Entinen bisnesmies perusti kommuunin Karibialle – nyt hän innostaa suomalaisia löytämään kotimaan kansallispuistojen lumon

Pepe Forsberg tietää, mitä on elää maailmalla kiireisen bisnesmiehen elämää, mutta myös sen, mitä on rauhoittua suomalaisessa luonnossa.

kansallispuistot
Pepe Forsberg saunamökin edustalla
Pepe Forsberg nauttii luonnon läheisyydestä mökillä Sievissä.Raila Paavola / Yle

Pepe Forsberg etsiytyi jo bisnesaikoinaan luontoon purkamaan stressiä. Tuo tie veti yhä vahvemmin ja Forsbergista tuli yksi heistä, jotka tekevät kansallispuistoja tunnetuiksi. Tänä keväänä ilmestyy jo kolmas neljästä Suomen kansallispuistoja käsittelevästä oppaasta, jota hän on ollut tekemässä.

– Päätin keskittyä johonkin tosi olennaiseen asiaan, josta on hyötyä kaikille. Luonto ja kansallispuistot (siirryt toiseen palveluun) (Metsähallitus) yhdistävät ihmisiä, eivätkä juuri herätä negatiivisia tunteita.

Kiinnostus kansallispuistoja kohtaan onkin kasvanut viime vuosina. Se näkyy myös siinä, että kahdella Pepe Forsbergin perustamalla Facebook-sivustolla on yhteensä lähes 80 000 ihmistä ja kansallispuistoisssa kuvatut videot tavoittavat jo satoja tuhansia ihmisiä.

Reppukelpoisuus tavoitteena

Pepe Forsberg on tehnyt yhdessä Mikko Sorsan kanssa Kansallispuistot tutuiksi -kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa, Pohjois- ja Etelä-Suomen kansallispuistot. Tuoreimman osan Länsi-Suomesta ja neljännen työn alla olevan osan Itä-Suomesta hän toimittaa yksin.

Kansallispuistot tutuiksi -kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa tuolilla
Kansallispuisto-oppaiden sarja täydentyy vielä kahdella.Raila Paavola / Yle

Mobiiliosaaminen näkyy Forsbergin kirjoissa QR-koodin kautta. Kustakin kansallispuistosta löytyy materiaalipankki: kuvia, videoita, artikkeleita, julkisen liikenteen aikataulut ja säätietoja. Lisäksi sisältö päivittyy koko ajan.

Tuotekehittely näkyy siinäkin, että kirja on pienemmäksi rullattava ja muovitettu, joten sen voi ottaa reppuun mukaan kosteallakin säällä.

Jos nyt jotain pitäisi erikseen mainita

Länsi-Suomen kansallispuistoista Forsberg nostaa esiin muun muassa keskisuomalaisen Pyhä-Häkin kansallispuiston vanhan metsän ja Suomenselänalueen Salamajärven kansallispuiston erämaisen luonnon.

Kuhmoisten ja Jämsän rajalla Isojärven kansallispuistossa majavat taas muuttavat ihmisten polkujen reittejä joka vuosi.

– Kun rauhassa menee ja nöyrällä asenteella, on todennäköistä, että jossain kohdassa majavan häntä heilahtaa lävähtäen vedenpintaan merkkinä reviirin rajasta.

Tarinoiden äärellä

Pepe Forsberg on tutkinut myös kansallispuistojen historiaa. Esimerkiksi Lauhavuoren tarina löytyi Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjasta vuodelta 1907.

Isojoen ja Kauhajoen rajalla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla Lauhavuorella on kivimuuri, jonka on uskottu olleen osa jättiläisten kaupunkia. Kirjan mukaan paikalla oli jättiläisen aarre.

Itse jättiläiset karkotettiin kirkonkellojen avulla, mutta ne jättivät ison käärmeen vahtimaan kulta-aarrettaan. Nykyään paikka tunnetaan isona muinaisrantana, ja sieltä löytyy noin 800 metriä pitkä kiviaidanne.

Vau-efekti oli aivan käsittämätön!

Pepe Forsberg

Kansallisarkistosta selvisi Forsbergille myös se, että vaikka Lauhavuoren juurella olevaa järveä kutsutaan nykyään Spitaalijärveksi, se on taudin sijaan saanut nimensä pitalikalasta eli mutu-nimisestä kivikalasta. Vanhaa Pitalijärvi-nimeä käytettiin vielä 1900-luvun alussa. Turismin lisäännyttyä nimi on muuttunut Spitaalijärveksi, karttoihin asti.

Forsbergin mukaan alueen markkinoinnissa on kerrottu, että tästä järvestä olisi viety vettä aina Venäjän ruhtinaille saakka, koska sillä olisi ollut tervehdyttäviä vaikutuksia. Nyt Forsberg on löytänyt tiedon, että Lauhavuoren huipulla on lähde, josta tämä vesi olisi ollut peräisin.

Suuntana Korvatunturi

Yksi vahvimmista kokemuksista Pepe Forsbergille on ollut Korvatunturin näkeminen, erityisesti Kemihaaran vanhan raja-aseman suunnasta.

Korvatunturi ruskamaisemassa
Joulupukkimaisema ruskan väreissä.Pepe Forsberg

– Vau-efekti oli aivan käsittämätön! Jos joku on sanonut "nähdä Napoli ja kuolla", niin Suomessa sen pitäisi olla "nähdä Korvatunturi ja mennä eteenpäin elämässä", innostuu Forsberg.

– Paikassa on niin paljon tarun hohtoa. Se on tosi kaunis keskellä kairaa.

Mobiilibisneksestä luontoon

Matkoilleen Pepe Forsberg lähtee luonnon keskeltä syrjäiseltä mökiltä Sievistä. Siellä ei esimerkiksi puhelin turhaan pirise, sillä edes kännykkäsignaali ei kanna. Nettiyhteydet sen sijaan toimivat. Niille on käyttöä muun muassa yhteydenpidossa Karibialle.

Ero miehen aiempaan elämään on iso. Forsberg työskenteli aikanaan mobiiliteknologian yrityksessä ja eteni lopulta pörssiyhtiön Euroopan johtajaksi saakka. Tuli 16-tuntisia työpäiviä ja vähintään kaksisataa matkapäivää vuodessa.

Forsberg on asunut pääosan elämästään ulkomailla, useissa Euroopan maissa ja Väli-Amerikassa. Lopulta mies päätti irrottautua kiireisestä elämäntavasta ja lähteä tyystin toisille urille.

Kommuunia tekemässä

Välivaiheessa Forsberg opetti kansainvälisessä koulussa Dominikaanisessa tasavallassa teknolgisia ja matemaattisia aineita. Ennen Suomeen paluutaan hän ehti perustaa sinne eräänlaisen kommuunin.

– Oli mahdollisuus tavata hyviä ihmisiä ja rakentaa sellainen yhteisasunnoksi käyvä rakennus.

Kommuuni on omavarainen: siellä kasvatetaan kaikki tarvittava ja loput vaihdetaan. Tilalla ei ole karjaa, mutta kananmunia ja lihaa vaihdetaan oman pihan tuotteisiin. Alue on hyvin rehevää, ja aamuisin on poimittavaksi kypsynyt satakunta tomaattia ja myös banaaneja ja avocadoja tulee.

Koulun vahvana tukena

Kommuunilla ja läheisellä kansainvälisellä koululla on tiivis yhteistyö. Kommuuniin keskittyy väkeä, joka kehittelee koululle ohjelmaa, mutta myös pelailee yhdessä ja soittelee kitaraa.

Enimmillään kommuunissa on asunut noin parikymmentä ihmistä. Forsbergin mukaan ihmisiä tulee ja menee. Nykyisin siellä asuu useita opettajia.

– Jos kommuunielämästä kiinnostuneilla on jotain annettavaa koululle, niin sinne voi tulla. Jos esimerkiksi osaa tehdä kompostin ja kertoa siitä oppilaille, niin tervetuloa!