Kävitkö äänestämässä ennakkoon? Olit mukana tekemässä ennätystä – äänestyspaikoilla enemmän kuhinaa kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys päättyi tänään.

eduskuntavaalit
Eduskuntavaalien ennäkköäänestystä
Eduskuntavaalien ennäkköäänestystä Postitalossa, Helsingissä 9. huhtikuuta. Martti Kainulainen / Lehtikuva

Tänään päättyneestä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä tuli vilkkaampi kuin missään aikaisemmissa eduskuntavaaleissa.

Tiistaina kello 21 mennessä äänensä on antanut yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Se on 36,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Vuonna 2015 viimeisen ennakkoäänestyspäivän päätteeksi oikeusministeriö ilmoitti ennakkotietona äänestäneiden osuudeksi 31,9 prosenttia. Myöhemmin tieto tarkentui 32,3 prosenttiin.

Tällä kertaa kiireisin ennakkoäänestyspäivä oli tänään, jolloin uurnilla kävi reilut 322 000 äänestäjää.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Mistä lisääntynyt äänestysvilkkaus kertoo?

Ennakkoäänestämisen suosio on lisääntynyt vaalista toiseen. Esimerkiksi viime presidentinvaaleissa ennakkoon (siirryt toiseen palveluun) äänensä antoi yli puolet kaikista vaaleissa äänestäneistä. Aikaisemmissa eduskuntavaaleissa ennakkoäänien osuus ei ole vielä ylittänyt puolta annetuista äänistä, mutta nyt sekin voi olla lähellä.

Ennakkoäänestyksen suosion lisääntymiselle on löydettävissä useita selityksiä. Yksi käytännön selitys liittyy siihen, että varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikkojen määrä on vuosien mittaan vähentynyt, kun taas ennakkoäänestyspaikkoja on avattu lisää.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla matka äänestyspaikalle voi olla pitkä, minkä takia äänestäminen halutaan hoitaa jo etukäteen.

Ennakkoäänestyksen suosion lisääntyminen voi kertoa myös siitä, että jännittävä vaaliasetelma on saanut näissä eduskuntavaaleissa enemmän väkeä uurnille.

Nouseeko äänestysprosentti?

Aiempien vaalien perusteella ennakkoäänestyksen suosion kasvu ei automaattisesti kerro lisääntyvästä äänestysaktiivisuudesta.

Ennakkoäänestyksen suosion kasvu voi johtua myös siitä, että yhä useampi aiemmin varsinaisena vaalipäivänä äänestänyt siirtyy äänestämään ennakkoon.

Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg kuitenkin arvioi, että selvä kasvu ennakkoäänissä voi näkyä myös äänestysprosentin kasvuna. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli hieman yli 70 prosenttia. Borgin mukaan äänestysaktiivisuus saattaisi ennakkoäänten perusteella kasvaa parilla prosenttiyksiköllä.

Mitkä puolueet hyötyvät lisääntyvästä äänestysaktiivisuudesta?

Borg arvioi, että äänestysaktiivisuuden nousu voisi suosia demareita, perussuomalaisia ja vihreitä. Näillä puolueilla on ollut vaikeuksia saada kannattajiaan liikkeelle.

Esimerkiksi Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan suurin osa vaalikamppailun viimeisinä viikkoina tulleesta perussuomalaisten kannatuksesta on peräisin nukkuvien puolueesta eli niiltä, jotka eivät äänestäneet edellisissä eduskuntavaaleissa.

Vaali-iltana keskustan tilanne näyttää usein ennakkoäänten perusteella paremmalta kuin ääntenlaskun edistyessä. Tämä johtuu siitä, että ennakkoon äänestäminen on suosittua keskustan vahvoilla kannatusalueilla, joilla matka äänestyspaikalle voi olla pitkä.

Äänestäminen saatetaan hoitaa ennakkoon kauppareissulla, eikä vaalipäivänä tarvitse lähteä erikseen käymään useiden kymmenien kilometrien päässä äänestämässä.

Lisää eduskuntavaaleihin liittyviä sisältöjä:

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Lue täältä Ylen tärkeimmät vaalijutut