1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hait

Tutkimus: Arsenikki ja elohopea voivat tappaa ihmisen, mutta valkohai ei edes sairastu

Toisessa tutkimuksessa päästiin ensi kertaa näkemään, miten sujuvasti monimetrinen petokala luovii tiheässä vesikasvistossa vaaniessaan saalista.

Hait
Valkohai katsoo suoraan kameraan.
Etelä-Afrikan vesillä kuvattu valkohai virnistää hampaillaan, joilla se ei pureskele vaan repii saaliinsa kappaleiksi. Hermanus Backpackers

Valkohait eivät ainoastaan siedä elimistöönsä kertyneitä raskasmetalleja, vaan niistä ei tunnu olevan mitään haittaa, kertovat tuoreen tutkimuksen odottamattomat tulokset.

Etelä-Afrikan rannikolla pyydystettyjen 43 valkohain verestä tutkittiin arsenikin, elohopean, lyijyn ja 11 muun raskasmetallin sekä 12 hivenaineen pitoisuudet.

Raskasmetallien määrä ravintoketjun huipulla saalistavien haiden veressä osoittautui sellaiseksi, että se olisi erittäin haitallista tai suorastaan kuolemaksi muille selkärankaisille, myös ihmiselle.

Hait päästettiin näytteiden oton jälkeen takaisin mereen. Sinne ne polskahtivat silmin nähden ja myös kokeiden perusteella aivan terveinä. Yksilöiden koko tai sukupuoli ei vaikuttanut tuloksiin.

Näyttää siltä, että valkohailla on synnynnäinen suojamekanismi raskasmetalleja vastaan, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja Liza Merly yhdysvaltalaisesta Miamin yliopistosta. (siirryt toiseen palveluun)

Immuunijärjestelmän kuntoa selvitettiin valkosolumäärästä sekä jyväsolujen ja imusolujen suhteellisesta määrästä.

Jyväsolut ovat immuunipuolustuksen ensirintama. Ne rientävät tulehdusalueille mahdollisimman nopeasti tappamaan tunkeilijat. Imusolut ovat kukin erikoistuneet nujertamaan vain yhden tulehdusten aiheuttajan.

Tutkimus on julkaistu Marine Pollution Bulletin (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Ilmiömäinen toipuja

Ennestään tiedetään, että hailla on poikkeuksellinen kyky toipua vakavistakin puremista ja muista vammoista. Siitä kertoi muun muassa australialaisen James Cook -yliopiston muutaman vuoden takainen tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Yhdessä sen raportoimista tapauksista hai oli saanut erittäin syvän ja pahan haavan ilmeisesti veneen potkurista. Haavan täydelliseen umpeutumiseen ei mennyt kuukauttakaan.

Aiemmin tänä vuonna julkaistussa kanadalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) avattiin ensi kertaa valkohain koko perimä. Se osoittautui hyvin suureksi. Lisäksi siinä on tehokkaita DNA-virheiden korjausmekanismeja.

Genomi on puolitoistakertainen ihmiseen verrattuna, mikä antaa valkohaille pelivaraa. Ihmisellä genomin epävakaus altistaa syöville ja ikääntymiseen liittyville sairauksille.

Kalastus on vaarantanut valkohain

Kaikki hyvät uutiset ovat enemmän kuin tervetulleita haille, joiden määrä on vähentynyt voimakkaasti ennen muuta ylikalastuksen vuoksi.

Myös valkohai on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi. Etenkin evät ovat tavoiteltuja, ja monelle urheilukalastajalle valkohain nappaaminen on ylpeyden aihe. Valkohaita kuolee myös ammattikalastajien verkkoihin, jotka on tarkoitettu muille lajeille.

Etelä-Afrikassa valkohaihavainnot kääntyivät laskuun neljä vuotta sitten, ja viime ja toissa vuonna havaintoja oli vähemmän kuin koskaan

Sillä on pitkässä seurannassa todettu odottamattomia seurauksia. Kun huippupeto on kadonnut, tilan on ottanut paljon pienempi peto, enimmillään parimetrinen täpläkidushai.

Miamin yliopiston meriekologi Neil Hammerschlag kertoo, ettei ennen viime vuosia ollut nähnyt alueella yhtään saalistavaa täpläkidushaita. Hän on tarkkaillut Etelä-Afrikan haikantaa 18 vuotta.

Tämä Hammerschlagin sosiaalisessa mediassa julkaisema video on harvinaisuus Havaijin rannikolta. Suurimmalle tunnetulle valkohaille oli annettu aiemmassa, vuosien takaisessa kohtaamisessa nimeksi Deep Blue.

Kamerat seurasivat meriruohikkoon

Toisessa tuoreessa valkohaitutkimuksessa päästiin ensi kertaa katsomaan, miten sujuvasti valkohai sukkuloi saaliinsa perässä meriruohoviidakossa.

Australialaisen Murdochin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) ja yhdysvaltalaisten Stanfordin yliopiston ja Monterey Bayn akvaarion tutkijat kiinnittivät Etelä-Afrikan rannikolla liiketunnistimen ja kameran kahdeksan valkohain pyrstöevään.

Valkohainaaras kasvaa jopa yli kuuden metrin mittaiseksi ja uroskin nelimetriseksi. Aiemmin luultiin, ettei niin iso kala kykene liikkumaan tiheässä kasvustossa vaan joutuu vaanimaan vain sen laidalla.

Tutkijat näkivät hämmästyksekseen jopa täyskäännöksiä meriruohikossa, kun jokaisen hain liikkeistä saatiin 28 tuntia kuvatallennetta.

Turkishylkeitä kyttäilleet hait eivät silti saaneet kuvausjakson aikana saalista, eli meriruohikko saattaa joka tapauksessa olla hylkeille pätevä suojapaikka, Biology Letters (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvellaan.

Tutkijoiden toiveena on selvittää kameroillaan valkohaiden liikkeitä myös syvissä vesissä. Vaikka valkohai on lämpimien rannikkovesien kala, se voi sukeltaa jopa 1,2 kilometrin syvyyteen.

Korjattu klo 22.00: Valkohaista tyhjentyneille vesille Etelä-Afrikassa uinut laji on täpläkidushai.

Lue myös:
Maailman nopein hai on matkalla sukupuuttoon ylikalastuksen vuoksi

Lue seuraavaksi