Avohakkuusuunnitelma herättää vastustusta Sastamalan Karkussa

Lähialueen asukkaiden kuulemisaika päättyy tämän viikon torstaina.

hakkuut
Karkun evankelinen opisto Sastamalassa. Rakennuksen taustalla hakattavaksi suunniteltua metsää ja vesistöä.
Suunniteltu kuuden hehtaarin avohakkuualue sijaitsee Karkun evankelisen opiston välittömässä läheisyydessä.Matias Väänänen / Yle

Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys Sley on hakenut maisematyölupaa metsän avohakkuulle Sastamalassa. Kuuden hehtaarin hakkuualue sijaitsee aivan Karkun evankelisen opiston vieressä.

Maisematyölupahakemuksen naapureiden kuulemisaika päättyy torstaina 11. huhtikuuta. Maisemallisesti merkittävälle alueelle suunnitellut avohakkuut herättävät myös vastustusta.

Yksi vastustajista on Sastamalassa asuva Timo Ylikomi, joka on itsekin metsänomistaja.

– Avohakkuille on aina parempia vaihtoehtoja. Olen omissa metsissäni toteuttanut jatkuvan kasvatuksen hakkuita, missä poistetaan isot myyntiin kelpaavat tukit, mutta metsä jää metsäksi, Ylikomi sanoo.

Hän sanoo, että kun otetaan huomioon istutuskustannukset, molemmat hakkuutavat ovat taloudellisesti yhtä tehokkaita. Ylikomin mielestä Suomessa ei osata ylipäätään ajatella vaihtoehtoja avohakkuille, koska metsänhoitoa on totuttu tekemään niin.

Ylikomi toivoo, että Sley muuttaisi vielä suunnitelmaansa.

– Toivon, että asukkaiden mielipiteillä on merkitystä ja he miettisivät vielä vaihtoehtoja – varsinkin kun kyseessä on kristillisiin arvoihin tukeutuva yhdistys.

"Nyt on aika hakata enemmän"

Karkun evankelisen opiston rehtori Marja Koskenniemi sanoo, että avohakkuu on yhdistykseltä harkittu päätös.

– Tämä on talousmetsää, jota aika ajoin hyödynnetään ja uudistetaan. Mietimme vaihtoehtoja ja totesimme, että nyt on aika hakata enemmän. Haluan sanoa, että teemme tätä yhteistyössä viranomaisten kanssa, lakien ja säädösten mukaisesti.

Koskenniemi ymmärtää hakkuiden vastustajia.

– Minuakin on monesti harmittanut, kun sienimetsääni on metsänomistajan päätöksellä hakattu, eikä suppilovahveroita ole muutamaan vuoteen löytynyt tutuista paikoista. Ymmärrämme huolen ja pyrimme minimoimaan haittoja.

Rehtorin mukaan tavat, joilla hakkuiden haittoja pyritään estämään, selviävät myöhemmin.

– Naapureiden kuuleminen on vielä kesken. Mietimme yhdessä ammattilaisten kanssa, miten voisimme toimia.

Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ihmisen terveyteen

Metsien avohakkuita on syytä vastustaa muutenkin kuin maisemallisten arvojen takia, sanoo Timo Ylikomi, joka on ammatiltaan lääketieteen professori.

Hän haluaa tuoda esiin sen, että metsäluonnon monimuotoisuudella on suora vaikutus myös ihmisten terveyteen.

– Usein ajatellaan, että luonnon monimuotoisuus on vain viherpiiperrystä. Yhä enemmän kuitenkin kertyy tietoa siitä, että luonnon monimuotoisuus ja sen mikrobikasvusto vaikuttavat suoraan ihmisen mikrobikasvustoon iholla, suolistossa ja suussa, hän sanoo.

Ylikomi toteaa, että juuri mikrobikasvustolla on merkittävä ja suora vaikutus ihmisen fyysiseen terveyteen.

– Köyhässä mikrobiympäristössä eläminen altistaa monille sairauksille, koska jos ihmisen puolustusjärjestelmällä ei ole parempaa tekemistä, se alkaa kehittää sitä itse ja kääntyy ihmisen omaa elimistöä vastaan.