Kiireisen äänestäjän opas: Tästä eduskuntavaaleissa on kyse

Ensi sunnuntaina suomalaiset valitsevat uuden eduskunnan. Eli siis minkä? Ja mitä sitten tapahtuu?

eduskuntavaalit
Kuka on sinun ehdokkaasi? Vaalikone voi tarjota yllätyksiä!
Kuka on sinun ehdokkaasi? Vaalikone voi tarjota yllätyksiä!

Suomalaiset valitsevat 200 kansanedustajaa eduskuntaan vaaleissa sunnuntaina 14. huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkoi viime viikon keskiviikkona 3. huhtikuuta ja kestää huomiseen tiistaihin 9. päivään asti.

Mutta mistä vaaleissa on kyse? Miten hallitus valitaan, ja mitä eroja on puolueilla, joihin ehdokkaat kuuluvat? Entä liittyykö presidentti Sauli Niinistö tähän jotenkin?

Ylen kiireisen äänestäjän opas eduskuntavaaleihin kertoo vaaleista perusasiat, joita juuri kukaan ei tule kysyneeksi, vaikka kannattaisi.

Mitä vaaleissa tapahtuu?

Vaalipäivänä 14. huhtikuuta äänestäjät valitsevat 200 kansanedustajaa eduskuntaan. Eduskunta säätää Suomen lait ja päättää valtion budjetista eli rahojen käytöstä.

Osa eduskuntaan valituista puolueista muodostaa hallituksen, joka käytännössä ohjaa suomalaista politiikkaa. Tämän vaalikauden alussa 2015 hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Perussuomalaiset hajosi 2017 ja hallitukseen jäi siitä eronnut Sininen tulevaisuus.

Näin paikat jakautuvat eduskunnassa

Äänioikeus eduskuntavaaleissa on kaikilla vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Äänestyspaikoista saat tietoa täältä (siirryt toiseen palveluun).

Maailman demokratioissa on käytössä läjäpäin erilaisia vaalitapoja. Suomen vaalitapaa kutsutaan avoimeksi listavaaliksi: se tarkoittaa, että äänestäjä antaa äänensä ehdokkaalle, mutta siihen, tuleeko tämä valituksi, vaikuttaa myös ehdokkaan puolueen tai listan saama äänimäärä.

(Jos olet erityisen kiinnostunut siitä, miten paikat jaetaan, kannattaa lukea tämä ja katsoa video: siinä selitetään laskutapa, jota kutsutaan d’Hondtin menetelmäksi. Nimen muistamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi baarivisassa.)

Mistä vaalien alla on puhuttu?

Näitä vaaleja on kutsuttu esimerkiksi ilmastovaaleiksi, maahanmuuttovaaleiksi, vanhustenhoitovaaleiksi ja sote-vaaleiksi.

Nimitykset kertovat siitä, mitä nimityksen käyttäjä pitää tärkeänä. Eduskunnassa käsitellään kaikkia noita asioita.

Vaalien alla on julkisuudessa on kuitenkin keskusteltu muutamasta asiasta enemmän kuin toisista.

Sote-uudistus: Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän hallitus erosi maaliskuun alussa, kun sen suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eli sote-uudistus kariutui. Sote-uudistus on vuosikausia suunniteltu muutoshanke, jossa on tarkoitus päättää siitä, miten esimerkiksi suomalaisten terveyspalvelut järjestetään.

Ilmastonmuutos: Kansainvälisten ilmastoasiantuntijoiden paneeli IPCC kertoi syksyllä, että maailman pitäisi pudottaa hiilipäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä, jos lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa. Ilmastovaaleista ovat puhuneet erityisesti vihreät.

Maahanmuutto: Oulussa joulukuussa esiin tulleet epäilyt nuorten tyttöjen seksuaalisista hyväksikäytöistä käänsivät poliittisen keskustelun joksikin aikaa maahanmuuton kääntöpuoliin. Erityisesti perussuomalaiset on pitänyt aihetta esillä.

Vanhustenhoito: Yksityisten hoitokotien ongelmista tuli keskustelunaihe tammikuussa. Ongelmat keskittyvät siihen, että hoitokodeissa on liian vähän henkilökuntaa. Käytännössä kaikki puolueet ovat tunnustaneet, että asialle on tehtävä jotain.

Mitä puolueet ovatkaan?

Suomessa poliitikot ovat järjestäytyneet puolueisiin. Puolue jakaa tietyt arvot ja suhtautuu politiikan kysymyksiin samaan tapaan. Puolueen kannat on kirjattu erilaisiin ohjelmiin, esimerkiksi puolue- ja vaaliohjelmiin.

Pääpuolueet (aakkosjärjestyksessä) ovat:

Keskusta on suosittu etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella. Se oli alun perin nimeltään maalaisliitto, ja edelleen maaseudun asia on keskustaa yhdistävä tekijä. Lue lisää keskustasta tästä.

Kokoomus on keskusta-oikeistolainen puolue. Se kannattaa kevyehköä verotusta ja vapaata markkinataloutta ja on suosittu erityisesti hyvätuloisten parissa. Lue lisää kokoomuksesta tästä.

Kristillisdemokraatit on pieni konservatiivipuolue, joka nojaa kristinuskoon. Lue lisää kristillisdemokraateista tästä.

Perussuomalaiset on oikeistopopulistinen puolue, joka on epäileväinen EU:n suhteen ja haluaisi nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Lue lisää perussuomalaisista tästä.

RKP eli Ruotsalainen kansanpuolue on Suomen ruotsinkielisten perinteinen puolue. Puoluetta yhdistää kaksikielisyyden puolustaminen, ja se saavuttaa saman reilun 4 prosentin kannatuksen vaaleista toisiin. Lue RKP:stä lisää tästä.

SDP eli sosiaalidemokraatit on keskusta-vasemmistolainen puolue. Se kannattaa laajoja julkisia palveluita ja perinteisesti sillä on läheiset suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen. Lue lisää SDP:stä tästä.

Siniset on perussuomalaisista kesällä 2017 eronnut puolue. Puolue on perustamisestaan lähtien etsinyt linjaansa perussuomalaisten varjossa, ja sitä uhkaa paha vaalitappio. Lue lisää sinisistä tästä.

Vasemmistoliitto on nimensä mukaisesti vasemmistopuolue. Sen juuret ovat kommunismissa ja ammattiyhdistysliikkeessä, mutta mukana on myös paljon nuoren polven ympäristösuuntautuneita vasemmistolaisia. Lue vasemmistoliitosta lisää tästä.

Vihreät on ympäristöpuolue. Se pitää tärkeänä luonnonsuojelua ja ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Vasemmisto–oikeisto-jakaumalla vihreät sijoittuvat pääosin vasemmalle. Lue lisää vihreistä tästä.

Näiden lisäksi eduskunnassa on nyt kaksi muutakin ryhmää: entisen keskustapoliitikon Paavo Väyrysen perustama Seitsemän tähden liike ja liikemies-kansanedustaja Harry Harkimon johtama Liike nyt.

Kenen odotetaan voittavan?

Mielipidekyselyitä eli gallupeja on vaalien alla johtanut Antti Rinteen johtama Suomen sosialidemokraattinen puolue eli SDP. Se on nykyään oppositiossa eli hallituksen ulkopuolella.

Toisesta sijasta käydään kovaa kamppailua. Ylen viimeisimmän puoluekannatuskyselyn mukaan toisena on kokoomus, kolmantena perussuomalaiset ja neljäntenä keskusta. Helsingin Sanomien uusimman gallupin (siirryt toiseen palveluun) mukaan perussuomalaiset on vasta viides ja sen edellä on myös vihreät.

Mitä vaalien jälkeen tapahtuu?

Vaalien jälkeen alkavat hallitusneuvottelut. Hallitusneuvotteluja johtaa hallitustunnustelija, joka on perinteisesti ollut suurimman puolueen puheenjohtaja. Puoluekannatusmittausten perusteella tämä olisi siis SDP:n Antti Rinne.

Hallitusneuvottelija yrittää muodostaa liittouman, jonka puolueilla olisi eduskunnassa enemmmistö eli vähintään 101 paikkaa. Neuvotteluissa puolueet yrittävät kirjata yhteiset tavoitteensa hallitusohjelmaan. Jokainen puolue yrittää saada siihen mahdollisimman paljon omia linjauksiaan, mutta jokainen joutuu myös tekemään myönnytyksiä.

Periaatteessa on mahdollista myös muodostaa vähemmmistöhallitus, jolla ei ole enemmistöä eduskunnassa, mutta se on Suomessa harvinaista. Tällainen hallitus on useimmiten heikko.

Hallitus tarvitsee taakseen

Hallitusneuvotteluista odotetaan tällä kertaa vaikeita ja pitkiä. Ylen vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella SDP:n ehdokkaiden suosikit hallituskumppaneiksi olisivat vasemmistoliitto ja vihreät, mutta nämä kolme puoluetta tuskin saavat enemmistöä eduskunnassa.

Jos mukaan tarvitaan joku toinenkin isoista puolueista – keskusta, perussuomalaiset tai kokoomus – tilanteesta tulee monimutkainen.

Kannatusmittausten perusteella nykyisen pääministerin Juha Sipilän keskusta on matkalla kohti isoa vaalitappiota, mikä antaa sille huonot edellytykset hallitusneuvotteluihin. Perussuomalaisilla puolestaan on arvo- ja maahanmuuttokysymyksissä isoja eroja vasemmistopuolueisiin, ja se tuskin mahtuu samaan hallitukseen vasemmistoliiton tai vihreiden kanssa.

Myös kokoomuksen kanssa Rinteen voi olla vaikea löytää yhteistä linjaa. Kokoomus esimerkiksi kannattaa säästöihin perustuvaa talouspolitiikkaa, jota nykyinen hallitus on ajanut. SDP:n ehdokkaat puolestaan korottaisivat mieluummin veroja, jotta valtion talous saadaan kuntoon.

Vuonna 2011 hallitusneuvottelut kestivät kaksi kuukautta. Voi olla, että nyt menee yhtä pitkään, ellei jopa pidempään.

Miten presidentti Niinistö liittyy tähän kaikkeen?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on Suomen suosituin poliitikko, mutta eduskuntavaaleihin hän ei liity oikein mitenkään. Hänet valittiin uudellen kaudelle äänivyöryllä vuonna 2018.

Tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies ja hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Kotimaan politiikassa presidentillä ei ole virallista valtaa.

Ennen kokoomukseen kuulunut Niinistö on pysytellyt pääosin sivussa eduskuntavaalien vaalikampanjan ajan. Tosin maaliskuun lopussa hän pyysi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) puolueilta enemmän keskustelua ja selkeämpiä linjauksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Tämä artikkeli on sovellettu käännös Yle Newsin maaliskuussa julkaisemasta jutusta A really simple guide to Finland's 2019 parliamentary election.