"Voinko matkustaa Goaan? Miksi savusumu ei ole Intiassa vaaliteema?" Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen vastaa yleisön kysymyksiin Intian ilmansaasteista

Intian jättiläiskaupungeissa on ilman saastuminen hengityskelvottomaksi jo arkipäivää. Tässä maassa juuri käynyt kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen vastaa yleisön kysymyksiin

Ulkomaat
JENNY MATIKAINEN ARKISARJA
Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen Stina Tuominen / Yle

Intiassa teollisuuden ja liikenteen aiheuttama ilman saastuminen on jokapäiväinen riesa. Etenkin suurkaupunkien asukkaille se on kouriintuntuvampi ongelma kuin ilmastonmuutos.

Ylen kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kävi juuri intialaisessa Kolkatan kaupungissa, jonka tappavan ilman asukkaat tuntevat keuhkoissaan. Jenny kertoo Intiassa näkemästään Mistä maailma puhuu -podcastissa. Sen voit kuunnella tästä.

Katunäkymä Bangaloressa 7. syyskuuta 2018.
Katunäkymä Bangaloressa 7. syyskuuta 2018. Jagadeesh Nv / EPA

Saasteista sakea ilma tekee elämän ajoittain sietämättömäksi. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että ilmansaasteet tappavat vuosittain yli miljoona intialaista.

Tässä Jenny Matikainen vastaa kysymyksiin Intian ilmansaasteongelmien syistä ja ratkaisukeinoista.

Kysymysten esittäminen on nyt päättynyt. Kiitoksia aktiivisuudesta!

Kysymyksiä on ryhmitelty ja väliotsikot lisätty kello 1800.

Voinko matkustaa Goaan?

1. kysymys: – Voinko matkustaa lentämällä Goaan turistilomalle vai tukehdunko ilmansaasteisiin ennen hotelliin pääsyä?

Jenny Matikainen vastaa: – En ole käynyt Goalla, mutta en usko, että tukehdut välittömästi. Mekin selvisimme suurkaupungista ilman oireita.

2. kysymys – Minkälaisia haittoja ilmanlaatu aiheuttaa ihmisille? Onko väestöllä vaikutuskeinoja ja riittävää tietotasoa ympäristöstä?

Jenny Matikainen vastaa: – Erilaisia hengitystieoireita ja keuhko-ongelmia mutta lääkärin mukaan myös yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on olemassa. Lääkäreiden mukaan yhä suurempi osa intialaisista keuhkopotilaista on nuoria ja tupakoimattomia.

– Tietoisuus saasteiden terveysvaikutuksista on lisääntynyt nopeasti erityisesti nuorten keskuudessa mutta teot puuttuvat yhä. Kuten arvata saattaa, ne jotka tietävät sairastavansa ilmansaasteiden vuoksi, ovat asiasta todella turhautuneita.

Onko syynä kivihiili, liikenne vai pienpoltto?

3. kysymys: – Onko ilmansaasteen takana fossiilisisen energian tuotanto vai kotitalouksien hajautettu energiatalous ?

Jenny Matikainen vastaa: – Myös kotitalouksien toiminnalla on kokonaisuudessa merkittävä rooli. En ole vielä kaivanut tulevaa juttuani varten tarkkoja osuuksia siitä, mikä saastuttaa eniten, mutta kolkatalaisen kansalaisjärjestön mukaan pahimmat saastuttajat Kolkatassa ovat liikenne, pienpoltto kadun varsilla ja kodeissa, rakennuspöly ja palavat jätteet.

– Pienpoltto vaikuttaa eniten juuri niihin ihmisiin, jotka ovat kaminoiden ja tulisijojen välittömässä läheisyydessä. He ovat usein köyhintä väestöä, ja siten heidän mahdollisuutensa ymmärtää savun riskit ja saada apua ovat monesti huonot.

– Suuri osa päästöistä Intiassa tulee liikenteestä, joten sähköautojen ja joukkoliikenteen lisääminen olisi myös olennaista. Mutta jos sähköautojen sähkö tuotetaan kivihiilellä, lopputulos ei tietenkään ole kovin puhdas

4. kysymys – Vaikeuttaako savusumun hälvenemistä paikallisilmasto, jossa korkeapaineella alueen savut jäävät paikalleen?

Jenny Matikainen vastaa: – Paikallinen ilmasto vaikuttaa asiaan. Myös täällä Pekingissä toivotaan pahoina saastepäivinä tuulia, jotka puhaltaisivat saasteet pois. Kiinassa talvella päästöjä lisää myös lämmityslaitosten käynnistäminen ja kotien pienpoltto.

– Intian Kolkatassa ei tarvitse juurikaan lämmittää mutta vaikka en tunne meteorologisia yksityiskohtia, olen ymmärtänyt, että talvella saastemassat jäävät helpommin kaupungin ylle. Myös maantiede vaikuttaa: Pohjois-Intiassa Himalajan vuoristo luo kaupunkien pohjoispuolelle esteen niin, että saasteet eivät pääse pakenemaan.

5. kysymys: – Onko Intiassa ylipäätään mitään kierrätystaloutta?

Jenny Matikainen vastaa: – Kierrätystalous on laaja käsite, mutta jätteiden kierrätys on laajassa mittakaavassa vielä vähäistä. Juuri tähän ilmastokampanjoijat toivoisivat muutosta, sillä jätteiden kierrättäminen auttaisi myös ilmansaasteongelmaan koska silloin jätteiden poltto vähenisi.

Voiko kivihiiltä korvata aurinkoenergialla?

6. kysymys: – Ovatko saastuttamisen takana kivihiilivoimalat ( jotka osin ovat pysähdyksissä aurinkoenergian nopean halpenemisen takia ) eli onko Intian energiantuotanto ratkaiseva tulevaisuuden ilmaston kannalta ?

Jenny Matikainen vastaa: – Intia tuottaa suurimman osan energiastaan hiilellä vaikka se tosiaan on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Kun puhutaan ihmisille välittömästi haitallisista ilmansaasteista, energiantuotanto on toki yksi osa palapeliä, mutta Intiassa saastuttajia on paljon muitakin.

– Yksi merkittävimmistä on liikenne. Lisäksi kaupungeissa päästöjä syntyy pienpoltosta, esimerkiksi hiilikaminoista kadunvarsilla ja palavista roskakasoista. Myös nämä osa-alueet pitäisi huomioida. Osa ongelmista voitaisiinkin ratkaista vaikkapa kierrätystä parantamalla.

7. kysymys: – Auttaisiko aurinkovoimaloiden rakentaminen esimerkiksi kehitysyhteistyö- tai EU:n tuki, jotta osa Intiaan suunnitelluista kivihiilivoimaloista saataisiin korvattua lähes saastettomalla energiantuotannolla?

Jenny Matikainen vastaa: – Kivihiilen polttamisen vähentäminen auttaisi totta kai Intian kokonaistilannetta, ja se taas voisi onnistua uusiutuvia energiamuotoja lisäämällä. Tähän suuntaan Intia on osin jo ollut menossa. Kehittyneissä maissa kannustetaan aina myös energiankulutuksen vähentämiseen mutta Intia on vielä kehittyvä maa. Moni intialaisista elää vielä ilman sähköä, joten energian kulutuksen vähentäminen ei Intiassa näytä lähiaikoina kovin todennäköiseltä.

Onko ilmansaaste Intiassa vaaliteema?

8. kysymys: – on tuloillaan jotkin vaalit muistaakseni lähiaikoina. Onko ilmansaasteista ja ilmastosta vaaliteemaksi jollekin poppoolle vai jäävätkö auttamatta perinteisten aiheiden alle (talouskasvu, kansallismielinen kiihkoilu) ?

Jenny Matikainen vastaa: – Vaalit tosiaan alkavat ensi viikolla ja äänestys kestää useita viikkoja. Tapaamiemme ihmisten mukaan ilmansaasteet ja muut ympäristöteemat eivät ole nousseet vaalikeskusteluun näkyvästi.

– Kansalaisjärjestössä ja lääkärin vastaanotolla moni toisti samaa: asiasta kyllä puhutaan kouluissa ja mediassa, mutta kukaan ei tunnu ajattelevan, että sen korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain nyt heti.

9. kysymys – Hei Jenny! Millä tavalla Intian hallitus on herännyt tähän ilmansaasteongelmaan? Mitä toimenpiteitä maassa on tehty ja aiotaan tehdä?

Jenny Matikainen vastaa: – Poliittinen herääminen on ollut hidasta ja osa poliitikoista on jopa vähätellyt kaupunkien ilmansaastetilannetta. Intia on kyllä asettanut kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mutta kaupunkien ilmansaasteongelma ei ratkea yksin energiantuontannon uudistamisella.

Ovatko Intian nuoret aktiivisia?

10. kysymys – Verrattuna moniin muihin maihin Intiassa on ollut paljon nuorten ilmastolakkoja. Kiinnostaisi kuulla myös siitä miten Intian kansalaisyhteiskunta toimii?

Jenny Matikainen vastaa: – Tapasimme yhden kansalaisjärjestön, Kolkata Clean Airin, henkilökuntaa ja heidän mukaansa ihmiset ovat viime vuosina alkaneet aktivoitua ympäristöasioissa. Aivan kuten Euroopassa, myös Intiassa nuoret kokevat asian tärkeänä.

11. kysymys: – Mikä on ilmansaasteen ja ilmastomuutoksen hillitsemisen suhde?

Jenny Matikainen vastaa: – Ymmärrykseni mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää sekä kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, että niitä ilmansaasteita, jotka aiheuttavat muun muassa keuhko-oireita. Esimerkiksi bensa-autoista syntyy sekä saasteita että kasvihuonepäästöjä.

– Esimerkiksi asemamaassani Kiinassa näkyvä ilmansaasteongelma on ollut varmasti osaltaan vaikuttamassa siihen, että maan johto on aktivoitunut päästöasiossa.

Onko Kiina Intiaa tehokkaampi vähentämään saasteita?

12. kysymys – Jos verrataan Kiinaa ja Intiaa onko tilanne yhtä paha kummassakin maassa. Kiina on muistaakseni allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen ja tuntuu että kiinalaiset tosiaan yrittävät asialle jotain tehdä. Mutta mikä on tilanne Intiassa?

Jenny Matikainen vastaa: – Vertailuja on erilaisia mutta useimmissa niistä Intian kaupungit näyttävät tällä hetkellä voittavan "maailman saastunein ilma" -tittelit. Kiinassa tosiaan on tapahtunut noin kymmenen vuoden sisällä herääminen saasteiden terveyshaittoihin ja asia on alkanut kiinnostaa myös poliitikkoja. Esimerkiksi Pekingin ilma on parin viime vuoden ajan ollut huomattavasti puhtaampaa kuin muutama vuosi sitten.

– Intiassakin asiasta kyllä puhutaan mediassa ja kouluissa mutta moni tapaamamme ihminen valitti, että maassa ei vielä ole herätty "taisteluun saasteita vastaan".

13. kysymys – Kiina vaikuttaisi olevan tällä hetkellä ainoa suurtekijä maailmalla, joka päästöjä pystyisi tosissaan rajoittamaan (Yhdysvalloissa ei halua, Eurooppa liian hajanainen). Onko kansalaisten huoli saasteista näkyvää ja onko maassa halua ja kykyä vähentää päästöjä?

Jenny Matikainen vastaa: – Kiinassa saasteet ovat usein puheenaihe ja tosiaan, täällä maata johtaa yksi puolue. joka saa halutessaan asioita tapahtumaan. Kiinan osalta jännitystä lisää hiipuva talouskasvu. Maan johto joutuu tasapainottelemaan useiden tavoitteiden välillä: miten vähentää päästöjä ilman, että se vaikuttaa tuottavuuteen.

– Tänä talvena puhuttiin paljon siitä, mustuuko taivas jälleen, jos viranomaiset eivät aseta yhtä tiukkoja päästökiintiöitä kuin viime vuonna. Nyt lopuillaan oleva talvi on ollut pitkälti edellisen kaltainen, eli lähivuosien mittakaavassa hyvä.