Lentokoneet vailla kumppania – Ilmailumuseo etsii yhä uutta tukikohtaa

Näyttelytilojen löytäminen lentokoneen kokoisille museoesineille on haastavaa. Nykyiset tilat ovat tulleet tiensä päähän.

kulttuuri
Suomen Ilmailumuseon näyttelyhalli 2 - etualalla kuvassa nähtävillä Piper PA-28R-180.
Suomen Ilmailumuseon näyttelyhalli 2 - etualalla kuvassa nähtävillä Piper PA-28R-180. Osa museon näyttelytiloista on kylmiä. Museon sijaintipaikan Aviapoliksen alueen vuokrat ovat nousseet pilviin.Suomen Ilmailumuseo

Suomen Ilmailumuseon tilat ovat olleet jo pitkään museotoiminnalle sopimattomat. Museosäätiön omistamat hallit ovat kylmiä, eivätkä täytä nykypäivän museon vaatimuksia.

Lisäksi Helsinki-Vantaan-lentokentän kupeeseen nousseessa Aviapoliksessa oleva tontti on muuttunut liian arvokkaaksi. Kehittyvällä alueella sijaitsevaa tonttia silmäilee varmasti rakentaja jos toinenkin.

Vielä syksyllä 2018 Ilmailumuseo asennoitui lähtöpasseihin vuonna 2022.

– Nyt olemme neuvottelemassa muutaman vuoden jatkoaikaa tontin vuokrasopimukseen, kertoo museon johtaja Pia Illikainen.

– Vielä syksyllä oli vireillä suunnitelma muuttaa Finnairilta vapautuvaan rahtiterminaaliin aivan lentoaseman kupeeseen. Sijainti siinä olisi mitä parhain, sillä lentokenttä tuo paikalle matkustajavirtaa ja tilasta olisi suora yhteys asematasoalueelle.

Tämä niin kutsuttu Cargo-hanke siintää edelleen haaveissa. Tällä hetkellä suunnitelma on jäissä, sillä Ilmailumuseo ei kyennyt hankkimaan sen toteuttamiseen tarvittavaa kahta miljoonaa euroa suunnitellussa ajassa.

Nyt museo on käynnistänyt avoimen Kumppanihaku-kampanjan, jonka avulla se kosii uusia yhteistyökumppaneita niin kaupalliselta kuin julkiseltakin sektorilta.

Yleisö vaatii elämyksiä ja lattekahvia

Suuret ja näyttävät museot ja julkiset kirjastot vetävät puoleensa matkailijoita ja paikallisia kävijöitä. Varteenotettava museo on huomattava lisärvo mille tahansa paikkakunnalle.

Nykypäivän museoasiakkaat ovat tottuneet hyvään. Kun on vaellettu avarissa ja käytännöllisissä näyttelytiloissa, levähdetään kahvilassa ja ostetaan tuliaiset museokaupasta.

Ilmailumuseota verrataan helposti vaikkapa Tallinnan Merimuseoon, jossa monet suomalaiset ovat käyneet.

Lentosatama.
Tallinnan merimuseo vanhassa lentosatamassa on Viron suosituin museo.Jussi Mankkinen / Yle

Museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mielestä yhteistyö on tässäkin voimaa. Sikäli Ilmailumuseo on kumppanuushaullaan oikealla tiellä.

Yhteistyökumppani voi löytyä myös museoalalta.

– Tästä on hyviä esimerkkejä. Tampereella Museokeskus Vapriikissa ja Espoossa WG-keskuksessa jaetaan yhteisiä kokoelma- ja näyttelytiloja, jopa henkilökuntaa, vaikka museot ovatkin erillisiä organisaatioita. Suunta museoalalla on ollut kohti suurempia toimintayksiköitä, Levä sanoo.

Museo voi nostaa kunnan tai kaupungin imagoa

Ilmailumuseo kalastaa kumppania kaupallisten yrittäjien ja sijoittajien parista, mutta myös isolla haravalla Suomen kaupungeista ja kunnista. Mihin museo sitten sijoittuukaan, sillä pitää Illikaisen mielestä olla vahva kaupungin tai kunnan tuki.

– Nyt en puhu puhtaasti euroista, vaan sijoituspaikkakunnan pitää nähdä museon potentiaali. Siellä tulee olla tarve museolle, Illikainen määrittelee.

Suomen Ilmailumuseon näyttelyhalli 2.
Suomen Ilmailumuseon näyttelyhalli 2.Suomen Ilmailumuseo

Vantaan imagoon Ilmailumuseon luulisi istuvan. Vantaa on Suomen lentokenttäkaupunki ja museonjohtaja Illikainen uskoo, että Ilmailumuseolla voisi olla paljon tarjottavaa kaupungin brändin rakentamiseen. Museolla on kaupungin kanssa yhteinen historiakin vuodesta 1972 lähtien.

Vantaa on asialle periaatteessa myönteinen, mutta rahaa museon avaamiseen uusiin tiloihin ei ole tähän mennessä löytynyt.

Lentokentän läheisyys olisi plussaa

Mitään aivan pikkumökkiä Ilmailumuseo ei voi tiloinaan hyödyntää. Uudisrakennuskin tulisi ällistyttävän kalliiksi. Museokeskus, jossa sijatsisi näyttelytilan lisäksi toimisto- ja yleisötiloja vaatii kuudesta kymmeneentuhatta neliötä. Lisäksi museolla on huollettavana ja säilytyksessä merkittävä ilmailualan kokoelma, joka kaipaa paitsi säilytystä myös huoltoa.

Kokoelmakeskus tarvitsisi tilaa kolmisentuhatta neliötä. Sille riittäisi syrjäisempikin sijainti. On ainoastaan yksi toivomus. Kokoelmarakennuksen vieressä tai läheisyydessä olisi hyvä olla toimiva lentokenttä tai lentopaikka.

– Meillä on tulevaisuuden haaveena lentävät perinneilma-alukset. Niiden lennätykset ja yleisötapahtumat mahdollistuisivat, jos lentopaikka löytyisi, Illikainen sanoo.

Caudron C.60 (CA-84)
Kangasverhoiltu kaksitaso Caudron C.60 (CA-84) 1920-luvulta. Kone on ollut käytössä Suomen ilmavoimilla.Suomen Ilmailumuseo

Jo viime syksynä museoon oli yhteydessä pieni Pyhtää Kotkan länsipuolella. Pyhtää kaavailee kuntaan lentokenttää ja sen kylkeen sopisi mainiosti myös Ilmailualan museo.

Kuntalaiset eivät ole kenttähankkeesta kovinkaan yksimielisiä. Valitukset ovat viivästyttäneet lentokenttätöiden etenemistä. Kunnanjohtaja Jouni Eho vakuuttaa tuoreessa blogi-kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että lentokentän rakentaminen etenee valituksista huolimatta. Valmista ei ehkä ole kuitenkaan vielä huomenna.

Voiko museo tarina loppua?

Museonjohtaja Pia Illikainen kertoo museon työntekijöiden tottuneen epävarmuuteen. Kumppanihakuun suhtaudutaan toiveikkaasti, eikä Illikainen tosissaan pelkää museon jäävän kokonaan vaille tukea ja tiloja.

– Onhan tässä sentään kyse Suomen ja yhden tärkeän toimialan kulttuuriperinnöstä. Museossa on katettuna sotilas-, siviili- ja harrasteilmailu. Tuntuisi aivan absurdilta, että tällainen kokonaisuus ajettaisiin alas.

Lentokoneita esillä Suomen Ilmailumuseon näyttelyhallissa.
Suomen Ilmailumuseo

Museoliiton Kimmo Levä sanoo, ettei tämän mittaluokan ennakkotapausta ole olemassa Suomessa, mutta jopa valtakunnallisen erikoismuseon alasajo on periaatteessa mahdollinen.

– Museon kokoelma koostuu pienemmistä kokoelmista ja yksittäisistä esineistä, joiden lahjoittajiin tai alkuperäisiin omistajiin otettaisiin yhteyttä ja tarjottaisiin koneita takaisin heille. Varmaan koneita ja muuta aineistoa voisi tarjota myös suomalaisille ja ulkomaisille museoille tai yksittäisille ostajille. Kokoelma ja sen sisältämä tarina tuhoutuisi näissäkin tapauksissa.

Levä toivoo, että ilmailuala havahtuisi viimeistään nyt tilanteeseen.

– Nyt olisi hyvä, että ilmailutoimiala kävisi keskenään vahvaa arvokeskustelua. Tässä on kyse heidän toimialansa historian ja perinnön tallentamisesta. Luulisi, että kiinnostusta löytyy sen verran, että heidän historiansa voidaan pelastaa ja saada museo nousuun, Levä patistelee.

Suomen Ilmailumuseo jää nyt etsimään kumppaneita. Ensitreffit ovat museon tiloissa Vantaalla 24. huhtikuuta. (siirryt toiseen palveluun)