Saamelaiskäräjät hakee KHO:n päätösten purkua – hyväksyi vaaliluetteloon 97 henkilöä, joita Saamelaiskäräjät ei pitänyt saamelaisina

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pitää purkuprosessia merkittävänä periaatteellisena asiana.

Saamelaiskäräjät
Sámediggi
Saamelaiskäräjät kokoontuu täysistuntoonsa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen parlamenttisaliin Inariin vähintään neljä kertaa vuodessa.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjät hakee purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, jotka koskevat saamelaisten vaaliluetteloa.

KHO hyväksyi viime ja edellisissä saamelaiskäräjävaaleissa vuosina 2011 ja 2015 saamelaisten vaaliluetteloon 97 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien tahtoa. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus olivat hylänneet henkilöiden hakemukset vaaliluetteloon, ja henkilöt olivat valittaneet asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus piti hakijoita saamelaisina, toisin kuin Saamelaiskäräjät.

Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi valittivat KHO:n päätöksistä YK:n ihmisoikeuskomiteaan. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi tämän vuoden helmikuussa kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuskomitea totesi päätöksissään, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin.

Tähän viestiin nojaten Saamelaiskäräjien hallitus aloitti korkeimman hallinto-oikeuden päätösten purkuhakemuksen valmistelun välittömästi helmikuussa. Purkuhakemuksen (siirryt toiseen palveluun) on laatinut oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää purkuprosessia merkittävänä periaatteellisena asiana.

– On hyvin tärkeää muistaa, että kyse on tärkeästä perusperiaatteesta, saamelaisten itsemääräämisoikeudesta. Siitä, että saamen kansalla on oikeus päättää omista, sisäisistä asioistaan.

Vaaliluetteloon kuuluva henkilö voi sekä äänestää että asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa. Vaaliluetteloon pääsyn kriteerit on säädetty saamelaiskäräjälakiin sisältyvällä saamelaismääritelmällä (siirryt toiseen palveluun).

Nykyinen saamelaismääritelmä on hiertänyt Suomessa jo pitkään. Määritelmää pyrittiin muuttamaan tällä hallituskaudella yhdessä saamelaiskäräjälain uudistuksen kanssa, mutta muutos ei toteutunut. Saamelaiskäräjät hylkäsi saamelaiskäräjälakiesityksen viime syyskuussa, osasyynä juurikin tyytymättömyys esitettyä saamelaismääritelmää kohtaan. YK:n ihmisoikeuskomitea on suositellut, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Purkuprosessi ei ole kaikkien mieleen

Purkutoimenpiteet jakavat mielipiteitä. Saamelaiskäräjien inarilaiset jäsenet Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila sekä enontekiöläinen Pigga Keskitalo ovat sanoneet itsensä irti purkuhakemuksesta ja tehneet sen valmistelusta valituksen Saamelaiskäräjille. Kari Kyrö on yksi niistä 97:stä, jotka ovat päässeet Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Jäsenet näkevät, että hallitus ei ole Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaisesti oikeutettu yksin päättämään tämänkaltaisista laajakantoisista asioista vaan asia olisi pitänyt tuoda Saamelaiskäräjien kokouksen, täysistunnon, käsiteltäväksi. He epäilevät myös, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole yksipuolisten tietojen vuoksi perehtynyt päätöksissään riittävästi asiaan. Neljä jäsentä vaatiikin asian uudelleen käsittelyä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on eri mieltä. Hän perustelee hallituksen toimintatapaa sillä, että vaaliluetteloa koskevat asiat kuuluvat saamelaiskäräjälain mukaan vaalilautakunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Hän painottaa myös, että ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät perustu vajavaisiin tietoihin.

– YK:n ihmisoikeuskomitea on kuullut asiassa sekä valittajia että Suomen valtiota, ja sen päätökset pohjautuvat kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimuksen tulkintaan, eivät sille annettuihin tietoihin, Sanila-Aikio painottaa.

Tiina Sanila-Aikio
Vesa Toppari / Yle

KHO ei vielä kommentoi asian käsittelyä

Korkein hallinto-oikeus ei vielä tuoreeltaan lähde arvioimaan Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen käsittelyaikataulua.

– Asian käsittely on alussa eikä KHO tässä vaiheessa voi ottaa kantaa siihen, mitkä seikat purkuhakemuksen ratkaisuun lopulta vaikuttavat, KHO:sta kerrotaan.

KHO:sta kuitenkin korostetaan, että asia ratkaistaan kokoonpanossa, jossa ei voi olla asian suhteen jääviä tuomaria. Presidentti Kari Kuusiniemi oli mukana ratkaisemassa vuosien 2011 ja 2015 valituksia, jonka vuoksi hän ei osallistu purkuhakemusten käsittelyyn.

KHO:n päätöksistä tehdään purkuhakemuksia asioiden kokonaismäärään verrattuna vähän. Vuonna 2018 KHO:een saapui yhteensä 6199 asiaa, joista tehtiin 178 purkuhakemusta.