Suomi käytti jälleen luonnonvaransa etuajassa – 5 kysymystä miksi ilmastoahdistus ei näy tilastoissa

WWF:n laskelmien mukaan tänään perjantaina on Suomen ylikulutuspäivä.

Luonnonvarojen liikakäyttö
 Hanasaaren voimalaitoksen piippu aurinkoisessa säässä Helsingissä.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Tänään perjantaina on suomalaisten ylikulutuspäivä, Maailman luonnonsäätio WWF on laskenut. Yle Uutiset kysyi, mitä se tarkoittaa. Vastaajana on WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

1. Mikä on ylikulutuspäivä?

Ylikulutuspäivänä suomalaiset ovat laskennallisesti kuluttaneet tältä vuodelta osansa maailman luonnonvaroista.

– Loppuvuosi eletään velaksi, Nikula sanoo.

Ylikulutuspäivä vertaa luonnonvarojen kulutusta siihen, kuinka paljon maapallo pystyy uusiutumaan vuoden aikana.

Mallissa lasketaan yhteen käytetyt luonnonvarat kuten ravinto, vaatteiden kuidut ja erilaiset raaka-aineet. Lisäksi huomioidaan fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt.

Toisessa vaakakupissa ovat luonnonvarojen uusiutuminen ja ekosysteemien kyky sitoa hiilidioksidia itseensä. Nyt luonnonvarojen kulutuksen ja hiilidioksidin määrä on suurempi.

Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan luonnonvarojen kulutus. Tavoitteena on yhden maapallon taso.

2. Miksi Suomi pärjäsi huonommin kuin viime vuonna?

Ylikulutuspäivä tuli nyt vastaan viikkoa aiemmin kuin viime vuonna.

Nikulan mukaan asiaa ei kannata tarkastella viikkotasolla. Suomi on ollut koko 2000-luvun suurin piirtein samalla tasolle.

Moniin muihin maihin nähden Suomi kulkee ikävästi etuajassa: EU:n ylikulutuspäivä on tavannut tulla noin kuukauden kuluttua ja maailmanlaajuinen päivä on viime vuosina osunut elokuulle. Ruotsi on samalla viivalla Suomen kanssa.

Suurimmat syyt suomalaisten ylikulutukseen ovat energiantuotanto, liikenne ja ruuan tuotanto.

Ruoassa suurimmat vaikutukset ovat eläinperäisia. Esimerkiksi lihan kulutus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla viime vuodet. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen edellyttäisi kasvissyönnin tuntuvaa lisäämistä.

Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 10–11 miljoonaa tonnia. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi niiden puolittumista seuraavan vuosikymmenen aikana. Myöskään biopolttoaineiden raaka-aineiden kestävyyskriteerit eivät välttämättä ole kunnossa

Myönteinen merkki on Nikulan mukaan uusiutuvien energiamuotojen hintojen lasku. Aurinko- ja tuulienergia sekä lämpöpumput yleistyvät.

3. Ilmastonmuutoksesta puhutaan päivittäin ja ihmisten valmius ilmastotekoihin vaikuttaa kasvaneen. Eikö se näy mitenkään kulutusvalinnoissa ja tässä raportissa?

WWF:n raportti pohjautuu YK:n lukuihin vuodelta 2016. Ilmastonmuutos on noussut päivänpolttavaksi puheenaiheeksi vasta sen jälkeen. Suuri havahduttaja oli hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n syksyn raportti, jossa vaaditaan nopeita toimia lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.

Valtioiden ja kansalaisten valmius ilmastotekoihin ja luonnonvarojen säästelyyn on kasvanut, mikä saattaa näkyä WWF:n laskelmassa myöhemmin.

Nikulan mukaan hyvä merkki on se, että vaalikeskusteluissa puhutaan liikkumistavoista ja lihaverosta, vaikka ei mennäkään huimasti eteenpäin.

– On hyvä, että nämä asiat tulevat arjen tasolle.

Ympäristöjärjestöjen ilmastobarometrissa kansalaisista 70 prosenttia toivoo voimakkaammin ohjaavaa ilmastopolitiikkaa.

Kotitalousjätettä Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Jätteet säilötään hallissa väliaikaisesti ja viedään Riihimäelle poltettavaksi.
Mikko Savolainen / Yle

4. Eikö ole väärin vaatia, että kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien Suomi pärjäisi samalla energialla kuin Latinalaisen Amerikan maat

Nikulan mukaan Suomi on rikas valtio, jossa on yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Kansa on myös tietoinen ilmastoasioista. Meillä on hyvä teknologiaosaaminen ja innovaatioita. Toisaalta korruptiota ei ole.

– Nämä olosuhteet antavat edellytyksiä päästä maailman kärkeen. Pohjoinen sijainti on ohut peruste.

Pienimmän ekologisen jalanjäljen jättävät köyhät kehitysmaat. Muutamissa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa ekologinen jalanjälki on hyvin kohtuullinen ja lisäksi YK:n inhimillisen kehityksen indeksi on hyvällä tasolla.

5. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet viime vuosina. Eikö se näy tässä?

Ekologinen jalanjälki perustuu kulutukseen, kun taas päästöjen raportointi pohjautuu tuotantoon Suomessa.

Mukana ovat meidän hankkimiemme tuotteiden hiilidioksidipäästöt, jotka ovat aiheutuneet tuotannosta Kiinassa. Kansainvälisessä maakohtaisessa raportoinnissa ne näkyvät Kiinan päästöinä.

Lue myös

Kosmologi Syksy Räsänen: “Ilmastonmuutos ei ole uhka, vaan se on paraikaa toteutuva katastrofi”

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä