Tässäkö ratkaisu saarivaltioiden muoviongelmaan? Vaasalaisyritys kehittää konteista koottavia jätteenpolttolaitoksia

Woima Corporation pyrkii vähentämään maailman jätekuormaa jätteenpolttolaitoksillaan. Vaikka työtekijämäärä ei tulevaisuudessa ole suuri, yritys tavoittelee seuraavan viiden vuoden aikana yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa.

jätteenpolttolaitokset
Woima Corporationin jätteenpolttolaitoksen havainnekuva
Woima Corporation

Viimeksi kun Henri Kinnunen saapui lentokoneella rantalomalaisten paratiisiin Mauritiukselle, tahtoi hän ensimmäisenä nähdä turistikohteiden ja rantojen sijaan kaatopaikan.

Työ jätteenpolttovoimalaitoksien toimittavana toimitusjohtajana vie hänet eksoottisiin maihin, mutta siistien kokoustilojen sijaan monesti jätevuorien äärelle.

Kaksi vuotta sitten perustettu Woima Corporation on kehittänyt modulaarisen konteista koottavan jätteenpolttovoimalaitoksen, jonka avulla voi polttaa kaikenlaista jätettä, toimitusjohtajan mukaan jopa vaarallista jätettä.

– Sadasta prosentista jätettä me pystymme tuhoamaan 95 prosenttia, jopa enemmänkin. 3-4 prosenttia on tuhkaa, joka pitää viedä kaatopaikalle tai hyödyntää jotenkin muuten, Kinnunen kertoo.

Henri Kinnunen
Henri Kinnunen, Woima Corporationin toimitusjohtajaMerja Siirilä / Yle

Vaikka maailman pelastaminen muovijätteeltä kuulostaa hienolta, yrityksen idean taustalla on suuret markkinat. Jätemäärät maailmalla vain kasvavat ja kasvavat.

– On vain ajan kysymys, milloin maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Sille pitää tehdä jotain, Kinnunen toteaa.

Kinnunen viettää vuodessa yli 150 päivää ulkomailla. Vaikka yrityksellä on maailmalla agentteja parikymmentä kappaletta, täytyy myös toimitusjohtajan, kuten muiden työntekijöiden matkustaa aktiivisesti.

Matkustelun vuoksi vaasalaisen toimiston kirjahyllyn päälle on kertynyt suuri määrä matkamuistoja kohdemaista.

Työntekijöiden tuomia matkamuistoja kohdematkoiltaan
Työntekijöiden tuomia matkamuistoja kohdematkoiltaanMerja Siirilä / Yle

Vaasalaista osaamista

Kinnunen työskenteli 11 vuotta Wärtsilän palveluksessa, joista useamman vuoden kansainvälisissä tehtävissä. Myös muilla yrityksen ydintiimiläisillä on kokemusta vaasalaisista yrityksistä, kuten ABB:ltä.

Woima tekeekin työntekijöiden taustoista johtuen yhteistyötä monien vaasalaisyritysten kanssa. Kinnunen antaa kiitosta vaasalaiselle osaamiselle.

Mikäli Woimalle tulee ulkomailta vierailijoita, kierrättää Kinnunen heidät esimerkiksi Westenergyn jätteenpolttolaitoksella.

– Westenergyn laitos on yksi maailman moderneimpia laitoksia. Vieraamme, jotka ovat tutustuneet laitokseen, ovat olleet todella vaikuttuneita.

Kinnunen on lukuisilla matkoillaan nähnyt, kuinka hyvällä tolalla jätteenpoltto ja lajittelu on Suomessa verrattuna moniin maihin. Esimerkiksi myrkylliset jätekaasut eivät päädy taivaalle.

Tapani Korhonen ja Henri Kinnunen tietokoneen äärellä
Tapani Korhonen ja Henri Kinnunen tietokoneen äärelläMerja Siirilä / Yle

Roskaantuminen suuri ongelma

Roskaantuminen on maailman suurimpia ympäristöongelmia ilmaston lämpenemisen ja puhtaan veden puutteen lisäksi. Vaikka Suomessa roskaantuminen on pientä, kantaa Suomi huolta aiheesta maailmanlaajuisesti. Työtä on kuitenkin Suomessakin.

– Meillä pitäisi panostaa jäteveden puhdistuksessa siihen, että mikromuovia ei pääsisi vesistöihin. Sillä tulee olemaan pidemmän päälle arvaamattomat vaikutukset, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen.

Merien roskaantuminen johtuu pitkälti Aasian ja Afrikan suurista nopeasti kasvavista ja kehittyvistä kaupungeista, jotka sijaitsevat jokien varsilla.

– Näissä kaupungeissa ei vielä toimi jätehuolto niin, että jätteet kerättäisiin kaduilta. Kaduilta se päätyy hulevesi- ja tulvavesikanaviin ja sitä kautta jokiin ja meriin, Horttanainen kertoo.

Ihmisiä pelastamassa omaisuuttaan maanvyöryn jälkeen.
Antonio Silva / AOP

Jätehuolto kuntoon nopeasti kehittyvissä maissa

Jätteet viedään lähes sataprosenttisesti kehittyvissä maissa kaatopaikoille, jotka on sijoitettu monissa maissa jokien läheisyyteen. Tulva- ja sadekauden aikana roskat huuhtoutuvat jokeen ja mereen.

– Kaatopaikat eivät ole lähelläkään sitä tasoa, mitä ne ovat Suomessa. Lähinnä ne ovat kuoppia kaupungin reunamilla, jonne voi jätettä kasata, Horttanainen kertoo.

Jätteiden kierrättäminen ja polttaminen jätteenpolttolaitoksissa on harvinaisempaa. Syy polttamattomuuteen on Horttanaisen mukaan teknologian kalleus.

– Jätettä poltetaan kyllä monissa maissa takapihoilla metallisissa jäteastioissa, että saadaan vähennettyä jätteen määrää. Näin voidaan pienentää jätteen määrää ja myös pienentää jätteen hausta kertyviä kustannuksia. Tästä syntyy myrkyllistä kaasua ja savua, joka päätyy ihmisten hengitettäväksi.

Lisäksi suuria määriä jätettä palaa vuosittain kaatopaikoilla, eikä näiden palojen myrkyllisiä päästöjä voida hallita mitenkään. Jätteen poltto hallitusti energiaa tuottavissa laitoksissa on aina parempi ratkaisu kuin huonosti hallittu kaatopaikkasijoittaminen.

Roskakasa kaatopaikalla.
Antro Valo / Yle

Mahdollisuudet menestyä

Yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavan Business Finlandin senior director Juha Peltomäki näkee Woima Corporationilla hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla.

– Nuoreksi ja kokoonsa nähden pieneksi yritykseksi se on tunnettu jopa maailmanlaajuisesti.

Peltomäen mukaan suomalainen osaaminen on täysin kilpailukykyistä maailmalla. Lähtökohdat menestymiseen voivat kuitenkin vaihdella. Osalla yrittäjillä voi olla jo valmiiksi hyvät verkostot maailmalle ja tietämys alansa tapahtumista maailmalla.

– Meillä on myös suuri joukko yrityksiä, jotka eivät ole valmiita. Moni yrittää maailmalle valmistautumatta. Tämä on sellainen yritysjoukko, joka pitäisi saada parempaan kuosiin, Peltomäki kertoo.

Peltomäki uskoo, että neljännes maailmalle päätyvistä yrityksistä menestyy heti alusta pitäen hyvin ja neljänneksellä kasvu pysähtyy puutteisiin.

– Suurimmalla osalla kasvu menestymiseen on hitaampaa kuin se voisi olla. Monilla olisi potentiaalia, Peltomäki kertoo.

Woima Corporation
Woima CorporationWoima Corporation

Potentiaaliset asiakkaat haussa

Hyvät kasvumahdollisuudet Juha Peltomäki näkee Aasiassa, jossa väestön ja jätemäärän kasvu on nopeaa. Ensimmäiset kaupat ratkaisevat hyvin paljon.

– Tässä vaiheessa Woimaa hidastaa, että yhtään kauppaa jätevoimalasta ei ole tehty. Mutta sitten kun ensimmäiset kaupat on tehty, niin sitten he saavat siitä referenssin, jolla saadaan toiset ja kolmannet kaupat. Se luo uskottavuutta muille asiakkaille, Peltomäki kertoo.

Myös Henri Kinnunen uskoo asiakkaita löytyvän erityisesti Kaakkois-Aasiasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta. Tuote soveltuu yrityksen mukaan erityisen hyvin saarille, joiden rannoille pakkautuu päivässä paljon muovia.

– Voimalaitoksemme pystyy käsittelemään vähintään 70-80 tonnia puhdasta muovia päivässä, joka muutetaan energiaksi. Tietenkin kierrätys olisi parempi ratkaisu, mutta kaikkea muovia ei voi kierrättää.

Woima Corporationin työntekijöitä työpisteillään
Merja Siirilä / Yle

Woiman jätteenpolttolaitoksen tekniikka on Kinnusen mukaan hyvin samanlainen kuin muissakin laitoksissa. Etuna on kuitenkin modulaarisuus, eli tuotteen liikuteltavuus ja muokkautuvuus eri kokoihin. Tällä hetkellä lähellä onnistumista on Kinnusen mukaan viisi kauppaa.

– Potentiaalisten asiakkaiden kanssa toteutaan juuri technical due diligencea (tekninen kuntokatselmus). Kaikista ollaan päästy kirkkaasti läpi, Kinnunen kertoo.

Alalta löytyy Kinnusen mukaan paljon kilpailua, jopa suomalaisten kesken. Kaakkois-Aasian markkinoilla yritys kilpailee kiinalaisten massapolttolaitosten kanssa.

– Me emme häviä heille teknologiassa, vaan siinä, että kiinalaiset tuovat rahoituksen mukanaan.

Laitoksien talous koostuu Suomessa, Euroopassa ja Amerikassa jätteenvastaanottomaksuista ja energiatuotosta.

Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu.

Mika Horttanainen

– Kehittyvissä maissa jätteenkäsittelykustannukset ovat alhaiset, kun jäte viedään kaatopaikalle. Aina kun tehdään kehittyneempi ratkaisu, kustannukset kasvaa kaupungille ja kuluttajille.

Horttanaisen mukaan tilanne on hankala, koska monissa maissa on alhaiset jätehuoltokulut, ei ole kuluja ollenkaan tai kulut on sisällytetty kaupungin veroon. Siksi maksuja täytyisi korottaa aika rajusti, että kehittyneempi jätehuolto saataisiin kannattamaan.

– Yleensä energian myynnillä ei pystytä koko kustannusta maksamaan, Mika Horttanainen kertoo.

Tämän vuoksi Horttanaisen mukaan on tärkeää kehittää edullisempia jätteiden käsittelyratkaisuja, jotka kuitenkin toimivat ympäristön kannalta turvallisesti.

– Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu tähän, kunhan ne saadaan kannattaviksi ja toimimaan luotettavasti sekä jätteiden hyödyntämisen että päästöjen hallinnan kannalta.

Woima Corporationin seinällä oleva kartta, johon on merkitty asiakkuussuhteita.
Woima Corporationin seinällä oleva kartta, johon on merkitty asiakkuussuhteita värikoodeilla.Merja Siirilä / Yle

Ensimmäiset kaupat tänä vuonna?

Woima Corporationin tavoitteena on allekirjoittaa ensimmäiset kaupat vielä tämän vuoden aikana. Toimitusprojektin kesto on noin 15 kuukautta toimitussopimuksen allekirjoituksesta. Toimitettavien laitosten kokoluokka vaihtelee 15-60 MW välillä, josta sähköä syntyy 2.5-10 MW. Kehitysmaissa yhden linjan sähköntuotto palvelee jopa 100 000 - 200 000 ihmisen sähköntarvetta.

Yhden kaupan arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Tarjouksia yritys on jättänyt Kinnusen mukaan jo 7 miljardin euron edestä.

– Näitä ei myydä kuin karkkeja ja projektit vievät aikaa. Sen vuoksi tavoittelemme monia asiakkaita ja tarjouksia on jätetty 120 hankkeesta, Kinnunen kertoo.

Yritys ei itse valmista tuotteita, vaan käyttää hyväkseen globaalia toimittajaverkostoa. Tästä syystä Kinnunen ei usko, että yritys tulee kasvamaan merkittävästi yli 25 ihmistä suuremmaksi. Tällä hetkellä yritys työllistää neljä henkilöä Vaasassa kansainväliseen myyntiverkoston lisäksi.

Peltomäki näkee tuotteiden valmistamisen ulkoistamisessa paljon positiivisia puolia.

– Se, että joku muu yritys tekee fyysisen valmistuksen, on hyvä asia, koska silloin Woiman resurssit vapautuvat asiakasrajapinnan hallintaan.

Vaikka työtekijämäärä ei ole suuri, yritys tavoittelee seuraavan viiden vuoden aikana yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa.

– Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Vaasan merkittävimpiä veronmaksajia, Kinnunen visioi.