Poliisi epäilee rikosta Suomen kansa ensin -puolueen kampanjoinnissa – toinen epäillyistä puolueen puheenjohtaja Marco de Wit

Kyseinen kampanjointi tapahtui viikonloppuna Narinkkatorilla Kampissa.

eduskuntavaalit
Marco De Wit
Marco De WitDerrick Frilund / Yle

Helsingin poliisi epäilee rikosta kevään vaaleissa eduskuntaan pyrkivän Suomen kansa ensin -puolueen toiminnassa viikonloppuna Narinkkatorilla Kampissa.

Vaalitilaisuudessa on muun muassa ollut esillä vaalimainoksia, joiden tekstien epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Poliisin näkemyksen mukaan kampanjointi on ollut vihamielistä ja maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään tähtäävää.

Poliisi on käynnistänyt asiassa esitutkinnan. Rikosnimike on tässä vaiheessa tutkintaa kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Rikoksesta epäillään kahta puolueen eduskuntavaaliehdokasta. Epäillyt ovat puolueen puheenjohtaja Marco de Wit ja Kristiina Brandt. Molemmat ovat ehdolla Uudeltamaalta.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Pekka Hätösen mukaan aineistoa tutkitaan ja selvitetään, kuuluvatko ne vaalien sananvapauden piiriin. Hän arvioi kuitenkin jo nyt, että rajan yli on menty.

Hätösen mukaan tässä vaiheessa on vaikea arvioida, millaisia rangaistuksia tapauksesta tulisi, jos syyttäjä toteaa rikoksen tapahtuneen. Netin puolella vastaavista rikoksista on tuomittu 20–50 päiväsakkoon, mutta myös ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

– Tämä on kuitenkin tapahtunut julkisella paikalla vaalitilaisuudessa, joten tilanne on vähän erilainen kuin verkossa, hän toteaa.

Aiempi rikosepäily ei johtanut syytteeseen

Marco de Witiä on epäilty aiemminkin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyse oli Helsingin Kontulassa toukokuussa 2017 järjestetystä Suomi ensin -mielenosoituksesta, jossa de Wit puhui.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tutkintapyynnön de Witin somali- ja arabinuoria koskeneista kommenteista. Viime kuussa valtakunnansyyttäjä katsoi, ettei syytteen edellyttämää näyttöä rikoksesta ollut.

– De Witin käyttämät sanavalinnat ovat olleet paikalla olleita somalinuoria ja arabinuoria halventavia ja loukkaavia. Kommenteissa de Wit ei kuitenkaan yleistäen väitä, että kaikki islaminuskoiset somalinuoret ja arabinuoret ihmisryhmänä olisivat ääri-islamistisia ja hyväksyisivät terrorijärjestöt ja terroriteot, syyttämättäjättämispäätöksessä sanottiin.

Poliisilaitos: Tutkinnanjohtaja ei ole jäävi

Iltalehti on kysynyt (siirryt toiseen palveluun) Pekka Hätöseltä, onko hän esteellinen toimimaan tapauksessa tutkinnanjohtajana, koska hän on aiemmin ollut Vihreän liiton jäsen. Hätösen mukaan aiempi puoluesidonnaisuus ei vaikuta tutkintaan.

Rikostutkintayksikön johtaja, rikostarkastaja Jonna Turunen kertoo, että hän on keskustellut asiasta Hätösen lähiesimiehen sijaisen kanssa. Turusen mukaan Hätönen on Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikön sisäisen työjärjestyksen mukaan tutkinnanjohtaja tämäntyyppisissä rikoksissa.

– Hän vastaa nimenomaan viharikosten ja vihapuherikosten tutkinnasta. Hän on ollut aikaisemminkin tutkinnanjohtaja vastaavissa jutuissa.

Turusen mukaan lähiesimiesten tiedossa on ollut, että Hätönen on ollut vihreiden jäsen, mutta eronnut puolueesta.

– On muistettava, että hän ei tällä hetkellä ole jäsen.

Turunen ei tiedä, kuka rikosilmoituksen jutussa on kirjannut eikä se hänen mielestään ole ratkaisevaa. Hän korostaa, että jos poliisin tietoon tulee rikosepäily, poliisin on kirjattava se virkavastuulla.

– Ja kun tällainen rikosepäily tulee, se kirjautuu niin, että Hätönen on siinä tutkinnanjohtajana.

Pelkästään väitteiden perusteella ei Turusen mukaan kyseenalaisteta virkamiehen puolueettomuutta. Hän korostaa, että tutkinnanjohtaja tekee esitutkintaa koskevia ratkaisuja esitutkintalain ja rikoslain perusteella, ei aiemman puoluesidonnaisuuden perusteella.

– Jos ei ole mitään sen enempää kuin väite [mahdollisesta esteellisyydestä], en lähde vaihtamaan tutkinnanjohtajaa.

Lisätty Helsingin poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön johtajan, rikostarkastaja Jonna Turusen kommentit klo 19.37