Arkkiatri Risto Pelkonen: Soten kaatuminen hyvä asia

Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen pitää soten kaatumista hyvänä asiana, koska hallituksen sote-malli ei olisi toiminut.

Kotimaa
Ykkösaamu
Ykkösaamu

Arkkiatri Risto Pelkonen vieraili tänään Ylen Ykkösaamussa Sakari Kilpelän haastateltavana. Puheenaiheet olivat luonnollisesti sotessa ja terveydenhuollossa ylipäätään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kaatumisesta Pelkosella oli selvä näkemys.

– Soten kaatuminen oli pettymys pienille kunnille, jotka eivät pärjää nykyisessä järjestelmässä.

Pelkonen ottaa esimerkkinä Vesannon kunnan, jossa suurin osa noin 2 000 asukkaasta on ikähmisiä. Vesannon kaltaiset pienet kunnat tarvitsisivat suuremmat hartiat sote-palvelujen järjestämiseen.

Kokonaiskuvassa Pelkonen näkee asian kuitenkin toisin.

– Kyllä soten kaatuminen oli hyvä asia.

– Se oli malli, josta poliitikot päättivät kompromissina aamuyön tunteina. Malli, jossa on valinnanvapaus ja maakuntauudistus, ei kerta kaikkiaan toimi.

Pelkonen muistuttaa mallin perustuslaillisista ongelmista, joihin perustuslakivaliokunta tarttui useaan otteeseen. Todennäköisempi ratkaisu olisi hänen mukaansa sotemalli, joka perustuisi esimerkiksi viiteen suureen sairaanhoitopiiriin.

Pelkonen: Liiketoimintamalli sopii huonosti vanhustenhoitoon

Pelkonen pitää huolestuttavana viime aikoina julki tulleita laiminlyöntejä yksityisissä vanhusten hoivakodeissa. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira keskeytti tammikuussa Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, jonka jälkeen julkisuuteen nousi useita muita yksityisiä hoivakoteja, joissa on todettu vakavia puutteita.

Pelkosen mukaan laiminlyönnit kertovat asenteesta, jossa heikoimpia ei oteta huomioon.

– Tämä on huolestuttava, eikä kuulu sivistysvaltioon.

Pelkonen muistuttaa, että valvonta kunnan palveluista kuuluu kunnalle, vaikka palvelu olisi ulkoistettu.

– Nyt sitä vastuuta ei ole kannettu. Valvonta on ollut huonoa ja samaan aikaan vanhuksia on yritetty hoitaa liian pienillä resursseilla.

Liiketoimintamalli sopii Pelkosen mukaan huonosti vanhustenhoitoon.

– Jos sijoittaja pistää rahansa hoivalaitoksiin ja odottaa (saavansa voittoa), niin silloin vanhustenhoito on vain ansaitsemisen väline. Silloin voi käydä juuri näin. On huolestuttavaa, jos tälläinen järjestely tulevaisuudessa vielä laajenee, pohti arkkiatri Ykkösaamussa.

Nuoria lääkäreitä ei kiinnosta työskenteleminen pienillä paikkakunnilla

Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla. Pelkosen mukaan terveyskeskuksiin on viime vuosina panostettu liian vähän, eivätkä ne houkuttele nuoria lääkäreitä.

Kun viimeisen 20 vuoden aikana erikoissairaanhoitoon on perustettu 3 000 utta virkaa, terveyskeskuksiin niitä on tullut vain runsaat 300. Samaan aikaan väki vanhenee ja lääkärien työ monimutkaistuu.

– Terveyskeskukset ovat aliresurssoituja, ja työ itsessään on mahdottoman raskasta, ei sitä kukaan tahdo jaksaa.

Risto Pelkonen näkee myös, etteivät terveyskeskukset pysty kilpailemaan työn kiinnostavuudessa erikoissairaanhoidon kanssa.

Yle uutisoi jo aiemmin viikolla terveyskeskuksien lääkäripulasta ja siitä, kuinka edes 5 000 euron kuukausipalkkakaan ei riitä houkuttelemaan nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin. Pelkosen mukaan järjestelmän parantamisen tulisi alkaa siitä, että terveyskeskuksiin perustetaan lisää lääkärin virkoja, jolloin nuoret lääkärit saisivat työhönsä myös enemmän tukea.