Häviävätkö lepakot luolista? Miten käy perhosten? Luontoväki huolissaan nelostien varren marketsuunnitelmasta

Hämeenmaa suunittelee uuden Prisman rakentamisesta Heinolan Tähtiniemeen alueelle, jossa on tavattu suojeltua kalliosinisiipeä. Rakentaminen uhkaa myös lepakoiden talvehtimispaikkoja.

luonnonsuojelu
Luontoaktiivi Paavo Posti Apajalahden louhoksen maisemissa
Apajalahden luolaston sisääntuloa hallitsee komea kallionäkymä. Paavo Postin mielestä alueelle ei saa rakentaa. Tuija Veirto/ Yle

Heinolalaisen metsätien päässä kulkijan silmien eteen avautuu vaikuttava kalliorinne. Kallio kätkee sisälleen luolaston.

Luolastoa suojelee jykevä teräsovi, jonka ympärille on muurattu tiiliseinä. Paikan nahkasiipisille asukkaille on jätetty seinämään kulkuaukko vapaata liikkumista varten.

Heinolan Apajalahden louhos rakennettiin sotien aikaan valtion viinavarastoksi. Louhoksen kolmea luolaa ei ole alkuperäiseen tarkoitukseen käytetty koskaan. Ajan myötä louhos siirtyi Heinolan kaupungin omistukseen.

Apajalahden louhoksen luolat on todettu useampien havaintojen perusteella luonnonsuojelulain tarkoittamaksi lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi.

Korvayökkö
Apajalahden luolissa on tehty havaintoja pohjanlepakosta, vesisiipasta, korvayököstä ja viiksi- tai isoviiksisiipasta. Kuvassa korvayökkö.Timo Metsänen / Luontoselvitys Metsänen

Luolien pimeys, kosteus ja lämpötila ovat lepakoiden elintavoille oivalliset.

– Vastaavia on Suomessa vähän. Päijät-Hämeessä luolasto on mittakaavassaan ainoa, toteaa inventointia luolissa joitakin vuosia sitten tehnyt Timo Metsänen Luontoselvitys Metsäsestä.

Tutkimuksen tekeminen lepakoiden määrästä on haastavaa. Niiden todellista määrää on Metsäsen mukaan vaikea arvioida.

– Lepakot piiloutuvat pimeässä tehokkaasti, etsiytyvät pieniin koloihin ja parinkymmenen metrin korkeuteen kohoavista holveista niitä on vaikea havaita.

Apajalahden luolastoa
Sisäkuvaa Apajalahden louhoksen käytävästä. Käytävien pässä sijaitsevat luolat kohoavat parinkymmenen metrin korkeuteen.Tuija Veirto / Yle

Moottoritien asiakasvirrat houkuttavat

Nyt luolaston läheisyyteen suunnitellaan rakentamista. Osuuskauppa Hämeenmaan tavoitteena on sijoittaa uusi Prisma Heinolaan. Paikka moottoritien eteläisen liittymän länsipuolella houkuttelee.

– Haluamme tavoittaa niin Heinolan seudun kuin moottoriteitä liikkuvien asiakasvirrat. Tavoitteena on noin miljoona asiakasta vuositasolla, kertoo Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari Järvinen.

Hämeenmaan kiintiestöjohtaja Ari Järvinen
Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari JärvinenTuija Veirto / Yle

Kaupunki on kaavoittanut Tähtiniemeen marketrakentamista, mutta Hämeenmaan havittelema paikka vaatii kaavamuutoksen. Samalla tontilla Citymarketin kanssa olisi rakennusoikeutta jäljellä, mutta siihen ei Prismaa haluta.

– Tontti on aika pieni, vaikka sitä olisi kaiketi mahdollisuus laajentaa vähän. Parkkipaikkaalue pitäisi rakentaa kahteen kerrokseen. Myös korkeuserot ovat isot, perustelee kiinteistöjohtaja Järvinen.

Karttaluonnos asemakaavamuutoksesta ja Prisman sijoittumisesta Tähtiniemeen
Kaavaluonnos uuden Prisman sijoituspaikasta Heinolan Tähtiniemeen. Rakentaminen maastoon vaatii mittavia louhintoja. Tuija Veirto / Yle

"Luontoselvitykset riittämättömät"

Uusi Prisma sijoittuisi Citymarketia vastapäätä. Se tietäisi mittavia louhintoja ja edellyttäisi uusien liikenneväylien rakentamista kaupungilta.

Louhintojen raja kulkisi Apajalahden kallioluolien yläpuolisessa maastossa, muutaman metrin päässä uloimman luolan katosta ja seinämistä.

– Marketia emme vastusta, mutta paikka on aivan väärä, luotaa luontoaktiivi ja Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen hallituksen jäsen Paavo Posti tunnelmia.

Alueella tehtyjä luontoselvityksiä pidetään riittämättöminä. Kaavailtu paikka on uhanalaisen ja harvinaisuutensa vuoksi Suomessa rauhoitetun kalliosinisiiven esiintymisaluetta.

– Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, se vaikutti perhosten munintaan ja kehittymiseen. Tutkimus pitäisi uusia ja tehdä lajin esiintymisen kannalta oikeaan aikaan, toteaa perhosia paljon valokuvannut Matti Uimonen.

Kalliosinisiipi
Kalliosinisiipi kaavaillulla marketalueella Tähtiniemessä toukokuussa 2018.Matti Uimonen

Muistutuksia kaavaluonnoksesta ovat tehneet niin yksityishenkilöt kuin yhdistyksetkin. Viranomaislausuntoja odotetaan vielä.

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys huomauttaa, että lepakoita ei ole selvityksissä huomioitu lainkaan. Alueella pitää yhdistyksen mukaan tehdä vaikutusselvitys ja hankkia sen mukainen poikkeuslupa ELY-keskukselta.

Lepakot kuuluvat EU-luontodirektiivin suojelemiin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää.

Lue myös: Lepakkobongaus kehottaa katsomaan yötaivaalle – eläimen voi löytää myös keskellä päivää mökkivintiltään riitelemästä