Presidentti Niinistö huolissaan kylmän sodan palaamisesta

Presidenttiä huolettaa vanhojen sopimusten romuttuminen.

kylmä sota
Presidentti Sauli Niinistö Allegro-junassa matkalla Venäjän isännöimään arktiseen foorumiin Pietariin.
Presidentti Sauli Niinistö Allegro-junassa matkalla Venäjän isännöimään arktiseen foorumiin Pietariin.Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tiistaina Pietarissa Arktisen foorumin yhteydessä. Niinistö kertoo, että kahdenvälisiä suhteita käytäneen läpi tavalliseen tapaan.

– Ukrainan tilannetta totta kai kyselen. Myöskin Kertshinsalmen tapahtumia ja ennen kaikkea sitä, mitä näille vangeille tapahtuu. Ukrainalaisille merimiehille siis, junalla Pietariin maanantaina matkustanut Niinistö sanoi paikalla olleille suomalaistoimittajille.

Venäjän joukot valtasivat aseita käyttäen kolme ukrainalaista alusta ja pidättivät yli 20 merimiestä Kertshinsalmessa marraskuussa. Salmi on Mustanmeren ja Asovanmeren välissä kulkeva kapea vesiväylä.

Niinistö kertoo kantavansa huolta siitä, että kansainvälinen järjestys murenisi ja maailma palaisi kylmän sodan kaltaiseen tilanteeseen.

– Sitä kohden ollaan menossa. Tunnen vähän huolta siitä, että viimeksi me elimme kylmässä sodassa 1960-luvulla. Kylmä sota päättyi kokonaan Neuvostoliiton kaatumisen myötä. Nyt ollaan etenemässä niin, että vanhat sopimuksetkin romuttuvat, Niinistö pohtii.

Venäjä irtisanoutumassa ihmisoikeustuomioistuimesta

Asialistalle kuuluu myös se, että Venäjän jatko Euroopan laajimmassa yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestössä Euroopan neuvostossa on vaakalaudalla.

– Siellähän ollaan vähän niin kuin ihmettelemässä, että jääkö Venäjä kokonaan pois Euroopan neuvostosta.

Päätökset neuvostossa tekee ministerikomitea, jonka puheenjohtajana Suomi parhaillaan toimii. Venäjä, joka on neuvoston yksi suurimmista rahoittajista, on keskeyttänyt jäsenmaksujen maksamisen. Kyse oli vastalauseesta sille, että Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa jäädytettiin Krimin miehityksen jälkeen.

– Nyt on kyse sitten siitä, voiko Venäjä tehdä jotain sellaista, jolla heidät voitaisiin palauttaa tuohon työhön mukaan.

Venäjän lähtö estäisi venäläisiä hakemasta oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja loisi Eurooppaan taas uuden jakolinjan.

– Jos Venäjä poistuu tuostakin, niin dialogin määrä alkaa olla nolla suhteessa Eurooppaan.

Paikalla myös pohjoismaisia johtajia

Arktisessa foorumissa ovat paikalla muun muassa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Norjan pääministeri Erna Solberg. Niinistöltä kysyttiin, ovatko Ruotsin ja Norjan pääministerit konsultoineet häntä ennen matkaa.

– He ovat kyllä olleet yhteydessä meihin päin, Niinistö vastasi.

Niinistö arvioi, että viime aikoina paljon puhuttanut gps-häirintä on yksi keskustelunaihe Pietarissa.

– En ole varma, kuinka pitkälle he (pohjoismaiset johtajat) tällä ensi tapaamisella keskusteluissa olettavat pääsevänsä.

Niinistö uskoo aiheen nousevan esille myös kahdenvälisissä keskusteluissa.

Viime syksynä Norja ja Suomi sanoivat Venäjän häirinneen gps-signaaleja Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä. Venäjä on kiistänyt tarkoituksellisen gps-häirinnän.

Norjan ja Venäjän välejä hiertää tällä hetkellä lisäksi kirkkoniemeläisen eläkeläisrajavartija Frode Bergin tapaus. Venäjä syyttää häntä yrityksestä ostaa salaisia asiakirjoja. Berg on itse kertonut joutuneensa houkutelluksi ansaan. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB otti Bergin kiinni vuoden 2017 joulukuussa.

Niinistö jättäisi asian mielellään näiden kahden maan välille.

– Olen aika monien eri maitten asioita joutunut hoitelemaan. Nyt kun Norjan pääministeri on täällä, niin olisi hyvä, että se aihe jää hänelle.