Puoluejohtajat löysivät aatteensa jo nuorina – Kokosimme puheenjohtajien polut vallan huipulle

Sipilä ja Rinne saivat poliittiset kotipesänsä kotoaan, Orpo loisti opiskelijapolitiikassa. Haavisto paloi ympäristöasioille, Halla-ahoa kaihersi maahanmuutto.

Sannikka & Ukkola
Eduskuntatalo
Vain kolme tämänhetkisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista on päässyt eduskuntaan alle 30-vuotiaana. Jyrki Lyytikkä / Yle

Tämänhetkisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista selvästi nuorin iältään on vasemmistoliiton Li Andersson 31 ikävuodellaan. Hän myös onnistui nousemaan eduskuntaan jo 27-vuotiaana. Häntä nuorempana vastaavaan on kyennyt vain tähtiliikkeen Paavo Väyrynen, joka oli 23-vuotias tullessaan valituksi eduskuntaan keskustapuolueen riveistä vuonna 1970.

Väyrynen on ehtinyt 72 vuoden ikään, mikä tekee hänestä eduskuntapuolueiden puheenjohtajista iäkkäimmän. Vanhimpana poliittisten ryhmien johtajista eduskuntatyöhön tuli mukaan Harry Harkimo, joka valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi 61-vuotiaana. Harkimo kuitenkin erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja johtaa nyt Liike Nyt -kansalaisliikkettä, joka ei ole rekisteröitynyt puolue.

Suurin osa nykyisistä puheenjohtajista on valittu eduskuntaan yli 35-vuotiaina, mutta ennen kuin he ehtivät täyttää pyöreät 50 vuotta.

Tästä huolimatta lähes kaikki puheenjohtajat tunnustivat nykyistä poliittista väriään jo nuoruudessaan. Marja Sannikan ja Sanna Ukkolan tekemistä haastatteluista käy ilmi, että monikaan puoluejohtajista ei ole nuoruutensa poliittista linjavalintaa suuremmin empinyt myöhemmin.

Puolueiden puheenjohtajat Ylen vaalitentissä 14. maaliskuuta.
Sinisten Sampo Terho (vas.), Kristillisten Sari Essayah, SDP:n Antti Rinne, Vihreiden Pekka Haavisto, Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, juontajat Sakari Sirkkanen ja Seija Vaaherkumpu, Vasemmistoliiton Li Andersson, Kokoomuksen Petteri Orpo, Keskustan Juha Sipilä ja RKP:n Anna-Maja Henriksson (oik.) Ylen ensimmäisessä puheenjohtajatentissä Helsingissä 14. maaliskuuta. Markku Ulander / Lehtikuva

Poliittisen kotipesän valintaan vaikuttaneita tekijöitä

Petteri Orpo toimi aktivisesti kokoomuksen opiskelijajärjestön riveissä opiskelijapolitiikassa. Hän menestyi siinä niin hyvin, että hänet valittiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeriksi ja sittemmin koko Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteeriksi. Kokemukset siitä, miten jo opiskelijapolitiikka vei Orpon tapaamaan valtakunnanpolitiikan kärkinimiä kannusti jatkamaan ammattipoliitikoksi.

Sari Essayah tuli koko Suomen kansalle tunnetuksi viimeistään voitettuaan kilpakävelyn maailmanmestaruuden 1993. Kunnallispolitiikkaan hän lähti muutamaa vuotta myöhemmin, ja ovet eduskuntaan avautuivat ensimmäisen kerran kymmenen vuotta myöhemmin. Kristillisdemokraattinen puolue valikoitui Essayahin arvoja lähimmäksi uskoontulon seurauksena. Hänen mielestään juuri KD tuo parhaiten esille kristillistä ihmiskuvaa.

Sampo Terho on puoluejohtajien ikäliigassa joukon toiseksi nuorin, 41-vuotias. Hän sanoo vilkuilleensa aikoinaan kokoomuksen suuntaan. Kokoomus oli kuitenkin Terholle "liian arvoliberaali". Terho oli tyytymätön erityisesti suomalaisen maahanmuuttokeskustelun tilaan, ja myös hänen omat kielteiset kokemuksensa siitä, miten työtöntä ei auteta, veivät hänet Timo Soinin johtamiin perussuomalaisiin. Sittemmin puolue jakaantui ja Terhosta tuli uuden puolueen, sinisten, puheenjohtaja.

Li Andersson kertoo, että hänen poliittiset näkemyksensä muovautuivat teini-iän "girlpower-porukassa", joka kokoontui nuorisotalolla ja väitteli yhteiskunnallisisita kysymyksistä välillä kiivaastikin. Andersson sanoo nähneensä jo pelkän oman lähipiirinsä perusteella, miten ihmisten perheolojen erot ovat merkittäviä ja miten yhteiskuntaluokkien erot vaikuttavat ihmisten lähtökohtiin ja elämän edellytyksiin.

Anna-Maja Henriksson tekee ehkä ennätyksen siinä, miten nuorena voi kokea jonkinlaisen poliittisen heräämisen. Hän kertoo, miten hän nelivuotiaana jouduttuaan sairaalaan suomenkielisten hoitajien potilaaksi ymmärsi, miltä tuntuu kuulua vähemmistöön. Henrikssonin kotiseudulla ruotsin- ja kaksikielisellä Pohjanmaalla RKP on yksi alueen mahtipuolueista.

Jussi Halla-aho sai 40-vuotislahjakseen äänestäjiltä paikan eduskunnassa perussuomalaisten joukossa. Hän alkoi jo yli 15 vuotta sitten pitää monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa ja poliittista korrektiutta kritisoivaa blogia. Valtakunnanpoliitikkoja vilisevään Helsingin kaupunginvaltuustoon hänet valittiin perussuomalaisten sitoutumattomana ehdokkaana 37-vuotiaana. Puolueen puheenjohtajana hän on ehtinyt toimia vajaat kaksi vuotta.

Pekka Haavisto kuuluu sukupolveen, jonka nuoruudessa pelättiin suurvaltojen kilpavarustelun vievän maapallon ydintuhoon ja sittemmin ydinvoimaloissa sattuneiden suuronnettomuuksien johtavan laajoihin ekokatastrofeihin. Haavisto oli vain 28-vuotias, kun hänet vuonna 1987 valittiin eduskuntaan edustamaan vihreitä, jotka siihen aikaan pienehkönä puolueena painottivat erityisesti ympäristökysymyksiä.

Antti Rinne valittiin eduskuntaan edellisissä vaaleissa vuonna 2015, jolloin hän oli 52-vuotias. Jo edellisenä vuonna hänestä oli tullut SDP:n puheenjohtaja. Rinne kertoo, että demarit valikoituivat hänen omaksi puolueekseen jo kodin perintönä. Vakaumusta vahvisti hänen näyttävä ammattiyhdistysuransa, joka alkoi jo 80-luvun puolella Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa AKT:ssa.

Juha Sipilä valittiin eduskuntaan vasta samana vuonna kuin hän täytti 50 vuotta. Sen jälkeen hän on pikakelauksella noussut valtakunnanpolitiikan eturiviin, ensin puolueen puheenjohtajaksi ja sitten vaalivoiton kautta pääministeriksi. Hänen poliittinen kotipesänsä keskusta oli hänelle kuitenkin jo nuorena selvä, lukion oppilaskunnasta lähtien. Myös Sipilän isä oli paikallinen keskustavaikuttaja Kainuussa, joka on keskustan vahvimpia alueita Suomessa.

Klikkaamalla puheenjohtajan nimeä pääsee näkemään koko haastattelun Yle Areenasta. Haastattelut ja verkkojutut ovat osia Sannikka & Ukkola -ohjelman puheenjohtajien henkilökuvasarjaa, jossa haastatellaan puolueiden puheenjohtajia heidän henkilöhistoriansa ja poliittisten valintojensa näkökulmasta. Sarja on koottu myös Areenan vaalisivuille otsikolla "Pintaa syvemmälle" .

Kaikki Sannikka & Ukkolan puheenjohtajasarjaan kuuluvat verkkojutut:

Petteri Orpo: "Olen aivan aito poliittinen broileri" – Kipinä poliitikon ammattiin syttyi kun kaikki ovet aukesivat opiskelijapoliitikolle

Sari Essayah someraivosta: "Olen nähnyt kollegoja todella uupumisen ja itkun partaalla"

Sampo Terho: "Työttömyys oli masentavaa ja raivostuttavaa" – Vaikutti myös hänen poliittisiin valintoihinsa

Li Andersson: "Puheenjohtajaksi tulo pelotti" – Vasemmistolaisuus ei tullut kulttuurivanhempien perintönä vaan kaveripiiristä

Anna-Maja Henriksson: "Koin nelivuotiaana, miltä tuntuu kuulua vähemmistöön" – Ruotsinkielisenä potilaana oli vaikeaa selittää hoitajille, mikä oli hätänä

Jussi Halla-aho: "Jollain perverssillä tavalla saan kiksejä siitä, että minua haukutaan" – Uudelle poliitikolle ihmisten jyrkät mielipiteet aiheuttivat kriisin

Pekka Haavisto vaikeasta ajasta ennen puheenjohtajuuttaan: "Syksyllä saimme lukea, että tähän loppuu vihreiden historia"

Antti Rinne: "Koviksen maailma oli se, jolla suojautui muutosta vastaan" – Nahkatakkijätkä ei loistanut koulussa mutta suojeli kiusattua

Juha Sipilä: "Täytyy myöntää, että olen myös öitä valvonut vastuun edessä" – Valitsi keskustan jo lukioikäisenä

Lue Ylen parhaat vaalijutut

Tutustu ehdokkaisiin Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun)