Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka

EU vetää aiempaa tiukempaa linjaa suhteessa Kiinaan tiistaina huippukokouksessa. Listasimme, miksi EU haluaa muuttaa kurssia Kiinan suhteen juuri nyt.

kauppapolitiikka
Kiinan johtajat
Kiinan politbyroon pysyväiskomitean rivissä johtaja Xi Jinping seisoo keskellä, Brysseliin tiistain huippukokoukseen saapuva pääministeri Li Keqiang hänen vieressään kolmantena vasemmalta.AOP

BrysselEU on herännyt Kiinan vaikutusvallan kasvuun hitaasti, mutta tiistaina pidettävässä huippukokouksessa unioni vetää jo selvästi aiempaa tiukempaa linjaa suhteessa supervaltaan.

Eurooppa on keskittynyt viime vuodet lähinnä omiin kriiseihinsä. Samalla Kiinan lonkerot ovat kuin vaivihkaa levittäytyneet monta eri reittiä pitkin Eurooppaa.

EU–Kiina-huippukokouksia järjestetään noin kerran vuodessa. Tämänkertaisen kokouksen tunnelmasta tulee aiempia hermostuneempi.

EU haluaa Kiinalta selvästi nykyistä vahvempaa vastaantuloa esimerkiksi kauppasuhteissa ja ihmisoikeuskysymyksissä. Viime vuoden kokouksessa sovitut asiat eivät ole edistyneet eikä esimerkiksi Kiinan ihmisoikeustilanne ole parantunut – päinvastoin.

EU uhkaakin jopa jättää (siirryt toiseen palveluun) yhteisen julkilausuman allekirjoittamatta tiistaina, jos Kiina ei tule vastaan.

– Voimme kyllä sopia yhteisestä loppulausumasta, mutta kysymys on siitä, kuinka painava tuo loppulausuma on, eräs tiistain huippukokousta valmistelemassa ollut EU-virkamies muotoilee.

Mitä ongelmia EU:lla sitten Kiinan suhteen on? Alla on listattuna seitsemän huolenaihetta.

1. Kiina syytää rahaa Eurooppaan

Euroopan maat ovat huolissaan siitä, että Kiina käyttää kasvavaa vaikutusvaltaansa sanellakseen kansainvälisen kaupankäynnin ja diplomatian säännöt.

Kiina on paitsi hankkinut viime vuosina omistukseensa eurooppalaisia satamia ja muuta infrastruktuuria, käyttänyt myös suuria summia ostaakseen ranskalaisen margariinitehtaan, brittiläisen lääkeyhtiön, saksalaisen veriplasmayhtiön, luxemburgilaisen pankin, ruotsalaisen kuorma-autovalmistajan. . . Suomessa Kiina on sijoittanut esimerkiksi biotuotetehtaisiin (siirryt toiseen palveluun).

Investoinnit, Kiina ja EU
Anna Karismo

Samalla Kiinan omille markkinoille on ollut erittäin vaikea päästä.

Kiinalaiset investoinnit Eurooppaan ovat kohdistuneet esimerkiksi rahoituspalveluihin ja liikenteeseen, kun juuri näillä aloilla maa itse estää monin keinoin länsimaisia yrityksiä pääsemästä omille markkinoilleen.

Ylläolevasta grafiikasta näkee, että Kiinan investoinnit EU-alueelle ovat kääntyneet laskuun kahtena viime vuonna: se johtuu pääosin siitä, että Euroopan maat ovat pikku hiljaa havahtuneet suitsimaan niitä (siirryt toiseen palveluun).

Kilpailukyvystä ja investoinneista vastaava EU-komissaari Jyrki Katainen istuu neuvottelupöydässä Kiinan pääminsterin Li Keqiangin kanssa tiistaina.

Hänen mukaansa Eurooppa haluaa Kiinalta ennen kaikkea vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä ja sitoutumista kansainvälisiin sääntöihin.

– Eurooppa on avoin markkina. Kiinalaiset saavat tulla Eurooppaan harjoittamaan liiketoimintaa melkein kaikille aloille, mutta eurooppalaiset eivät pääse samalla tavalla Kiinaan, Katainen summaa Ylelle.

2. Kommunistinen Kiina toimii eri periaatteilla

Brysselissä on jo valmisteltu tiukempaa linjaa suhtautumisessa Kiinaan kilpailijana.

Viime kuussa komissio julkaisi kymmenkohtaisen toimintalistan Kiina-suhteen uudistamiseksi ja kutsui maata ensimmäistä kertaa "järjestelmäkilpailijaksi" (siirryt toiseen palveluun): kommunistista maata hallitaan eri periaatteilla kuin länsimaita.

Komission idea on, että EU puuttuisi kiinalaisten yritysten toimiin silloin, kun ne eivät pelaa yhteisillä säännöillä.

Kataisen mukaan EU voisi laajentaa valtiontukisääntöjään koskemaan myös EU:n ulkopuolelta tulevia yritysostoja. EU:n sisällä valtiot eivät nimittäin saa tukea kauppoja, joissa yritys ostaa toisen EU-alueella toimivan yrityksen.

– Tämä käytäntö on pitänyt markkinat toimivina ja taannut, että EU:n sisällä ei ole valtiontukikilpailua, Katainen sanoo.

Kiinalaiset yritykset taas ostavat eurooppalaisia yrityksiä juuri valtiontuilla.

– Se herättää kysymyksiä turvallisuudesta ja muun muassa siitä, tuleeko Euroopasta pakotettu alihankkija kiinalaisille yrityksille (=keskeiset yritykset ostetaan Kiinaan).

Vienti-tuonti EU-Kiina
Anna Karismo

3. Kiinan ihmisoikeustilanne heikkenee

Kiinalaisten investointien ja teollisuuspolitiikan lisäksi EU:ta huolettaa Kiinan ihmisoikeustilanne, joka on viime aikoina vain heikentynyt.

EU on nyt yksi harvoista maailman kauppablokeista, joka pitää ihmisoikeuksia neuvottelupöydällä, Bruegel-ajatushautomon johtaja Guntram Wolff sanoo.

– Kyse on tasapainosta; kuinka pitkälle EU voi painottaa ihmisoikeuskysymyksiä kauppasuhteessa Kiinaan. Kiinalaisille tässä ei ole kysymys ihmisoikeuksista vaan eurooppalaisten puuttumisesta heidän sisäpolitiikaansa, Wolff sanoo.

Siinä missä ihmisoikeudet ovat EU:n mielestä jakamattomat ja kuuluvat yksilöille, Kiina pitää niitä kollektiivisina ja suhteellisina (siirryt toiseen palveluun). Tiistain kokouksessa yritetään löytää kompromissia jostain näiden väliltä.

Ihmisoikeuskysymysten ratkominen jää kuitenkin helposti taka-alalle, koska EU:n ja Kiinan välisellä kaupalla on niin valtava merkitys osapuolille: kauppaa käydään noin 1,5 miljardilla eurolla päivässä.

Lue juttu: Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

4. Kiina ostaa strategisia kohteita

Brysselissä myönnetään, että suhtautuminen Kiinaan on ollut naiivia tähän asti. Kiina on sijoittanut satamiin Kreikassa (siirryt toiseen palveluun) ja Belgiassa (siirryt toiseen palveluun) ja suunnittelee ostavansa italialaisen Triesten sataman (siirryt toiseen palveluun).

Jyrki Kataisen mielestä ei voi kuitenkaan puhua suoranaisesta uhasta.

– Mutta olisi naiivia ajatella, että kaikki Kiinan ostokset ovat vain markkinaehtoisia yrityskauppoja.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.
Kiina ei ole enää kehittyvä maa vaan se on markkinajohtaja, teknologiajohtaja, sotilaallinen suurvalta ja ulkopoliittinen suurvalta, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen luettelee. Siksi maan velvoitteetkin ovat aiempaa suuremmat. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kataisen mukaan Euroopassa pitää olla paremmin hereillä ja seurata, kuka ostaa strategisia kohteita ja parhaita yrityksiä.

– Esimerkiksi startup-yrityksestä voi tulla muutamassa vuodessa miljoonaluokan bisnes, joka voi heilauttaa markkinatasapainoa.

Pahimmillaan EU:n ulkopuolisen maan yritys ostaisi sähköverkkoja tai satamia, ja kun poliittinen tilanne kiristyy, yritys sulkisi ne.

– En väitä, että kiinalaiset ajattelisivat näin, mutta kyllä tämäkin mahdollisuus pitää ottaa huomioon, Katainen sanoo.

Kiina hakee markkinavaltauksillaan ennen kaikkea parasta teknologiaa. Se haluaa kasvattaa menestyksekkäitä kiinalaisia yrityksiä, jotka pärjäävät maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Yritysostot ulkomailta ovat näppärä keino modernisoida Kiinan taloutta.

– Kiinalaiset haluavat paitsi kehittää itseään myös valloittaa maailmanmarkkinoita, Katainen sanoo.

5. Kiina tekee bisneksestä politiikkaa

Viime aikoina tapetille on noussut tietoverkkojen turvallisuus. Eurooppalaisia huolestuttaa, että Kiinan valtio voisi käyttää teknologiayhtiöiden verkkolaitteita vakoiluun. Sitä ei kuitenkaan ole voitu todentaa.

CEPS-ajatushautomon EU–Kiina-kauppasuhdetta seuraavan tutkijan Weinian Hun mielestä pelko on aiheellinen. Kiinalainen Huawei on kasvanut nopeasti yhdeksi maailman suurimmista teknologiayhtiöistä.

– Samalla pitää muistaa, että Huawein tekniikka on maailman huippua etenkin seuraavan sukupolven 5G-teknologiassa, -tuotteissa ja -palveluissa, Weinian Hu sanoo.

Euroopassa tarvitaan useampia teknologian toimittajia: niin kiinalaisia, eurooppalaisia kuin amerikkalaisiakin. Weinian Hun mielestä on selvää, että teknologinen kilpailu vain kovenee jatkossa. Siksi bisneksestä ei saa tehdä politiikkaa.

Kiina on kuitenkin viime aikoina katkonut kaupallisia suhteitaan (siirryt toiseen palveluun) yksittäisiin maihin juuri poliittisista syistä. Kiukkuisen suurvallan boikotin kohteeksi ovat joutuneet muun muassa Norja, Ruotsi, Australia ja Kanada eri syistä.

Huawein teknologiaa on Suomessakin kännyköiden lisäksi tukiasemissa ja 5G-pilottiverkossa. Yleensä tietotekniikkaverkostoissa on useiden yritysten valmistamaa teknologiaa.

Ongelmissa ollaan, jos Kiina onnistuu ohjailemaan markkinoita.

– Jos Kiina käyttää markkinaylivaltaansa pakottaakseen eurooppalaiseet yritykset päästämään kiinalaisia kilpailijoita teknologiaansa, se on kansainvälisen kaupan sääntöjen vastaista, tutkija Guntram Wolff sanoo.

Guntram Wolff, Bruegel
Ajatushautomo Bruegelin johtajan Guntram Wolffin mielestä EU:n pitää nyt löytää kokonaan oma tie, koska sen paremmin Kiina kuin Donald Trumpin Yhdysvallatkaan ei ole enää luotettava kumppani.Anna Karismo, Yle

6. EU-maat ovat keskenään erimielisiä

EU:n asemaa neuvotteluissa Kiinan kanssa heikentää se, että unionin omat rivit ovat kaikkea muuta kuin suorat.

Etenkin Saksa ja Ranska ovat skeptisiä Kiinan teollisuuspolitiikkaa kohtaan, kun taas esimerkiksi Italia allekirjoitti juuri (siirryt toiseen palveluun) Silkkitie-sopimuksen Kiinan kanssa.

Silkkitien tarkoitus on vahvistaa jättimaan yhteyksiä Eurooppaan. Sen puitteissa Kiina investoi muun muassa eurooppalaiseen infrastruktuuriin. Euroopassa hankkeeseen ovat sitoutuneet toistaiseksi pääosin Itä-Euroopan maat.

Kiina saattaa pyrkiä hyötymään EU:n hajaannuksesta.

– EU:lla on eri narratiiveja ja lähestymistapoja Kiinaa kohtaan, Bruegel-ajatushautomon Wolff sanoo.

Katainen pelkää, että Kiina sitoo joitakin EU-maita riippuvuussuhteeseen talouden keinoin.

– Tällainen riippuvuussuhde voi vaikuttaa poliittiseen kannanmuodostukseen. Tästä pitää olla EU:ssa tietoisia ja maiden pitää keskustella keskenään.

Muille EU-maille riippuvuussuhteesta voi koitua haittaa tilanteessa, jossa yksittäinen maa estää yhteisen kannanmuodostuksen esimerkiksi ulkopolitiikassa miellyttääkseen Kiinaa.

7. Kiina saavuttaa EU:ta laadussa

Iso osa EU:n hermostuneisuudesta Kiinaa kohtaan johtuu siitä, että Kiina on saavuttanut Eurooppaa tuotteidensa laadussa.

– Kiinalaisten patenttien määrä lisääntyy ja maan yliopistot ovat jopa parempia kuin meillä. Esimerkiksi koneenrakennuksessa kiinalaiset yliopistot ovat ylivoimaisia eurooppalaisiin verrattuna, Wolff huomauttaa.

Wolffin mielestä EU:n pitää nyt pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, että se on voittaja teknisessä kehityksessä.

– Se tarkoittaa, että teemme itse kotiläksymme ja sijoitamme lisää tuotekehitykseen, yliopistoihin ja koulutukseen.

Guntram Wolffin mielestä Euroopalla on myös yksi erittäin iso ongelma: se ei ymmärrä Kiinaa riittävästi. Kiinan kieltä puhuu vain harva, Kiinan tapahtumien tulkitsijoita on vähän.

– Jos olisin päättämässä EU-komissiossa, käynnistäisin laajan tutkimusohjelman ja verkoston, jolla pyritään ymmärtämään Kiinaa ja sen politiikkaa, Wolff sanoo.