Tuttu nukkuvien puolue kerää näissäkin vaaleissa yli miljoona ääntä –“Koen, että ääni on turha, päättäjät päättää, mitä päättää”

Vaalitutkija arvioi, että äänestysaktiivisuus voi nousta muutamalla prosenttiyksiköllä viime vaaleista.

eduskuntavaalit
Mies vaalitelineiden edessä Kaavilla.
Kaavilaiset äänestivät laiskimmin viime eduskuntavaaleissa.Toni Pitkänen / Yle

Kaavilainen Tanja Mononen täräyttää suoraan paikallisen marketin pihalla, kun häneltä tiedustellaan äänestysaikeista.

Hän ei äänestänyt viime eduskuntavaaleissa eikä aio äänestää nytkään.

– Koen, että ääni on turha, päättäjät päättää, mitä päättää, vanhustyössä hoitajana työskentelevä Mononen perustelee.

Nelikymppinen Mononen katsoo, että pieniosaiset, lapsiperheet ja vanhustyö ovat jääneet huonoon asemaan asioista päätettäessä.

–Tärkeät asiat muhii siellä pitkään, vuosia ja mielestäni ne eivät etene oikealla tavalla. Esimerkiksi vanhustyö, jossa itse olen, kaipaisi hoitajia. Minusta sen arvostaminen on eduskunnassa hyvin heikkoa, Mononen sanoo.

Tanja Mononen
Tanja Mononen jättää äänestämisen väliin, koska ei usko sen vaikuttavan mitenkään.Toni Pitkänen / Yle

Viikon päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa on äänioikeutettuja noin 4,5 miljoonaa. Heistä “nukkuvien puolueen” kannattajia eli äänestämisen väliin jättäviä kansalaisia on jälleen runsas miljoona, mikäli suomalaiset äänestävät suurin piirtein samoin kuin neljä vuotta sitten.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomessa äänestäneiden äänestysprosentti oli 70,1.

Pohjoissavolaisen Kaavin äänestysaktiivisuus jäi Manner-Suomen alhaisimmaksi, vain 59,1 prosenttiin. Muutenkin Savo-Karjalan vaalipiirissä äänestettiin muuta maata laiskemmin.

Viiden vähiten äänestäneen kunnan joukossa oli neljä saman vaalipiirin kuntaa: Kaavin lisäksi Suonenjoki, Rautavaara ja Nurmes. Viides oli Kaakkois-Suomen vaalipiiriin kuuluva Pieksämäki.

Viime vaalien innokkaimmat äänestäjät löytyivät Kauniaisista, jossa 84,7 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Loput neljä vilkkaimmin äänestänyttä kuntaa löytyivät ruotsinkieliseltä länsirannikolta: Luoto, Pedersöre, Korsnäs ja Maalahti.

Äänestysinto grafiikka
Viime eduskuntavaaleissa Manner-Suomessa äänestettiin vilkkaimmin Kauniaisissa ja laiskimmin Kaavilla. Sisältää vain Suomessa äänestäneet. Yle Uutisgrafiikka

Kansa ei pääse vaikuttamaan, kyllästymistäkin ilmassa

Kunnan raitilla vastaan tulevat Ari Juhani Taskinen ja Antti Piipponen empivät vielä äänestämistä. He saattavat liittyä Tanja Monosen seuraksi nukkuviin.

Viime vaaleissa äänestänyt pian kuusikymppinen Taskinen kokee, ettei hän ole juuri hyötynyt vaalikauden päätöksistä.

– Toiset ovat sanoneet, että käy äänestämässä, mutta en vielä tiedä. Ei ole leipä pidemmäksi tullut, Taskinen toteaa.

Kaavin kunnan kiinteistönhuollossa työskentelevää Piipposta politiikka ei juuri kiinnosta. Hän ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta, joten äänestäminen saattaa jäädä väliin.

– En ole politiikkaa hirveästi seurannut, mutta tämä hallitus teki aika paljon virheitä. Yrittivät esimerkiksi väkisin saada aikaiseksi sote-uudistusta, 40-vuotias Piipponen sanoo.

Ari Juhani Taskinen
Ari Juhani Taskinen miettii vielä äänestämistä, koska ei katso hyötyneensä vaalikauden päätöksistä.Toni Pitkänen / Yle

Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopanen on miettinyt syitä asukkaiden vähäiseen äänestysintoon.

Hän arvelee, että ihmiset kokevat Monosen tavoin, etteivät he pysty vaikuttamaan päätöksiin tai saa mielipiteitään esiin. Poliitikkojen pitäisi katsoa peiliin.

– Jos kauppa ei käy, niin kauppiaskin korjaa toimintatapojaan. Tuotetta pitää varmaankin korjata, ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä jotenkin. On puhuttu esimerkiksi listavaalista, Sopanen sanoo.

Sopasen mukaan osa kansalaisista on myös kyllästynyt poliittisen keskustelukulttuurin tasoon. Kun hallituskausi päättyy, osat vaihtuvat. Hallituspuolueet ovat keränneet epäsuosiota ja osa joutuu oppositioon.

– Sitten vallassa ollut osapuoli räksyttää ja sama peli jatkuu seuraavat neljä vuotta. Kansalaiset eivät ymmärrä kieltä, mitä eduskunnassa käytetään, eivätkä keskustelut kuvasta hyviä yhteistyötaitoja vallassa olevan tahon ja opposition välillä.

– Siellä ei puhuta asiasta, siellä kaivellaan esiin vanhoja, jopa muutaman hallituskauden takaisia asioita, Sopanen huomauttaa.

Hänestä eduskunnassa pitäisi pyrkiä enemmän sovitteluun, jossa vastapuolen argumentit otetaan huomioon ja pyritään tekemään yhteistyötä hallituksen ja opposition välillä.

Antti Piipponen
Antti Piipponen ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta eikä muutenkaan seuraa politiikkaa.Toni Pitkänen / Yle

Velvollisuudentunto saa äänestämään

Tuoreen tutkimuksen mukaan viime eduskuntavaaleissa ruumiillista työtä tekevät, pienituloiset, nuoret, itäsuomalaiset, paikkakunnalta toiselle muuttajat ja ulkosuomalaiset äänestivät selvästi muita ryhmiä vähemmän.

Vilkkaimmin taas äänestivät suurituloiset, korkeakoulutetut, pääkaupunkiseudulla ja Vaasan vaalipiirissä asuvat. Jos parikymppistä nuorista äänesti hieman yli 40 prosenttia, 70-vuotiailla äänestysprosentti oli liki kaksinkertainen. Tätä vanhemmissa ikäluokissa äänestysinto alkaa sitten taas hiipua.

Tutkijat katsovat tämän epäsuhdan johtavan siihen, että päättäjät eivät saa tietoa vähän äänestävien ryhmien tarpeista ja elämästä. He kuitenkin tekevät tätä ihmisjoukkoa koskevia päätöksiä.

Ylen vaalilähestysten pitkäaikainen asiantuntija, vaalitutkija Sami Borg jakaa kansalaiset velvollisuusäänestäjiin ja vaikuttamisesta kiinnostuneisiin äänestäjiin.

– Jos jompikumpi näistä puuttuu, erityisesti tuo velvollisuudentunto, ihminen jättää silloin usein äänestämättä, Borg sanoo.

Savo-Karjalan vaalipiirissä on ollut pidemmän aikaa Manner-Suomen alhaisin äänestysprosentti. Neljä vuotta sitten 65,5 prosenttia vaalipiirin äänioikeutetuista kävi äänestämässä, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) vielä 66,1 prosenttia.

Sami Borg
Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borg arvioi, että äänestysaktiivisuus voi nousta 72-73 prosenttiin. Tämän on muutama prosenttiyksikkö enemmän kuin viime vaaleissa.Marjut Suomi/ Yle

Borgin mukaan vähän äänestävät kunnat sijaitsevat muuttotappioalueilla ja äänestäjäkunnalla on usein muuta maata heikompi sosioekonominen asema.

Kolmen tuhannen asukkaan Kaavin väestö on huvennut puoleen kolmessakymmenessä vuodessa, ja kolmannes pikkukunnan asukkaista on yli 65-vuotiaita, painottuen vielä vanhempiin ikäluokkiin. Kaavin työttömyysaste on 14 prosentin luokkaa.

Mielestäni on merkkejä ilmassa, että väki olisi liikkeellä näissä vaaleissa tavallista aktiivisemmin.

Sami Borg

Pienemmissä kunnissa äänestäjille ei myöskään ole tarjolla poliittisia vaihtoehtoja samalla tavoin kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

– Vaasan vaalipiirin muuta maata korkeampaa äänestysaktiivisuutta selittää yhteisöllisyys ja velvollisuuden tuntoisuus. Helsingin ja Uudenmaan äänestäjille taas on tarjolla hyvin näkyviä poliitikkoja, Borg sanoo.

Viime vaaleissa lähes puolet kaavilaisten äänistä meni keskustalle, perussuomalaiset keräsivät äänistä viidenneksen.

Kannattaako puolueiden ja vaaliehdokkaiden satsata pikkupaikkakunnalla kiertämiseen?

Kampanja on aina taloudellinen suursatsaus sekä puolueelle että ehdokkaalle. Suuremmissa kaupungissa on enemmän väkeä, ja mahdollisuus suurempaan äänisaaliiseen.

Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopanen
Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopasen mielestä äänestäminen ei kiinnosta, koska kansalaiset ovat kyllästyneet politiikan toimintatapoihin. Hän kaipaa lisää yhteistyötä hallituksen ja opposition välille.Toni Pitkänen / Yle

Kunnanjohtaja Ari Sopanen arvioi, että vain kymmenkunta Savo-Karjalan vaalipiirin 165 ehdokkaasta on käynyt henkilökohtaisesti kampanjoimassa Kaavilla tähän mennessä.

Omalta kylältä ei ole ehdokasta, ja Borgin mukaan tälläkin on vaikutusta äänestysintoon. Vain pieni osa viime vaaleissa yhdistetyn vaalipiirin äänestäjistä antoi äänensä maakuntarajan yli.

Äänestäjä ei tiedä, miten ääni näkyy hallituksen linjassa

Aijai, huokaavat puolueet: kun saisi edes kymmenyksen tuosta runsaasta miljoonasta nukkujasta houkuteltua vaaliuurnille.

Mikä voisi piristää äänestysvilkkautta alhaisen äänestysaktiivisuuden kunnissa?

Sami Borg sanoo, ettei mitään poppakonsteja ole. Hän kertoo kirjoittaneensa vuosituhannen vaihteessa kirjan, jossa pohti kymmentä aktivoinnin keinoa. Kirjan loppupäätelmä oli se, että äänestysaktiivisuuden nostoon tarvitaan pitkäjänteistä työtä.

– Jos ihmiset kokevat äänestämisen mielekkääksi ja puolueet kykenevät tarjoamaan vaihtoehtoja, he käyvät äänestämässä.

– Sitten on äänestämisen epäselvä ohjausvaikutus. Meillä on perinne monien puolueiden koalitiohallituksista, joten äänestäjät eivät kovin varmasti tiedä ennen vaaleja, millaista politiikkaa he saavat, kun he äänestävät tiettyä ehdokasta tai puoluetta, Borg toteaa.

Tästä syystä vaalikautta ohjaavat hallitusohjelmat ovat täynnä kompromisseja.

Ei ole leipä pidemmäksi tullut.

Ari Juhani Taskinen

Äänestysaktiivisuus on vaihdellut Suomessa viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana vain vähän. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72, ja sen jälkeen äänestysaktiivisuus on pysytellyt 70 prosentin tuntumassa.

Borgin mukaan tämä kertoo siitä, että pitkävaikutteiset syyt, kuten eri sukupolvien kiinnittyminen puolueisiin ja vaalien osallistumisnormien omaksuminen, vaikuttavat enemmän äänestysaktiivisuuteen.

Perussuomalaiset ja vihreät hyötyisivät äänestysinnon noususta

Ero eniten ja vähiten äänestäneiden kuntien välillä on jo yli 25 prosenttiyksikköä. Pitäisikö näin voimakkaista alueellista eroista olla huolissaan?

Vaalitutkija Sami Borg pitää vaihtelua isona, mutta huomauttaa, että suurten kaupunkien sisällä eri äänestysalueiden väliset erot voivat olla vieläkin suurempia. Erityisesti vähävaraisten ja maahanmuuttajien asuttamat lähiöt jättävät vaalit väliin.

– Demokratian kannalta on tietysti oleellista se, että riittävän suuri osa äänioikeutetuista käy äänestämässä vaaleissa. Ilman melko korkeaa äänestysaktiivisuutta edustuksellinen demokratia ei oikein toimi.

– Mutta on myös tärkeää, että ihmisillä on vapaus valita äänestävätkö he vai eivät. En kannata äänestyspakkoa. On erittäin hyvä, että se on vapaaehtoista Suomessa, Borg toteaa.

Kaavi äänestysinto
Äänestäjä tarkastelee puolueiden vaalijulisteita Kaavilla. Toni Pitkänen / Yle

Käyttämättä jäävät äänet voisivat vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen. Jos yleinen äänestysaktiivisuus olisi Kauniaisten luokkaa eli 10–15 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, mitkä nykyiset puolueet hyötyisivät?

Borgin mukaan perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistopuolueiden kannattajilla on keskimääräistä alhaisempi äänestysaktiivisuus, joten äänestysinnon nousu näkyisi todennäköisesti heidän vaalituloksessaan.

Vihreiden kannattajissa on paljon muita nuorempaa väkeä. Perussuomalaisten kannattajissa taas on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät perinteisesti äänestä.

Merkkejä ilmassa: Äänestysprosentti voi nousta

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut viime vaaleja vilkkaampana.

Jos ennakkoäänten ja varsinaisen vaalipäivän äänten suhde säilyy samana kuin aiemmissa vaaleissa, Sami Borg arvioi, että silloin voi olla odotettavissa muutaman prosenttiyksikön nousu äänestysaktiivisuudessa.

– Silloin puhutaan sellaisesta 72–73 prosentin äänestysaktiivisuudesta, Borg sanoo.

Vaalitutkijan mukaan äänestysintoa voivat nostaa aiempaa selvemmät erot puolueiden tavoitteissa. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut aihepiirejä, jotka voivat aktivoida sellaisia ihmisiä, jotka ei muuten käy äänestämässä.

– Nuoret ovat kiinnostuneet erityisesti ilmastonmuutosasioista. Perussuomalaisia ja muitakin kiinnostaa maahanmuuttokysymys ja seksuaalirikokset. Mielestäni tällä hetkellä on merkkejä ilmassa, että väki olisi liikkeellä näissä vaaleissa tavallista aktiivisemmin, Borg sanoo.

Eduskunnassa ei puhuta asiasta, siellä kaivellaan esiin vanhoja, jopa muutaman hallituskauden takaisia asioita.

Ari Sopanen

Tutkijan mukaan myös ulkosuomalaisten ensi kertaa käytössä oleva kirjeäänestäminen voi piristää heidän äänestysintoaan ja vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen. Ulkomailla asuvia äänioikeutettuja on noin 250 000. Viime vaaleissa heistä äänesti vain kymmenesosa.

Kysytään vielä kaavilaiselta Tanja Monoselta, mikä voisi kääntää hänen päänsä, jotta hän vielä suuntaisi vaaliuurnille

– Jos löytyy oikein hyvä ehdokas, hän pohtii.

Monosen tytär ehdottaa avuliaasti vieressä, että iskä! Hän ei kuitenkaan ole ehdolla.

– Nyt yksikään Savo-Karjalan ehdokas ei puhuttele niin voimakkaasti, että menisin äänestämään, Mononen nauraa.

Lue lisää:

Lähikyrsää ja pelottava orava – Tältä näyttää vaalikampanjoinnin loppukiri ympäri Suomea ja se kertoo paljon siitä, mikseivät nuoret äänestä

Jyväskylässä 150 metrin jono – Ennakkoäänestys eduskuntavaaleissa alkoi vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten

Vielä ehtii osallistua: Ylen vaaliveikkaus sulkeutuu lauantai-iltana – veikkaa vaalitulos oikein ja voita ihana puoluepomotyyny

Tee Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Ylen vaalisivut