverosta.

AKL: Oikeansuuntainen toimenpide, mutta sen vaikutukset jäävät pieniksi. Päästöttömien autojen autovero on nykyisinkin vain 2,7 prosenttia. Tehokkaampaa olisi nostaa kotitalouksille suunnatun sähköautojen hankintatuen summaa - 2000 eurosta esimerkiksi 3000-4000 euroon - ja porrastaa työsuhdeautojen verotusarvo päästöihin vähäpäästöisillä autoilla.

3. Jyrkennetään voimakkaasti auto- ja ajoneuvoveron CO2-porrastusta. Alennetaan vähäpäästöisten henkilöautojen autoveroa ja vastaavasti korotetaan suuripäästöisten henkilöautojen ajoneuvoveroa.

AKL: Oikeansuuntainen toimenpide, mutta autoveroa ei missään päästöluokassa saisi korottaa, jotta verotus ei kannustaisi tuomaan suuripäästöisiä autoja käytettynä maahan. Autoverotus kannustaa jo nyt ensisijaisesti suuripäästöisten autojen tuontiin. Maahan tuodaan jo nykyisin enemmän yli 140 g/km -päästötason autoja käytettynä kuin niitä myydään uutena.

4. Luovutaan päästöttömien ajoneuvojen käyttövoimaverosta.

AKL: Hyvä toimenpide, joka ohjaa oikeaan suuntaan.

5. Korotetaan fossiilisten polttoaineiden verotusta asteittain.

AKL: Veronkorotuksia ei tulisi tehdä, sillä biojakeluvelvoitteen nostaminen lisää jo nykylainsäädännöllä selvästi polttoaineiden hintaa. Polttoainevero kohdentuu sokeasti kaikkiin tuloluokkiin ja myös niihin, joilla ei ole aitoja vaihtoehtoja henkilöauton käytölle. Lisäksi dieselin veronkorotus lisäisi merkittävästi logistiikkakustannuksia, mikä aiheuttaisi ongelmia teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukyvylle ja lisäisi kotitalouksien kustannuksia myös välillisesti kaupan kustannusten kasvuna.

6. Tuetaan uusien sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintaa. Henkilöautoille osoitetaan tukea 30–50 miljoonaa euroa ja raskaalle kalustolle 8–15 miljoonaa euroa vuosittain.

AKL: Tärkeitä toimenpiteitä, hankintatukia tarvitaan vielä useiden vuosien ajan, kunnes uusien teknologioiden tuotantokustannukset tasaantuvat perinteisten teknologioiden rinnalle.

7. Jatketaan määräaikaisesti biokaasun verovapautta.

AKL: Tärkeä toimenpide. Biokaasun tuotantoon on suuri kotimainen potentiaali, rajoittavana tekijänä on melkeinpä ainoastaan pieni kaasuautokanta.

8. Tuetaan verohelpotuksin yritysten päästöttömien työsuhdeautojen hankintoja.

AKL: Erittäin tärkeä toimenpide, joka olisi kustannustehokkain tapa saada autokantaan vähäpäästöisiä autoja.

9. Edistetään sähköautojen kotilatausverkoston syntymistä muun muassa taloyhtiöissä.

AKL: Erittäin tärkeä toimenpide. Sähköautoja ladataan yleisimmin kotona. Kotilatausmahdollisuuden puuttuminen on ylivoimainen este sähköauton hankkimiselle.

Vain kahdesta keinosta eri mieltä

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan autokannan uusiutumista voidaan siis nopeuttaa siirtämällä verotuksen painopistettä ajoneuvon hankinnasta ajoneuvon käyttöön. Autokannan uudistumien nopeutuisi myös nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuella.

Verouudistuksen ja tukien tavoitteena on LVM:n kasvattaa sähkö- ja kaasuautojen osuus ensirekisteröidyistä autoista nykyisestä muutamasta prosentista vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Autoalan Keskusliiton ennusteen mukaan täyssähköautojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvaisi Suomessa noin yhdeksään prosenttiin nykyisestä 0,6 prosentista vuoteen 2025 mennessä.

AKL on LVM:n yhdeksän keinon valikoimassa selkeästi eri linjoilla vain uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämisessä ja fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksista.

Mös AKL:n omassa ilmastostrategisten toimenpiteiden listasta löytyvät LVM:n ehdottamat autoveron vaiheittainen poistaminen, vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen sekä biopolttoaineet. AKL toivoisi poliitikoilta kuitenkin näiden lisäksi myös romutuspalkkiokampanjoiden satunnaista uusimista.