Analyysi: Helsinki-Tallinna- kaksoiskaupungin tiellä on paljon esteitä – Tässä niistä viisi olennaisinta

Vuosi sitten Helsinki ja Tallinna sopivat brändäävänsä itsensä kaksoiskaupungiksi, mutta kuinka realistinen visio on, kysyy Suomessa ja Virossa työskentelevä toimittaja Rain Kooli.

Viro
Matkustajalautta saapuu Tallinnan satamaan.
Suomen Tallinnan-suurlähetystön Hannele Valkeeniemen mukaan Helsingin ja Tallinnan tiivistyneessä yhteydessä ei ole mitään uutta, vaan vanha itämerensuomalainen yhteys on vain jälleen elpynyt.Valda Kalnina / EPA

Helsingin ja Tallinnan välinen sopimus tiiviimmästä yhteistyöstä ja kaksoiskaupunkibrändin kehittämisestä on ollut voimassa kohta vuoden. Juhlapuheissa Talsinki on siis lähestulkoon valmis, mutta oikeasti matka aitoon ja toimivaan kaksoiskaupunkiin on vielä pitkä.

Listasimme viisi kiveä Talsinki-kehityksen kengässä.

1. Keskustelu junnaa tunnelissa

– Mitä tunnelikeskustelu kertoo Viron ja Suomen suhteista? Valitettavasti lähinnä siitä, ettei meillä ole mitään muuta keskusteltavaa, liikkeenjohdon konsultti Indrek Tammeaid kritisoi nykymenoa Viron yleisradion sivuilla vastikään julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Tammeaid on yrityksille innovaatiostrategioita työstävä liikkeenjohdon konsultti. Hänen työnsä tähtäin on nimeomaan Suomen ja Viron rajan ylittävässä yhteistyössä.

Suomenlahden molemmilla puolilla työskentelevä Tammeaid korostaa Ylelle, ettei ole missään tapauksessa tunnelia vastaan.

– Paremmat liikenneyhteydet ovat aina hyödyksi, mutta tunnelilla ei ole tarkoitusta, jos emme osaa tehdä älykkäämpää yhteistyötä. Suomen ja Viron kauppasuhteet ovat kehittyneet merkittävästi, mutta me olemme juuttuneet niin sanottuun transaktiokeskeiseen, keskinäisen kaupan ajattelumaailmaan.

Hänen mukaansa Suomen ja Viron pitäisi nykyistä merkittävästi enemmän kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, joilla 2+2 olisi enemmän kuin 4. Eli kahden maan potentiaali suunnattaisiin yhteistyöhön, jolla pärjättäisiin globaalissa kilpailussa.

– Suomen ja Viron välillä liikkuvat ihmiset, tavara ja jopa palvelut, mutta niin sanottu aineeton pääoma ei liiku lainkaan, Tammeaid huomauttaa.

Indrek Tammeaid
Indrek Tammeaidin mukaan Suomen ja Viron pitäisi päästä taloudellisesti fiksumpaan yhteistyöhön pärjätäkseen globaalissa kilpailussa.Seppo Ahava / yle

2. Hallinto- ja poliittinen kulttuuri erilaisia

Vaikka Viro vaikuttaa demokraattisen kehityksen mallioppilaalta ja parlamentaariselta tasavallalta, pääkaupungin päätöksenteko poikkeaa merkittävästi Helsingistä.

Tallinnassa on vuodesta 2009 ollut käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Viron keskustapuolueella Keskerakondilla on kaupunginvaltuustossa lähinnä vironvenäläisin äänin saavutettu ehdoton enemmistö. Myös kaupunginhallitukseen kuuluu käytännössä vain keskustalaisia.

Helsingissä taas kaupunginhallituksessa on kuuden eri puolueen edustajia. Pormestarien paikat on jaettu kolmen puolueen kesken.

3. Elintasossa ja keskitulossa merkittävä ero

Vaikkei sitä Tallinnan hohtavalasisten tornitalojen ja alati nousevien uusien kauppakeskusten varjossa huomaisikaan, kaupunki on elintasoltaan edelleen huomattavasti Helsinkiä jäljessä.

Virossa keskimääräinen palkkatulo muodostaa noin kolmanneksen (1300 euroa) Suomen palkansaajien keskiansioihin (3600 euroa) verrattuna.

Tässä asetelmassa Tallinna on auttamatta hankalassa asemassa. Virolaisten matala tulotaso ylläpitää palveluiden ja paikallisen työvoiman panosta vaativien tavaroiden edullisuutta. Tämä houkuttelee kaupunkiin suomalaisia, mikä estää samalla virolaisten tuloja nousemasta liikaa: palveluiden ja tavaroiden kallistuminen karkottaisi turistit.

4. Väestön taustoissa merkittäviä eroja

Tallinna ja Helsinki poikkeavat tyystin myös väestöprofiililtaan.

Helsingissä 85 prosenttia kaupungin asukkaista on suomen- tai ruotsinkielisiä. Tallinnassa vironkielisiä on vain 55 prosenttia.

Noin 33 prosenttia tallinnalaisista on venäjänkielistä vähemmistöä, joka ei ole kotoutunut Viroon kokonaan vieläkään, vaikka itsenäisyyden palauttamisesta on kohta kolmekymmentä vuotta. Osa vironvenäläisistä seuraa ainoastaan Venäjän valtiollisia tiedotusvälineitä ja on lojaali ennen kaikken Venäjälle.

Helsingissä 15 prosenttia väestöstä muodostuu kirjavasta joukosta maahanmuuttajia, joiden kotoutuminen on haasteellinen tehtävä.

Kotoutumisen mallioppilaina pidetyt virolaiset eivät yllättäen pärjää suinkaan parhaalla mahdollisella tavalla.

– Virolaiset ovat työperäisiä maahanmuuttajia eli he tulevat tänne töihin ja opiskelemaan. Kotoutumiskoulutusta järjestetään Suomessa heille, jotka eivät ole töissä, ja tässä on mielestäni suuri ongelma, kotouttamiskoordinaattoori Järvi Lipasti Suomen suurimmasta Viro-seurasta eli Tuglas-seurasta sanoo.

KOULUTUS- JA KOTOUTUSSUUNNITTELIJA, Viro keskus, helsinki
Järvi Lipasti Tuglas-seurasta auttaa virolaisia kotoutumaan Suomeen.Seppo Ahava / yle

5. Kieli, tapa- ja palvelukulttuuri

Kaksoiskaupunkikehitystä rasittaa Indrek Tammeaidin mukaan myös “näennäistuttuus” eli kummallakin puolella lahtea luullaan helposti, että naapuri tunnetaan vähintäänkin hyvin, vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Myös Järvi Lipasti sanoo virolaisten ja suomalaisten olevan hyvinkin erilaisia sekä kulttuurillisesti että luonteeltaan.

– Siihen mun mielestä auttaisi se, että Suomessa olisi kouluissa mahdollisuus opiskella viroa ja Viro-tietoutta ja samalla tavalla Virossa suomea ja Suomi-tietoutta.

Virolaiset ovat ainakin suhtautumisessaan ventovieraisiin suomalaisia sulkeutuneempia. He ovat myös elämänasenteeltaan jonkin verran negatiivisempia ja suoraviivaisempia, mikä näkyy toisinaan myös palveluammateissa työskentelevien käytöksessä.

Helsingissä todennäköisyys, että julkisessa tilassa kohtaavat ihmiset ryhtyvät spontaaniin jutusteluun tai huomioivat toisensa pienin kohteliain teoin on suurempi kuin Tallinnassa. Palveluammateissa työskentelevien rutiini takaa ainakin peruskohteliaisuuden, vaikkei aina hotsittaisikaan.

Jutussa on käytetty lähteenä Viron ja Suomen tilastokeskusten tietoja.

Voit käydä aiheesta asiallista keskustelua jutun alla keskiviikkona kello 22 saakka.

Lue myös:

Jussi, 9, on jo tottunut talsinkilainen – Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki on arkea yhä useammalle Tällainen olisi Helsinki-Tallinna-tunneli – mutta sitä ennen tarvittaisiin nopea junayhteys Berliiniin

VR-Yhtymä havittelee liikennöijäksi Helsinki-Tallinnan junatunneliin ja perää miljardeja kotimaan ratatöihin

Historiallinen käänne: virolainen työvoima on alkanut valua pois Suomesta – "Moni on ryhtynyt ajattelemaan jatkuvan reissaamisen aiheuttamia ongelmia"