Kulttuuri ei juuri vaaliohjelmissa näy – Kysyimme suoraan puolueilta, mitä ne pitävät kulttuurissa tärkeänä

Suuri osa puolueista on valmis nostamaan kulttuurin rahoitusta. Tästä huolimatta kulttuuri ei juuri näy puolueiden painotuksissa vaalien alla.

eduskuntavaalit
Kävijöitä keskustakirjasto Oodissa
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suuri osa suomalaisista harrastaa tai kuluttaa jonkinlaista kulttuuria. Se ei kuitenkaan näy suurimpien puolueiden vaaliohjelmissa. Niissä kulttuuria ei mainita tai jos mainitaan, niin melko ympäripyörein sanankääntein. Poikkeuksen tekee SDP, jonka yli satasivuisesta vaaliohjelmasta kulttuurille on omistettu noin puolitoista sivua. Myös vasemmistoliitolla ja RKP:lla oli yksityiskohtaisempia linjauksia kulttuurista. Vihreiden, perussuomalaisten ja nykyisen kulttuuriministerin sinisten vaaliohjelmista kulttuuria ei löytynyt.

– Näyttää siltä, että kaikki puolueet eivät pidä kulttuuripolitiikkaa niin tärkeänä asiana, että linjaisivat sitä vaaliohjelmiinsa, toteaa tutkija Olli Jakonen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksesta.

kulttuuri vaaliohjelmassa puoluettain
Yle / Uutisgrafiikka

Vaikka kulttuuri ei ole näyttävästi esillä vaaliohjelmissa, on useilla puolueilla kuitenkin varsin kattava kulttuuripoliittinen erityisohjelma. Esimerkiksi vihreät ovat tehneet hiljattain laajan erityisohjelman kulttuurista. Kiinnostavaa on, miksei laajasta sisällöstä mitään päässyt varsinaiseen vaaliohjelmaan. Joidenkin puolueiden kulttuurilinjaukset ovat melko vanhoja, kuten kristillisdemokraattien vuodelta 2009. Voit tutustua vaaliohjelmiin jutun lopussa.

Koska monien puolueiden ajatukset näin vaalien alla ovat jääneet arvoituksiksi tai epämääräisiksi yleistyksiksi, päätimme kysyä eduskuntapuolueilta muutamia kysymyksiä kulttuuriin liittyen. Sen verran kulttuuri kiinnosti, että iloksemme kaikki vastasivat kyselyyn.

Kulttuurin rahoitusta halutaan nostaa

Kulttuurista puhuttaessa usein esille nousee raha ja ennen kaikkea sen vähyys. Rahoista taistelu saa helposti mahtipontiset mittasuhteet ja siinä unohtuu, miten pienistä rahamääristä on kyse. Kulttuurille menevä raha valtion budjetista on kokonaisuudessaan reilun prosentin luokkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi suurinta osaa kulttuurin rahoista ja se on noin 0,8 prosenttia valtion kokonaisbudjetista.

Suurin osa puolueista olisi valmis nostamaan tämän OKM:n osuuden yhteen prosenttiin. Ainoastaan kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset suhtautuvat nihkeästi budjetin kasvattamiseen. Keskusta ei myöskään mainitse budjetin kasvattamista, mutta tuo esiin omaan avauksen eli uuden kulttuuria tukevan rahaston perustamisen. Esikuvana on urheilun puolelta vasta perustettu Olympiarahasto.

Kulttuurin rahoitus puoluettain
Yle / Uutisgrafiikka

Tarkempia keinoja kulttuurin rahoituksen lisäämiseksi esittävät esimerkiksi vihreät ja SDP. He olisivat valmiita kehittämään lisää prosenttiperiaatetta rakentamisessa. Sen mukaan rakennusbudjeteista varattaisiin taidehankinnoille yksi prosentti. Tätä periaatetta on sovellettu käytännössä jo vuosia ja siitä on olemassa hyviä esimerkkejä.

Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti valtion rahoittaman taiteen laatuun. Puolueen vastauksessa kävi ilmi, ettei eliittikulttuuria, kuten oopperaa, tule rahoittaa yhtään enempää. Toisesta ääripäästä puolue nostaa esiin kakkakulttuurin, joka sekään ei tarvitse tukieuroja. Kakkakulttuurilla viitataan yksityisen Koneen säätiön rahoittamaan taideprojektiin, josta voi lukea lisää täältä säätiön omilta sivuilta. (siirryt toiseen palveluun) Esimerkillä perussuomalaiset haluaa tuoda esiin, että rahoitusjärjestelmä kaipaa tuuletusta.

Sininen tulevaisuus oli miettinyt kulttuurin tuen korottamista niin pitkälle, että heillä oli valmiina jo yksi rahavirta, jonka voisi osoittaa kulttuurille: valtion myöntämät yritystuet Ruotsin laivoille.

Kulttuurin valtionrahoituksesta yli puolet tulee veikkausvoittovaroista. Suomalaisten pelihimosta ammennetaan kulttuurin lisäksi muun muassa urheilulle, tieteelle ja nuorisotyölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohella rahanjakoa hallinnoi sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Monet puolueet, kuten SDP ja vasemmistoliitto, olivat huolissaan Veikkauksen asemasta kansainvälistyvillä nettikasinomarkkinoilla. Siksi monet pitivät tärkeänä kulttuuribudjetin sitomista yhteen prosenttiin. Näin taattaisiin ainakin prosentin verran rahaa kulttuurille, vaikka Veikkauksella menisi heikommin.

Millaiseen kulttuuriin halutaan satsata?

Tässä kysymyksessä esiin nousevat vahvasti ideologiset erot. Perussuomalaiset ja siniset korostavat selvästi kansallista linjaa kulttuurissa. Molemmat korostavat, että kulttuurin tulee tukea kansakunnan etua ja meidän on pidettävä kiinni omaleimaisuudestamme. Perussuomalaiset haluaaa parantaa taiteen opetusta kouluissa, mutta sillä ehdolla, ettei siihen liitetä monikulttuurista propagandaa. Myös lukemiseen halutaan panostaa.

Sininen tulevaisuus haluaa myös vahvistaa taiteenopetusta kouluissa, mutta ilman reunaehtoja.

Toisesta ääripäästä löytyvät vihreät ja RKP, jotka nostavat esiin taiteen moninaisuuden ja vähemmistöjen aseman tärkeänä. RKP nostaa lisäksi esiin Svenska Teaternin, jolle toivotaan kansallisteatterin asemaa. Vihreät haluaa myös helpottaa omaehtoista taiteen tekemistä, jossa spontaanius ja kokeellisuus ovat tärkeitä. Puolue haluaisi tehdä esimerkiksi tapahtumien järjestämisen nykyistä huomattavasti helpommaksi.

Vasemmistoliiton tavoitteena on tuoda kulttuuritarjonta paremmin kaikkien saataville riippumatta kukkaron paksuudesta. He ehdottavat porrastettua lippuhinnoittelua ja taiteen viemistä entistä enemmän esimerkiksi sairaaloihin ja palvelutaloihin.

Imatran musiikkiopisto
Lauri Silvander / Yle

Keskusta nosti kyselyssä esiin suunnitelmallisen kulttuurikasvatuksen. Lasten olisi jo varhain päästävä kiinni kulttuurinharrastamiseen. Monien muiden puolueiden tavoin keskusta haluaa kehittää lasten mahdollisuutta harrastaa koulupäivän yhteydessä.

Myös SDP:n painotuksista löytyy vahvana oikeus kulttuuripalveluihin ja harrastamiseen. Etenkin nuorten kohdalla harrastamista voitaisiin tukea harrastustakuulla. Puolueen seikkaperäisessä vaaliohjelmassa tuodaan esiin myös konkreettisia asioita, kuten kulttuuritilojen yhteiskäytön tehostaminen. SDP painottaa tekevänsä kulttuuripolitiikkaa ihmisiä, ei rakennuksia varten.

Kokoomus puolestaan haluaa vahvistaa luovien alojen kasvua ja kansainvälistymistä. Tavoitteisiin kuuluu kehittää väyliä, joilla suomalaista kulttuuria ja osaamista viedään ulkomaille. Myös kokoomus haluaa parantaa taiteen ammattilaisten toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.

Kristillisdemokraattien niukoista kulttuurinäkemyksistä nousee myös esiin taiteilijoiden toimeentulon parantaminen apurahoja korottamalla.

Talvivaarasta työstetään Kajaanissa dokumenttiteatteria teatterialan ammattilaisista koostuvan Vaara-kollektiivin voimin
Vaara-Kollektiivi Toivo Peppan

Kaikki puolueet pitävät tärkeänä kulttuuripalvelujen saatavuutta ympäri maata. Alueellisen toiminnan merkitys korostuu keskustan, perussuomalaisten ja sinisten vastauksissa. Kaikki puolueet ovat sitä mieltä nykyisenlainen maakuntateatterien, -orkesterien ja -museoiden verkosto on minimi eikä sitä saa supistaa.

SDP korostaa kuitenkin, etteivät laitokset ole itseisarvo, vaan nyt tulisi kehittää kulttuurilaitosten yhteistyötä ja kiertuetoimintaa. Myös kansallisten kulttuurilaitosten pitäisi näkyä maakunnissa.

Myös keskenjääneen valtionosuus eli VOS-uudistuksen loppuunsaattaminen on listattuna monien puolueiden toiveisiin.

Mitä väliä?

Puolueiden vaaliohjelmat ovat täynnä kauniita ajatuksia. Jos mukaan on päässyt mainintoja kulttuurista, se profiloi puoluetta kulttuurimyönteiseksi. Mutta onko näillä lupauksilla ja näkemyksillä mitään merkitystä? Onko kaikki vain jonninjoutavaa sanahelinää?

– Kyllä vaaliohjelmien lupauksilla on merkitystä. Kun hallitus on muodostettu, hallitusohjelmaan tullaan kirjaamaan jotain kulttuurista. Näin on ollut 70-luvulta asti, sanoo tutkija Olli Jakonen kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta.

Näytimme puolueiden antamia vastauksia myös Taiteenedistämiskeskuksen johtajalle Paula Tuoviselle. Hän on ilahtunut, että puolueet ovat ottaneet kantaa kulttuuriasioihin

– Näissä on paljon samoja tavoitteita, mitä kulttuurin kentälläkin on. Esimerkiksi keskenjäänyt VOS-uudistus löytyy monelta puolueelta, samoin taiteilijoiden apurahojen nostaminen.

Sitä Tuovinen ihmettelee, miksi kulttuuri on jäänyt niin vähälle huomiolle puolueiden omissa ohjelmissa sekä mediassa.

– Tuntuu, ettei vieläkään ole hahmotettu sitä, kuinka paljon kulttuuri työllistää. Monet sektorit hiipuvat, mutta kulttuuriala on menossa ylöspäin. Se tulee kasvamaan.

Lue lisää:

Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat:

Kansallinen Kokoomus (siirryt toiseen palveluun)

Perussuomalaiset (siirryt toiseen palveluun)

Sininen tulevaisuus (siirryt toiseen palveluun)

Suomen Keskusta (siirryt toiseen palveluun)

Suomen Kristillisdemokraatit (siirryt toiseen palveluun)

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (siirryt toiseen palveluun)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (siirryt toiseen palveluun)

Vasemmistoliitto (siirryt toiseen palveluun)

Vihreä liitto (siirryt toiseen palveluun)

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)