Arktisen alueen kriiseissä on Suomella sovittelijan rooli – konfliktinratkaisua voi treenata vaikka simulaatiopelissä

Tulevaisuuden konfliktissa arktisella alueella olisi hoidettava esimerkiksi ympäristökatastrofin ohella monen valtion välisiä riitoja.

arktinen alue
Kaksi naista.
Helmi Rantala (vas.) ja Eveliina Hannikainen olivat vastuussa pelin johtamisesta. Niko Nurminen

Kaksi alusta törmää Jäämerellä lähellä Huippuvuoria Venäjän aluevesillä. Tilanteessa syntyy suuri öljyvuoto. Pian selviää, että toiselta alukselta on tehty signaalitiedustelua salaa. Kehittyy monen valtion välinen soppa.

Poliittisten ainejärjestöjen opiskelijoiden ja maanpuolustuskorkeakoulun syksyllä pidetty konfliktinratkaisupeli kärjistyi jo 15 minuutin jälkeen.

Sitten kaikki laantui. Pelaajat alkoivat sovitella ja ajatella enemmän alueen taloudellisia ratkaisuja. Uusia kauppasatamia perustettiin, pieni saari Kanadan rannikolla vaihtoi omistajaa. Kunpa yhteiselo olisi aina näin helppoa.

Pelaajista puolet oli naisia. Tosielämässä suhdeluku tuskin yltäisi tähän.

Tampereen politiikan tutkimuksen opiskelija Tiina Paakkari sanoo naisena osallistumisen antavan uskoa siihen, että omat taidot ovat riittävät ja niitä osaa käyttää.

– Toisaalta täällä konfliktinratkaisussa ei merkitse, onko nainen vai mies vaan asiantuntijuus korostuu, Paakkari kuvailee.

Kiinan joukkueessa pelannut Paakkari myöntää joukkueensa saaneen pahiksen viitan, jota käyttävät niin miehet kuin naiset. Hän odottaa, että pelissä nähdään luovia ratkaisuja.

Kiinallakin on etuja valvottavana arktisella alueella

Kiina ei varsinaisesti sijaintinsa perusteella ole arktinen valtio. Kiina on kuitenkin osoittanut halunsa tulla mukaan arktiseen politiikkaan olemalla mukana Arktisessa neuvostossa tarkkailijana.

Maa julkaisi myös Arktisen strategiansa keväällä, jossa korosti merenkulun vapautta. Sitä kiinnostaa tavaroiden nopeampi kuljetus pohjoisen kautta Eurooppaan.

Tämänkertaisessa konfliktissa Kiina ja Venäjä riitaantuivat nokittelemaan.

– Yllättävää on, että konflikti on yritetty kääntää Kiinan ja Venäjän väliseksi, vaikka klassisesti kansainvälisessä politiikassa saattaisi olla idän ja lännen välinen asetelma, sanoo toista kertaa simulaation osallistunut Minna Aitola poliittisen historian opiskelijoiden ainejärjestöstä.

Kanadan pääministerinä pelaavan valtio-opin opiskelijan Ella Palkoahon mielestä mielenkiintoisinta pelissä on nähdä konkreettisesti, mitä kansainvälinen politiikka on.

– Tässä pyritään pitämään realistinen pohja, minkä rajoissa joutuu sitten toimimaan.

Kaikki eivät toimi miten itse parhaaksi näkee, vaan pitää työstää kompromisseja aika paljon.

Järjestäjien mukaan juuri konkretian vuoksi pelaamaan tullaan monta kertaa.

Tiina Paakkari
Tiina Paakkari pelasi Kiinan joukkueessa.Niko Nurminen

Arktiksen tulevaisuus: epäonneen isompi mahdollisuus

Konflikti Arktis 2018 -pelisimulaatio on vain yksi mahdollinen tapahtumakulku siihen, miten arktisella alueella voisi syntyä tilanne, joka voisi pahimmillaan johtaa tuhoisiin tapahtumiin.

Vaikka arktiksen jääpeitteen arvellaan olevan sula vasta 2030-luvulla, jo nyt maat ovat alkaneet valmistautua alueilla. Esimerkiksi Venäjä on alkanut panostaa pohjoisen tukikohtiinsa, Nato harjoitteli viime vuoden lopulla Alaskassa. Myös suomalaiset Hornetit olivat mukana harjoituksessa.

Kun arktisella alueella tapahtuu muutoksia, uskovat asiantuntijat niiden tapahtuvan nopeammin kuin muualla.

Vaikka yleisesti ajatellaan, että arktinen alue on ollut sovinnon pelikenttä, voi sen alueella tapahtua esimerkiksi tulevaisuudessa tuhoisiakin onnettomuuksia ja nousta pintaan vanhoja uhkakuvia.

– Kysymys on siitä onko arktinen alue sellainen alue, jossa pystytään rakentamaan luottamusta ja yhteistyötä, estämään tilanteita, joissa konfliktit edes olisivat mahdollisia, vai tuleeko siitä pelinappula laajemmassa pelissä, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummer.

Hänen mukaansa haaste alueen kannalta syntyisi jos joku yhteistyötä aiemmin tehneistä ei enää näkisi yhteisten pelisääntöjen noudattamista kovin tärkeänä. Pikkuhiljaa konflikti olisikin valmis.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Suomi pelissä mukana vai ei?

Kun opiskelijoiden peli oli jatkunut puoli päivää, Suomi ja sen pelaajat näyttävät hyvin passiivisilta. Pelinohjaajien mukaan näin on käynyt aikaisemmillakin kerroilla. Mitä tämä kertoo Suomen kuvasta konfliktien ratkaisijana?

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevien mukaan todellisuudessa Suomi ei ole näin vietävissä. Kylmästä sodasta lähtien on silti ollut jonkinlainen sordiino päällä.

Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnanyksikön päällikön Sari Raution mukaan on tosiasia, että isot valtiot, joilla on resursseja enemmän, on suurempi mahdollisuus olla fyysisesti läsnä. Näin on arktiksella kuten muillakin alueilla.

– Mutta mitä tulee alueen käyttöön tai alueella toimimiseen, niin kansainvälinen oikeus ja monenvälinen yhteistyö ovat lähtökohtina.

Suomi on tällä hetkellä puheenjohtajamaa Arktisessa neuvostossa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua arktisella alueella.

Vuosi sitten asiantuntijat arvioivat Ylelle, että ainakin puheenjohtajuuden alkutaival sujui Suomelta kelvollisesti

Toukokuussa Rovaniemellä järjestettävä ulkoministereiden kokous päättää Suomen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Sen jälkeen Suomen toiminnan tulokset ovat kaikkien arvioitavissa.

Neuvottelu
Konflikti Arktis 2018 -pelisimulaatiossa muun muassa käytiin neuvotteluita maiden välillä. Venäjän ja Kanadan pelaajat neuvottelemassa konfliktin ratkaisemiseksi. Niko Nurminen

Naisille nappuloita enemmän

Pelipäivänä pelaajat olivat valmistautuneet keräämällä tietoa omasta maastaan ennakkoon. Resursseja jaettiin heille pelissä noudattamalla mahdollisimman paljon todellisuutta.

Haastateltavien mukaan miehet ja naiset ovat samanlaisia konfliktien tekijöinä tai ratkaisijoina. Pelinohjaajien mukaan aiemmissa peleissä joitakin eroja on näkynyt siinä, minkälaisesta taustasta paikalle on tultu.

Jos esimerkiksi ryhmässä on ollut pelkkiä sotilaita, he usein ovat liikuttaneet ronskimmin sotakalustoa. Jos taas tiimissä on mukana politiikan tai historian alojen opiskelijoita, he ovat pidempään vain paikallaan.

– Pelinjohtajat yrittävät antaa syötteitä. Tänäkin vuonna, rautaa rajalle on helpompi simuloida, kuin että pelaajat pohtisivat syvällisemmin, mitä tämä taloudellinen asia nyt esimerkiksi tuo johonkin suhteeseen, kertoo peliä suunnittelut ja johtanut Helmi Rantala.

Todellisuutta on kuitenkin se, että siviilikriisinhallinnassa ja konfliktien sovittelijoina on naisia vain pieni osa.

Suomi on ollut jo vuonna 1999 EU:n puheenjohtajana aktiivisesti rakentamassa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Alusta asti esimerkiksi siviilikriisinhallinnassa on toiminut suomalaisasiantuntijoina niin miehiä kuin naisia, kertoo ulkoministeriön Rautio.

– Meillä on ollut jo monta vuotta ainakin 30 prosenttia asiantuntijoista naisia, sanoo Rautio.

Myös rauhanturvaajina on ollut naisia. Sotilaallisen kriisinhallinnan puolella prosentit ovat kuitenkin alhaisia johtuen pitkälti siitä, että yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä ja niinpä naisten rekrytointipohja on pieni.

Kenraalit seinällä.
Arktis Konflikti 2018 pelaajista monia kiinnostavat kriisinhallinta-ja konfliktinratkaisutehtävät.Niko Nurminen

Armeijaan vai feministisempää ulkopolitiikkaa?

Voisivatko naiset uskoa enemmän itseensä, jos armeija olisi pakollinen kaikille? Asiantuntijoiden mukaan tämäkään ei ole ratkaisu kaikkeen, vaikka se voisi olla yksi tekijä muiden joukossa.

Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnanyksikön päällikkö Sari Rautio uskoo, että se voisi hyvinkin laajentaa osallistumispohjaa sotilaallisen kriisinhallinnan näkökulmasta.

– Mutta Suomessa keskustelut ovat vasta alkaneet naisten asepalveluksen laajentamisesta nykyisestä vapaaehtoisuudesta johonkin muuhun. Toki ne päätökset tehdään kansallisen puolustuksen näkökulmasta, ja toivottavasti tasa-arvon näkökulmasta, Rautio sanoo.

CMI:n ohjelmajohtajan Ville Brummerin mukaan kaikkien tiimien sisällä ei tarvitse olla samanlaisia. Tärkeämpää on varmistaa, että tiimin sisällä on erilaisia näkökulmia, kertoo itse siviilipalveluksen suorittanut Brummer.

Entä voisiko Suomen ulkopolitiikka olla vieläkin feministisempää, eli ottaa kysymysten keskipisteeseen naiset ja lapset ja vähemmistöt ja voisiko feministinen ulkopolitiikka toimia juuri arktisilla alueilla?

Yksiselitteistä vastausta ei haastateltavilla ole. Monen mielestä Suomi tekee jo nyt riittävän tasa-arvoista ulkopolitiikkaa.

– Tavallaan arktinen alue on sellainen, että siellä on elementtejä, jotka tarvitsevat naisnäkökulmaa, sanoo Brummer.

Tasaveroisista hakijoista nainen etusijalle

Jotain Suomi voi kuitenkin asialle kriisinhallinta- ja konfliktinratkaisukysymyksissä tehdä. Naisia voitaisiin asettaa etusijalle.

– Se ei tarkoita, että ohitetaan pätevyysvaatimuksia naisten rekrytoimisen eduksi vaan sellaisissa tapauksissa, joissa on tasa-vertaisia hakijoita, voidaan pistää nainen etusijalle, kertoo Sari Rautio.

Suomen sisäministeriön alainen kriisinhallintakeskus, joka välittää asiantuntijoita EU:n, Etyjin, YK:n ja Naton kriisinhallintatehtäviin, tekee sitä jo. Yksi tapa olisi luoda perheellisten asiantuntijoiden, erityisesti naisten, rekrytoitumista tukevia käytäntöjä.

– Tasa-arvon mallimaana olemiselle on kaksi puolta. Minun mielestäni joko itse tekee asiat tai saarnaa muille, muistuttaa Brummer.

Ella Palkoaho
Valtio-oppia opiskeleva Ella Palkoaho pelasi Kanadan pääministerinä.Niko Nurminen

Pelissä simuloitu konflikti loppui onnellisesti sopuun. Yhteisessä julkilausumassa kuitenkin pohdittiin esimerkiksi miten vaikeaa eri valtioiden on sovittaa yhteen taloudelliset ja poliittiset intressinsä.

Peli näyttääkin todistavan sen puolesta, että Jäämerelle mahtuu eritaustaisia asiantuntijoita ja eri näkökulmista muistuttajia paremmin kuin moneen taistelevien intressien risteyspaikkaan maapallolla.

Kun nämä peliin osallistuneet naiset nyt pohtivat omia tulevaisuudenvalintojaan, on heille helppo arvata olevan kysyntää tulevien vuosien neuvottelupöydissä. Jää jatkaa sulamistaan kovaa tahtia.

Juttuun on haastateltu sähköpostitse myös sisäministeriön kansainväliseen pelastusyhteistyöhön perehtynyttä asiantuntijaa Veera Parkoa sekä Arktis Konfliktin 2018 pelijohtajaa, Helsingin yliopiston opiskelijaa Eveliina Hannikaista.

Jyväskylän tutkijatohtori Teemu Häkkisen kirjoitus feministisestä ulkopolitiikasta The Ulkopolist -julkaisussa.