23-vuotias kyllästyi pahaan kahviin ja perusti kotiinsa laboratorion, jossa uuttaa kahvinsa käsin – näillä vinkeillä sinäkin onnistut

Kahvin voi keittää nappia painamalla, mutta uskollisimmilta harrastajilta kahvikupillisen valmistaminen vie useita päiviä.

kahvi
Linus Tuomenvirta uuttaa kotonaan kahvia
Linus Tuomenvirralla on useita erilaisia laitteita, joilla hän uuttaa kahvinsa käsin.Noora Lehtinen

Cappuccinon pinnalla uiskentelee joutsen. 23-vuotias Linus Tuomenvirta on taiteillut sen maitovaahtoon pitkällä, kynäntapaisella instrumentilla. Hän laskee suuren kahvikupin pöytään ja nauttii taiteestaan pienen hetken.

Kohta joku tuhoaa joutsenen hörppäämällä kupista tai viskaamalla lusikan päälle.

– Joutsen on bravuurini. Tykkään piirtää myös kissoja. Tämä on katoavaa taidetta, mutta se on pointti. Olen toki valokuvannut parhaat teokset, Tuomenvirta sanoo.

Nuori mies on treenannut kuvioiden piirtämistä juomien pintaan kolme vuotta. Ensimmäiset työt muistuttivat lähinnä perunaa, mutta nyt Tuonenvirran tavoitteena on oppia piirtämään kaksipäinen joutsen.

Kuvioitavaksi kelpaa mikä tahansa espressopohjainen kahvi, johon tulee maitoa.

– Harjoittelen kuviointia hiljaisina hetkinä töissä. Kotona en sitä tee, koska espressokoneeni ei ole niin laadukas.

Se sijaan Tuomenvirralla on kotonaan pieni laboratorio, jossa on jo kymmenkunta laitetta kahvinvalmistusta varten.

kahvia kaadetaan suodattimeen
Noora Lehtinen

Tampereella asuva Tuomenvirta työskentelee Espresso Housessa master baristana, mutta kahvi on hänelle myös harrastus. Ennen hän joi markettikahvia, mutta nykyään hän ei enää tarvitse kahvinkeitintä. Hän uuttaa kahvinsa käsin.

– Ymmärsin, että kahvi voi olla oikeasti hyvää. Vähän kuin olisi juonut aiemmin pelkkää El Tiempo blancoa ja joku tarjoaisikin yhtäkkiä saksalaista Rieslingiä.

Uuttamiseen käytetään erilaisia manuaalisia menetelmiä, joissa poistetaan mekaaniset koneet välistä. Silloin vesi ei mene putkien kautta vaan se kaadetaan omin käsin kannusta. Uuttoon voi käyttää esimerkiksi tiimalasia muistuttavaa Chemex-lasikulhoa, mutta siihen soveltuu myös pressopannu tai mutteripannu.

Tuomenvirralla on nämä kaikki ja lisäksi vielä pari muuta.

– Etsin aktiivisesti uusia kahveja yleensä pienpaahtimoilta. Haluan löytää juuri oikean tavan, jolla kahvista saadaan irti paras maku. Mutteripannulle jauhettu kahvi ei maistu hyvältä Chemexillä valmistettuna.

Papuja popcorn-koneessa

Miehellä on kotonaan myös kaksi kahvimyllyä. Pavut hän jauhaa erikseen jokaista kahvinkeittoa varten, koska jauhettu kahvi menettää arominsa nopeasti.

– Jauhetun kahvin oikea karkeus on todella tärkeä osa onnistunutta kahvikupillista.

Hurjimmat kahvihifistelijät paahtavat jopa kahvipapunsa kotona. Kahvinkeitosta tulee silloin useita päiviä kestävä prosessi, sillä vastapaahdettujen papujen pitäisi antaa levätä kolme päivää. Tuomenvirta ei ole vielä kokeillut paahtamista, mutta suunnitelmissa se on.

– Se kiinnostaa kyllä. Jotkut tekevät sen popcorn-koneella, toiset uunissa. Uuni on halvin vaihtoehto.

Laboratoriotaan hän aikoo joka tapauksessa laajentaa.

kissan kuva kahvissa
Kuviointiin sopii mikä tahansa espressopohjainen kahvi, johon tulee maitoa.Linus Tuomenvirta

Kahvia kakkaavat kissat

Perinteisen suomalaisen kahvikulttuurin kaava on helppo oppia: suodatin- ja pannukahvi. Kun sotien jälkeen sai oikeaa kahvia, suomalaiset olivat tyytyväisiä vuosikymmenien ajan.

30 vuotta sitten kauppojen kahvivalikoimat alkoivat monipuolistua ja suomalaiset kiinnostuivat hiljalleen erikoiskahveista.

– Matkustaminen on muuttunut. Vielä 1990-luvulla otettiin omat kahvit ja suodattimet mukaan Välimerelle. En usko, että se on enää kovin yleinen ilmiö. Olemme paljon avoimempia uusille tavoille syödä, juoda ja matkustaa, sanoo kahvitutkija Tuija Saarinen-Härkönen.

Viime vuosina kahvi-innostus on kiihtynyt entisestään. Kapselikeittimet ja kahvimyllyt ovat yleistyneet kodeissa. Netistä voi tilata millaista kahvia tahansa.

– Suomeen on myös muuttanut paljon ihmisiä, jotka ovat tuoneet tänne omaa kahvikulttuuriaan. Sivettikissan kahvia en ole vielä Suomesta löytänyt, mutta melkein kaikkea muuta täällä jo on, Saarinen-Härkönen toteaa.

Maailman kalleinta kahvia

Sivettikissan kahvi on tehty pavuista, jotka ovat kulkeneet kissan suoliston läpi. Eläin syö kahvimarjan ja sen elimistö tuhoaa sen. Marjan siemen jää vatsaan fermentoitumaan. Väitetään, että siihen imeytyy kissan suolistossa tiettyjä makuja.

Kun kissa kakkaa pavun ulos, papu pestään ja sen annetaan kuivua noin viikko. Sitten siitä tehdään kahvia.

Maailmalta löytyy myös apinan pureskelemia ja sylkemiä sekä elefantin läpi kulkeneita kahvipapuja. Näitä pidetään maailman kalleimpina kahveina.

Linus Tuomenvirta ei ole vielä niitä maistanut. Hänen mielestään on eettisesti arveluttavaa juoda esimerkiksi sivettikissan kahvia, koska suurta osaa sivettikissoista pidetään huonoissa oloissa.

– Se riippuu maasta ja kasvattajasta. Pitäisi olla varmaa, että kahvi on tuotettu eläinten hyvinvointia ajatellen eikä häkkikasvatettujen sivettikissojen kautta.

Linus Tuomenvirta töissä kahvilassa
Linus Tuomenvirta työskentelee master baristana Espresso Housessa.Aleksi Taponen / Yle

Erikoiskahvien suosiota ovat lisänneet maailmalta Suomeen rantautuneet kahvilaketjut kuten Starbucks ja Espresso House. Niillä on perusvalikoiman lisäksi omat kahvinsa eri sesongeille. Tuomenvirran kollega, barista coach Ella Ala-Poikela Espresso Housesta kertoo, että kylmäuutetun kahvin suosio kasvaa kesää kohti.

– Se oli hitti jo viime vuonna. Myös Caramel frapino on kesällä suosittu nuorten juoma. Se on kahvipirtelö, johon tulee kermavaahto päälle, Ala-Poikela toteaa.

Oman lisänsä uuteen kahvikulttuuriin tuovat Linus Tuomenvirran kaltaiset harrastajat, jotka haluavat valmistaa kahvikupposensa alusta loppuun omin käsin. Kahvitutkija Tuija Saarinen-Härkönen uskoo, että ilmiö on vastareaktio nopeatempoiselle arjelle.

– Sen vastapainoksi halutaan hidasta elämää ja konkreettisia elämyksiä, jotka palauttavat elämän perusasioihin. Tähän liittyy myös nuorten naisten kutomisharrastus ja kotoilu, Saarinen-Härkönen sanoo.

Taustalla myös ilmastohuoli

Ruokatutkija, Helsingin yliopiston kansantieteen dosentti Maarit Knuuttila pitää kahvi-innostusta osin maailmalta tulleena muoti-ilmiönä ja toisaalta harrastuksena.

– Tilanne on vähän sama kuin vaikkapa riisillä aiemmin. Suomessa oli ennen pelkkää puuroriisiä tai yhtä lajia Uncle Ben’siä. Sitten riisien maailma avautui ja kauppoihin tuli jasminit, basmatit ja mitä niitä onkaan, Knuuttila toteaa.

Kun tarjontaa tulee lisää, harrastaja haluaa mennä raaka-aineeseen syvemmälle.

– Jos alat harrastaa vaikkapa balsamico-kastikkeita, haluat tietää niistä koko ajan lisää. Siten pääset syvälle siihen maailmaan ja huomaat, miten paljon erilaisia vivahteita siellä on.

Knuuttila uskoo, että taustalla vaikuttavat myös eettiset seikat kuten ilmastohuoli ja kestävän kehityksen idea. Sama on havaittavissa esimerkiksi kaupunkilaisten viljelyinnostuksessa. Monet kasvattavat omat ruokansa parvekkeilla tai hankkivat kaupunkiympäristöstä pienen viljelypalstan.

– Itse tekemällä jää pois monta välikättä, kuten kuljetus tai säilytystilat. Lisäksi tiedät ruuan tarinan ja taustan. Monet haluavat myös säästää rahaa ja arvostavat hyvää makua.

Linus Tuomenvirta sanoo, että arvostetuimmissa kahveissa kohtaavat maku ja eettisyys.

– Se, että paahtimot hankkivat kahvin suoraan kahvin kasvattajalta ilman välikäsiä, on hyvä esimerkki eettisestä kahvista.

Joutsen kahvin pinnassa
Linus Tuomenvirta treenaa parhaillaan kaksipäisen joutsenen piirtämistä.Linus Tuomenvirta

Älä kaada vettä kahvipannusta

Maun kannalta Tuomenvirran tärkein teesi on ilmatiivis säilytys.

– Mitä kauemmin kahvi on kontaktissa hapen kanssa, sitä nopeammin aromi katoaa. Kahvia ei pitäisi myöskään pitäisi koskaan siirtää pois pussista, koska silloin se päätyy kosketuksiin hapen kanssa, Tuomenvirta toteaa.

Jääkaappi tai lieden lähistö ovat huonoja säilytyspaikkoja.

– Jääkaapissa kahviin alkaa tulla kosteutta, mikä ei ole kahville hyväksi. Lieden yläpuolella. ei pitäisi säilyttää mausteita eikä kahvia. Sieltä tulee lämpöä, joka ei ole säilyvyyden kannalta hyvä asia.

Yleinen kahvinkeitossa tapahtuva virhe on, että vesi kaadetaan kahvinkeittimen vesisäiliöön pannulla.

– Kahvi sisältää rasvoja, jotka jäävät sinne pannuun. Kun vesi kaadetaan pannun kautta, rasvat päätyvät myös sinne koneistoon. Se alkaa vaikuttaa myös kahvin makuun.

Tuomenvirta on kaikista kokeiluistaan huolimatta vaaleapaahtoisen etiopialaisen kahvin ystävä. Vaikka maku on tärkein, kahvinautintoa lisäävät tutut rutiinit. Hän juo kahvinsa mieluiten Iittalan ruskeasta, laakeasta kupista.

– Olen saanut sen jo teininä. Parasta on aamukahvi. Se kuvastaa hetkeä, jolloin ei tarvitse tehdä muuta. On vain aamun hiljaisuus ja rauha.