EU-eron kyllästämät britit ovat alkaneet haaveilla vahvasta johtajasta – moni myös nakertaisi parlamentin sananvaltaa

Tuoreen kyselyn mukaan ennätyksellisen suuri osa briteistä ajattelee, että maan poliittisessa järjestelmässä on paljon korjattavaa.

Brexit
Ex-pääministeri Winston Churchillin patsas, parlamenttitalo ja ilta-aurinko syyskuussa 2018.
Ex-pääministeri Winston Churchillin patsas, parlamenttitalo ja ilta-aurinko syyskuussa 2018.Facundo Arrizabalaga / EPA

Sketsisarja Saturday Night Live teki juuri "musiikkivideon" (siirryt toiseen palveluun). Siinä Theresa Maylla on huono päivä ja hän uneksii kiihkeästi suudelmasta Winston Churchillin kanssa.

Winston Churchill on se toisen maailmansodan aikainen pääministeri, jonka kuva usein pälkähtää päähän, kun puhutaan politiikan suurista briteistä.

Sketsin fiktiivinen Theresa May ei ole tunnelmiensa kanssa yksin, jos tuoretta Hansard Societyn kyselyä (siirryt toiseen palveluun) on uskominen.

Kyselyssä 54 prosenttia vastaajista ajatteli, että Britannia tarvitsee vahvan johtajan, joka on valmis rikkomaan sääntöjä. Lisäksi 42 prosenttia uskoo, että maan asioiden hoitelu sujuisi tehokkaammin, jos hallituksen ei tarvitsisi niin huolehtia parlamentin äänistä.

Joka neljättä vastaajaa ei kiinnosta politiikka pätkääkään, ja yhä useammasta tuntuu, ettei hän pysty vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon lainkaan. Tällaiset tuntemukset ovat kyselyn mukaan kasvaneet.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kun yhdistetään vahvan johtajan kaipuu ja kasvava kiinnostuksen puute tai tunne vaikutuskyvyttömyydestä, kannattaa brittipoliitikkojen jo alkaa huolestua. Tunnelma ei lupaa hyvää demokratian arvostukselle. Se voi johtaa myös ääriajatusten nousuun.

– Vahvasta, sääntöjen rikkomiseen valmiista johtajasta pitäminen tai ajatus siitä, että hallituksen pitäisi saada ratkoa maan ongelmia välittämättä parlamentin hyväksynnästä haastaisi koko demokratiamme periaatteet, kommentoi Hansard Societyn johtaja Ruth Fox Guardianille (siirryt toiseen palveluun).

Kiinnostavaa onkin nähdä, mitä Britanniassa tapahtuu seuraavissa vaaleissa – tai mahdollisissa eurovaaleissa, jos maa vielä päätyisikin osallistumaan niihin.

Jonkinlainen vahvalta näyttävän johtajan valinta lienee edessä myös konservatiiveilla (siirryt toiseen palveluun), sillä Mayn ennenaikainen ero näyttää liki vääjäämättömältä.

Mayhin tyytymättömien haaveissa on epäilemättä mies tai nainen, joka käy Brysselissä yksinkertaisesti ilmoittamassa EU-johtajille, miten asiat hoidetaan.

Selvän enemmistön mielestä systeemi kaipaa uudistusta

Hansard Societyn tutkimuksessa ei sen tarkemmin kysytä syytä mielipiteisiin. Voinee pitää varmana, että Britannian EU-erolla ja sitä koskevalla sotkulla on asian kanssa paljonkin tekemistä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Hansard Society kysyi myös, kuinka paljon kansalaiset luottivat eri tahojen tapaan hoitaa Britannian EU-eroa. Parlamentaarikkojen tapaan luotti vain 25 prosenttia vastaajista, hallitukseen 26 prosenttia.

Vastaajista suurin osa eli 72 prosenttia ajattelee, että Britannian poliittinen järjestelmä kaipaa uudistamista. Luku on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisellä kyselykerralla ja korkeimmillaan sitten vuonna 2004 tehdyn ensimmäisen kyselyn.

Edes kymmenen vuoden takainen parlamentaarikkojen kuluskandaali (siirryt toiseen palveluun) ei saanut näin suurta osaa haluamaan uudistuksia järjestelmään.

Brexitin myötä myös brittien into kansanäänestyksiin on laskenut. Ennen kesäkuun 2016 EU-eroa koskevaa kansanäänestystä 76 prosenttia vastanneista ajatteli, että kansanäänestyksiä pitäisi järjestää useammista kysymyksistä.

Lue brexitin tuoreimmat kiemurat täältä:

Yle seuraa brexitin käänteitä: May yrittää taivutella Macronin ja Merkelin pitkän lykkäyksen kannalle

Olisiko vahvempi johtaja hoitanut brexitin jo maaliin? Mitä mieltä olet kansanäänestyksistä, pitäisikö niitä olla Suomessakin useammin? Voit keskustella aiheesta kello 20:een asti. Jos sinulla ei ole vielä Yle-tunnusta, ohjeet tunnuksen luomiseksi löytyvät täältä.