Analyysi: Juuri nyt “ikääntymisen aikapommi” tikittää Suomessa – 10 vuoden kuluttua jopa Saksa voi olla pahemmassa tilanteessa

Ennen pitkää Suomi alkaa olla sangen keskimääräinen EU-maa, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

ikääntyminen
Ihmisiä ylittämässä katua.
Suomessa sataa työikäistä kohden on noin 36 eläkeläistä. Eurostatin mukaan Suomen edellä on vain Italia.Henrietta Hassinen / Yle

Maailman kenties arvostetuin talouslehti vieraili Suomessa ja lähetti maailmalle huolestuttavan viestin (siirryt toiseen palveluun).

Ikärakenteen aikapommi – Suomi on varoitus Euroopalle, oli Financial Timesin jutun otsikko.

Viesti kuuluu: Ikääntyminen on valtava ongelma lähes koko Euroopassa. Suomen sote-uudistuksen ja Juha Sipilän hallituksen kaatuminen osoittaa, että tilanteen ratkaiseminen poliittisin päätöksin on viheliäisen vaikeaa.

Tik tak tik tak. Sama aikapommi tikittää muuallakin.

Financial Timesin eilisessä artikkelissa mainitaan vain Italia ja Saksa, mutta käytännössä koko joukko eurooppalaisia kansakuntia ikääntyy pian Suomea nopeammin.

Ehkä se tuo suomalaisille laihan lohdun, että muut ovat samassa veneessä.

Suomi Eläköityy
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Vuonna 2020 Suomi on Eurostatin tilaston mukaan ikääntymisen kärkimaa EU:ssa – heti Italian jälkeen.

Sataa työntekijää kohden on 36 eläkeikäistä.

Sitten muut tulevat ohi.

Vuonna 2030 Italian lisäksi myös Saksassa, Portugalissa, Kreikassa, Latviassa ja Liettuassa on suhteessa enemmän eläkeikäisiä kuin Suomessa. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa ohi menevät Eurostatin mukaan myös esimerkiksi Espanja, Ranska, Kroatia, Alankomaat...

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Suomi näyttäisi olevan työikäisen ja eläkeikäisen väestön määrän suhteen jo sangen keskimääräinen EU-maa. 28 listatun kansakunnan joukossa sijalla 15.

Siitä vielä parikymmentä vuotta eteenpäin, niin Suomi on parhaassa kolmanneksessa – ja Tilastokeskuksenkin lukujen mukaan mukaan puolenvälin paremmalla puolella.

Juhlaan ei kuitenkaan ole syytä.

Ikävä trendi jatkuu

Yllä olevaa taulukkoa ei pidä tulkita niin, että Suomen ikärakenne olisi lähivuosikymmeninä nuortumassa. Kuten seuraava kaavio kuvaa, näin ei ole käymässä.

Tuoreimman väestöennusteen mukaan työikäisten määrä jatkaa laskuaan ja eläkeikäisten määrä nousuaan pitkälle tulevaisuuteen.

elakeikaisten-maara
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Suomi kohentaa asemiaan vain siksi, että muut vanhenevat enemmän.

Financial Timesin artikkelissa SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta kehuu Suomea järkeväksi maaksi, jossa ikääntymistä tarkastellaan vuosikymmenten mittaisella aikajänteellä.

Tämä pitää paikkansa eläkejärjestelmän osalta.

Vuosien 2001 ja 2014 eläkeuudistusten jälkeen järjestelmä on asiantuntijoiden mukaan kestävällä pohjalla. Tilannetta helpottaa, että tulevaisuudessa eläköidytään huomattavasti nykyistä vanhempana – vuosituhannen vaihteen lapset ansaitsevät täyden eläkkeen yli 71 vuoden iässä.

Suurten rakenteellisten uudistusten suhteen Suomen taival on ollut vähemmän mairitteleva. Financial Times kiinnittää huomion siihen, että vuosien ajan Suomessa on yritetty turhaan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hallintorakenteita.

Viimeksi tässä epäonnistui Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus.

Suomea tarkkaillaan

Suomesta tulee muille Euroopan maille joko kannustava tai varoittava esimerkki siitä, miten ikääntymisen haasteita ratkotaan.

Suomen Sote-epäonnistuminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut tulkintoihin. Kansainväliset luottoluokittajatkin ovat kevään arvioissaan pitäneet Suomen luokituksen ennallaan ja hyvällä tasolla.

Tämä ei ole yhdentekevä asia. Luottoluokittajien arvio kertoo valtion kyvystä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Luokitus ohjaa sitä, millaisen koron Suomi maksaa veloistaan.

Suomea kuitenkin tarkkaillaan.

Luottoluokittaja Standard & Poor’s toteaa harkitsevansa (siirryt toiseen palveluun) luottoluokituksen laskua, mikäli rakenteellisia uudistuksia ei saada aikaiseksi.