Lasse Pöysti ehti olla mukana yli 100 elokuvassa ja tv-sarjassa – "Palkintojen lista on ihan käsittämätön"

Edesmenneen Lasse Pöystin merkitys suomalaiselle elokuvalle ja televisiolle on kiistaton.

Lasse Pöysti
Lasse Pöysti elokuvassa Näkemiin Helena vuodelta 1955. Vastanäyttelijänä Elina Pohjanpää.
Lasse Pöysti elokuvassa Näkemiin Helena vuodelta 1955. Vastanäyttelijänä Elina Pohjanpää.Fennada Filmi Oy

– Hän oli niin taitava ja monipuolinen. Kaikki työnsä hän on tehnyt taidolla ja ajatuksella. Hän ehti näytellä 70 vuoden ajan rooleja. Siihen mahtuu niin mahdoton määrä erilaisia aikakausia ja aina hän oli hyvin syvällä ajassaan mukana.

Näin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisten elokuvien tutkija Juha Seitajärvi kuvaa viime yönä kuollutta näyttelijä ja professori Lasse Pöystiä.

Pöystin rooli suomalaisessa elokuvassa ja tv-kulttuurissa on merkittävä. Hän esiintyi kymmenissä elokuvissa, sai lukuisia Jussi-patsaita ja toimi myös ohjaajana.

– Hän oli alun perin studioajan tähti. Sieltä hän kuitenkin ui nykypäivän tekniikkaan ja tv-maailmaan, uudisti sitä ja kykeni pienentämään ilmaisuaan, kun vaadittiin entistä enemmän realismia 60-luvun töissä, Seitajärvi kertoo.

Kokemattomasta karjalaisevakosta koko kansan pojaksi

Lasse Pöystin ura alkoi jo 13-vuotiaana, kun hänet valittiin 250 hakijan joukosta Suomisen Ollin rooliin. Pöysti päihitti koekuvauksissa monet kokeneetkin lapsinäyttelijät.

– Hän oli juuri Helsinkiin muuttanut sortavalalainen evakkopoika, joka pokkana meni sen ajan tuottajamoguli Toivo Särkän vetämään koefilmaustilaisuuteen. Kaikki aikuisetkin näyttelijät pelkäsivät Särkkää, mutta Pöysti ei tajunnut pelätä ärhäkkää ukkoa ollenkaan. Hän vaan rohkeasti meni ja veteli luontevasti Lumikki ja seitsemän kääpiötä -animaatiosta oppimansa roolit.

Seitajärven mukaan Suomisen Olli -hahmosta tuli niin suosittu juuri siksi, että Pöysti näytteli poikkeuksellisen luontevasti.

– Pöysti oli karjalainen ja puhui mie ja sie. Oli yllättävää, miten helposti hän ui helsinkiläispoika Suomisen Ollin maailmaan.

Lasse Pöysti Suomisen Ollina vuonna 1941. Ollin siskoa Pipsaa esitti Maire Suvanto.
Lasse Pöysti Suomisen Ollina vuonna 1941. Ollin siskoa Pipsaa esitti Maire Suvanto.Suomen Elokuva-arkisto

Pöystistä tuli Suomisen Ollin myötä niin ikoninen, että Lassen ja Ollin raja hämärtyi.

– Kun Pöysti rakastui, pistettiin Suomisen Ollikin rakastumaan. Tapahtumat menivät rinta rinnan ja Ollista tuli selvästi sarjan päähenkilö.

Sotavuosina tehtiin kaikkiaan kuusi Suomisen perhe -elokuvaa. Elokuvien suosiota selittää myös se, että koko perheelle suunnattuja elokuvia ei juurikaan ollut ja ne olivat erilaisia kuin aiemmat perhe-elokuvat.

Vasta julkaistussa Unelmatehdas Liisankadulla – Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina -kirjassa käsitellään myös Pöystin näyttelijäntyötä. Samalla pohditaan, miten Suomisen perhe -sarja päätyi käsittelemään sodan loputtua rintamalle joutuneiden nuorten miesten kotiinpaluuta, heidän juurettomuuttaan ja eksymistä alkoholin maailmaan.

Pöysti muistetaan parhaiten juuri roolistaan Suomisen Ollina, josta hänet palkittiin Jussi-palkinnolla nuorena näyttelijänä vuonna 1946. Mutta.

– Olisi väärin muistaa häntä pelkästään siitä, koska hän oli joka vuosikymmenellä niin erityislaatuinen. Se on vain yksi osa häntä, Seitajärvi sanoo.

Lasse Pöysti
Suomen Elokuva-arkisto

Lue myös: Pöysti loisti teatterilavoilla – Kollega ja ystävä Asko Sarkola muistaa hänet teatterimaailman jättiläisenä

Pöysti ei saanut toteuttaa itseään ohjaajana

Pöysti ei jäänyt Suomisen Ollin vangiksi, vaan jatkoi näyttelijän työtään muissa rooleissa.

– Olisi voinut kuvitella, että hän olisi tepastellut Suomisen Ollina seuraavat vuosikymmenet, koska oli niin suosittu. Mutta ei, hän teki todella jänniä hahmoja elokuvissa ja päätyi tekemään kaikkia koomisia hahmoja, jotka naurattavat edelleen.

Seitajärvi mainitsee muun muassa hyönteistutkija Arvid Molanderin elokuvasta Katupeilin takana, mammanpoika Usko Aamusen elokuvasta Ruma Elsa sekä huonohampaisen salaviinanpolttajan, savolaismies Heikki Piiparisen elokuvasta Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin.

1950-luvulla Pöysti pääsi myös ohjaamaan elokuvia. Hän toimi ensin apulaisohjaajana elokuvassa Tukkijoella, jossa hän myös näytteli ikimuistoisen Pölhö-Kustaan roolin.

24. toukokuuta 1955 Pöysti myös ohjasi ja juonsi Suomen ensimmäisen televisiolähetyksen.

Seuraavien vuosien aikana Pöysti ohjasi kaikkiaan kahdeksan elokuvaa, muun muassa Helena-elokuvat ...ja Helena soittaa vuodelta 1952 sekä Näkemiin Helena vuodelta 1955.

– Musiikki oli tärkeä Pöystille, hän oli taitava pianisti ja tarkka elokuviensa musiikista. Lasse Mårtenson aloitti juuri Pöystin ohjauksessa, Seitajärvi huomauttaa.

Pöysti oli myös Suomen varhaisimpia tv-koomikkoja. Hän veti Lasse Pöysti show'ta vuonna 1959.

Santeri Karilo, Heikki Savolainen ja Lasse Pöysti
Santeri Karilo, Heikki Savolainen ja Lasse Pöysti elokuvassa Vääpelin kauhu vuonna 1957.Yle Kuvapalvelu

– Pöysti halusi kehittää kotimaista elokuvaa, mutta hän ei saanut tehdä sellaista, kuin olisi halunnut. Aiheet, joita hän olisi itse halunnut tehdä, hylättiin. Tuottaja antoi ideat ja se oli Pöystistä masentavaa, kertoo Seitajärvi, joka haastatteli Pöystiä muutama vuosi sitten Elonetin suomalaisen elokuvan tiedonkeruu -projektin tiimoilta.

– Itseäni ärsyttää, että hän ei saanut paremmin kokeilla siipiään elokuvaohjaajana, hänessä olisi ollut lahjakkuutta.

50–60-lukujen taitteessa uusi aalto porhalsi Suomeen ja elokuvaan ja elokuvatuotanto alkoi hiipumaan. Näyttelijälakon vuoksi Pöystin ohjaajan ura elokuva-alalla loppui.

Pöystin viimeinen ohjaus oli Justus järjestää kaiken vuodelta 1960. Elokuva perustuu Lasse Pöysti Show -komediasarjaan, jossa Pöysti oli keksijä Justuksen roolissa.

Käsittämätön palkintojen lista

Samalla tuli tauko myös hänen omiin elokuvarooleihinsa. Seuraavan roolinsa Pöysti teki vasta kahdeksan vuotta myöhemmin elokuvassa Punahilkka.

Televisiotoiminnan kehityttyä Pöysti näytteli useissa televisioteatterin tuotannoissa. Merkittävä televisiotyö oli nimiosa Mirjam Himbergin ohjaamassa näytelmässä Kustaa III vuodelta 1963.

Moni muistaa Pöystin myös Pikku Kakkosen iltasatujen lukijana.

Lasse Pöysti

1980-luvulla Pöysti näytteli muun muassa juoksijalegenda Paavo Nurmea televisioelokuvassa Maailman paras ja kirjailija Martti Hongistoa elokuvassa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus.

1990-luvulta hänet muistetaan esimerkiksi elokuvasta Lapin kullan kimallus. Vuonna 1998 hän näytteli pääosaa Matti Ijäksen draamakomediassa Pala valkoista marmoria.

2000-luvulla Pöysti näytteli viimeisen elokuvaroolinsa nuoren ohjaajan Miika Soinin elokuvassa Thomas.

– Se on eräänlainen testamentti ylhäisessä yksinäisyydessään 2000-luvulla. Pöysti tekee pääroolin kärttyisenä, itseriittoisena ja yksinäisenä vanhuksena.

Kyseisestä elokuvasta Pöysti palkittiin Bursa International Film Festival -tapahtumassa Turkissa parhaasta miespääosasta.

– Pöystin palkintojen lista on ihan käsittämätön. Erikoisjussi ja elokuvakohtaisia jusseja joka vuosikymmeneltä. Lisäksi Betoni-Jussi vuodelta 2010, jonka perusteluna yli sadan elokuvan ällistyttävä ura. Kyse ei ole siitä, että palkitaan siksi, että on tehnyt paljon töitä vaan hän on erittäin muuntautumiskykyinen ja tehnyt hyvin erilaisia rooleja ihan nuoresta lähtien, Seitajärvi sanoo.

Lasse Pöysti Thomas-elokuvassa.
Lasse Pöysti Thomas-elokuvassa vuonna 2008.Yle Kuvapalvelu

Lue myös:

Näyttelijä Lasse Pöysti on kuollut – Ylen erikoislähetyksessä Ralf Långbacka ja Asko Sarkola muistelevat näyttelijälegendaa

Asko Sarkola ystävästään Lasse Pöystistä: "Hänen periaatteensa oli, että kaveria ei jätetä"

Suomisen perhe oli kolmen vuosikymmenen radiosuosikki

Elävä arkisto: Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Elävä arkisto: Lasse Pöysti – teatterin purjehtiva satusetä

Teeman Elävä arkisto: Ainutkertainen Lasse Pöysti 90 vuotta

Tiesitkö tämän Lasse Pöystistä? Lausui tv:n historialliset avaussanat, Yle tarjosi päällikön paikkaa

Elävä arkisto: Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

Elävä arkisto: Lasse Pöysti