"Miksi juuri minä, näytänkö joltain simpanssilta?" – koulukiusattu Jesse Teräsahde taistelee nyt kiusaamista vastaan skeittilauta aseenaan

Jesse Teräsahde istui bussissa kiusatun viereen, koska muisti koulussa kokemansa painajaismaiset hyökkäykset. Se muutti miehen elämän.

kiusaaminen
Jesse Teräsahde
Skeittari Jesse Teräsahde joutui lapsena koulukiusaamisen uhriksi. Sittemmin hän ryhtyi auttamaan kiusattuja. Johanna Talasterä / Yle

Jesse Teräsahteen pahin muisto liittyy koulukiusaamiseen. Hän oli 11–vuotias ja matkalla koulusta kotiin Lahdessa, kun isommat pojat alkoivat heitellä häntä kivillä. Sitten pojat saivat hänet kiinni.

– He pyörittivät minua pitkin nurmikkoa ja potkivat. Yksi otti reppuni ja kusi sinne. Kaikki koulukirjat ja vihkot menivät pilalle.

Kiusaaminen oli jatkuvaa. Etenkin koulumatkat olivat Teräsahteelle painajaista. Hän sai olla rauhassa ainoastaan viikonloppuisin. Koulupäivinä Teräsahdetta nimiteltiin ja hänen kimppuunsa käytiin usein myös fyysisesti.

Lapsuusajan kokemukset kaikuvat hänessä yhä. Nyt 31–vuotias Teräsahde taistelee kiusaamista vastaan aseenaan skeittilauta.

Nelisen vuotta sitten hän pyöräytti käyntiin Skeittaa! Älä kiusaa! –projektin. Sen vuoksi Teräsahde vierailee skeittirampeilla ja halleilla eri puolilla Suomea. Joskus mukana on maamme eturivin skeittareita.

Ei kertonut kenellekään väkivallasta

Miksi juuri hän valikoitui kiusantekijöiden kohteeksi?

– Mietin, että näytänkö joltain simpanssilta. En tajunnut, miksi he hyökkäsivät juuri minun kimppuuni.

Jesse Teräsahde ei puhunut kiusaamisesta vanhemmilleen, vaikka kotona muuten juteltiin monenlaisista asioista. Hänen omasta mielestään vaikeneminen ei johtunut pelosta.

– En kertonut kotona mitään, koska halusin pärjätä yksin.

Jesse Teräsahde ja koira.
Perheeseen kuuluu avovaimon lisäksi yhdeksän viikkoa vanha koiranpentu Hertta. Johanna Talasterä / Yle

Teräsahde uskoo, että koulussa ainakin osa opettajista silti arvasi, mitä oli meneillään. Siihen ei kuitenkaan puututtu. Lopulta kiusaaminen meni niin pahaksi, että hän kertoi siitä isoveljelleen.

– Isoveli otti asiasta vähän kuumaa. Hän alkoi hiukan katsoa minun perääni koulussa ja muutenkin.

Puhuessaan myöhemmin joidenkin ahdistelijoidensa kanssa selvisi, että hän erottui joukosta erilaisen pukeutumisensa vuoksi. Teräsahde kuunteli hiphoppia ja pukeutui tyylin mukaisesti monta numeroa liian isoihin vaatteisiin.

– Lentolupa niille kuteille olisi tarvittu.

Skeittaus pelasti

Äiti osti Jesse Teräsahteelle ensimmäisen skeittilaudan tämän ollessa 10–vuotias. Pian nuori mies uskaltautui skeittaamaan koulun pihalle, missä isommat skeittarit harjoittelivat temppujaan.

– Pelkäsin ja ihailin isompia skeittareita. En uskaltanut lähestyä heitä.

Jesse Teräsahde
Nuorempana Jesse Teräsahde kilpaili skeittauksessa SM–tasolla. Johanna Talasterä / Yle

Teräsahde pysytteli sivummalla lautansa kanssa, mutta vanhemmat skeittarit ottivat nuoremman pojan pian siipiensä suojaan.

– He alkoivat opettaa minulle temppuja.

Skeittarijengissä Teräsahde koki olevansa turvassa. Hän näki koulun pihalla joskus piinaajiaan.

– Kovanaamat eivät uskaltaneet lähestyä nähdessään, että minulla on kavereita. Minua kiusattiin yhä, kun olin yksin.

Kiusatusta kiusaajaksi

Jossain vaiheessa tilanne kääntyi niin, että Teräsahde päätyi rettelöitsijöiden joukkoon. Porukka valitsi uhreja koulukavereista.

– Nälviminen kohdistui heikompiin. Luulin olevani vähän liiankin cool.

Teräsahde ei potkinut tai lyönyt. Öykkäröinti jäi haukkumiseksi. Hän epäilee yhdeksi syyksi rettelöimiselle sitä, että halusi kuulua joukkoon.

Jälkeenpäin hän on pyytänyt anteeksi lähes kaikilta, joita nuorempana simputti.

Skeittarit
Ilmainen opetus toi useita skeittarinalkuja lahtelaiselle rampille. Johanna Talasterä / Yle

Osa piinatuista ei ollut pitänyt asiaa kovin vakavana. Heille se oli ollut normaalia poikien välistä läpänheittoa. Teräsahde kantaa silti huonoa omatuntoa.

– Minulla on yhä paska olo. Pienikin kiusaaminen on kiusaamista.

Myöhemmin Teräsahde on pohtinut paljon sitä, mitä hän kiusaamisella haki. Väkivallan kohteena oleminen synnytti raivon, joka purkautui heikompien kimppuun käymisenä.

– Kiusaaminen on vallan käyttöä. Hain voittajatunnetta.

Myöhemmin Teräsahde löysi saman tunteen skeittaamisessa. Uuden tempun opettelu kuohautti päähän saman endorfiiniryöpyn.

Kipinä kiusaamisen vastustamiseen syttyi bussissa

Lempäälässä elokuussa 2015 Jesse Teräsahde oli matkalla kotiin töistä rakennustyömaalta. Linja-autossa istuessaan hän huomasi muutaman pojan nahinoivan keskenään. Tarkemmin katsottuna se ei ollutkaan viatonta poikien välistä kisailua, vaan härnäämisen kohteena oli yksi muuta joukkoa nuorempi poika.

– Kuulin herjauksia ja homottelua. Pojan tavaroita viskottiin.

Teräsahde vaihtoi paikkaa pojan viereen. Kiusaaminen loppui kuin seinään.

– Sanoin: "Morjens äijä, miten menee?"

Aluksi poika pelästyi pitkäpartaista ja tatuoitua miestä. Teräsahde alkoi jutella niitä näitä. Poika ymmärsi, että vieras mies tuli apuun.

– Huomasi kuinka helpottunut poika oli, kun lippis ei enää lentänyt bussin lattialle ja reppu sai olla rauhassa.

Bussimatkan lopulla pojasta ja Teräsahteesta oli tullut kaverit.

– Lähtiessään bussista poika kysyi, näemmekö dösässä vielä uudelleen. Sanoin, että varmasti näemme - ja näimmekin.

Jesse Teräsahde
Skeittikoulussa nuoret voivat puhua kiusaamisesta, jos haluavat. Teräsahde ei painosta heitä siihen.Johanna Talasterä / Yle

He juttelivat aina linja-autossa törmätessään. Aikanaan puheeksi tuli myös kiusaamisen kohteeksi joutuminen.

– Annoin pojan itse valita, mistä hän halusi jutella. Ajattelin hänen kertovan, jos haluaa.

Jesse Teräsahde on miettinyt, miksi hän nousi paikaltaan ja istahti kiusatun pojan viereen.

– Näin pojassa itseni. Silloin kun minua kiusattiin, toivoin, että joku aikuinen istuisi viereen ja sanoisi jeesaavansa.

Skeittaa! Älä kiusaa!

Jesse Teräsahde päivitti bussimatkan tapahtumista Facebookiin ja tapahtumat alkoivat vyöryä. Hän sai lukuisia yhteydenottoja. Monet kertoivat kokemastaan koulukiusaamisesta. Osa tarinoista oli rumia.

Skeittarit
Lahdessa skeittihallilla oli enimmillään parikymmentä lasta ja nuorta.Johanna Talasterä / Yle

Lempäälän bussimatkan tapahtumista tehtiin uutinenkin, asiasta kirjoitti muun muassa MTV uutiset (siirryt toiseen palveluun). Se nauratti aluksi Teräsahdetta.

– Jälkeenpäin ajatellen on tosi hyvä, että julkisuutta tuli niin paljon. Se pisti pyörät pyörimään.

Skeittaaminen auttoi Teräsahdetta, joten hän alkoi miettiä voisiko sen yhdistää kiusaamisen vastustamiseen. Haaveissa oli jo vuosia ollut skeittikoulun perustaminen. Ensimmäinen askel oli ilmainen skeittikoulu silloisen kotipaikan Lempäälän nuorille.

Skeittari odotti paikalle pariakymmentä lajista kiinnostunutta koululaista, mutta heitä ilmaantui noin 120. Hän veti skeittikoulua kesän.

Parin vuoden kuluttua oltiin siinä pisteessä, että Teräsahde kiersi ympäri Suomea opettamassa nuorille skeittausta. Ilmaiseksi. Yhä edelleen hän useimmiten maksaa jopa matkakulunsa itse.

Skeittarit
Teräsahde lahjoittaa pois paljon skeittivarusteita. Hän antaa niitä nuorille, joilla on kipinä skeittaamiseen, mutta ei varaa kunnon tarvikkeisiin. Johanna Talasterä / Yle

Skeittaa! Älä kiusaa! –projektin tarkoituksena on, että nuoret löytävät kavereita. Skeittikoulussa on nollatoleranssi kiusaamiselle ja rasismille.

"Kiusaaminen näkyy silmistä"

Skeittikoulussa jutustellaan kevyesti samalla, kun opetellaan temppuja rullalaudan kanssa. Nuori saa itse ottaa kiusaamisen puheeksi, Teräsahde ei yleensä tee aloitetta asiassa.

– Nuoret kertovat koviakin tarinoita koulukiusaamisesta. He kysyvät, mitä itse tekisin vastaavassa tilanteessa.

Teräsahde kuuntelee ja antaa neuvoja. Hänelle on kehittynyt tarkka vaisto sen suhteen kuka on joutunut koulukavereiden vainon kohteeksi.

– Näen junnun silmistä, jos häntä kiusataan.

Hän sanoo tunnistavansa myös kiusaajat.

– Silloin katse on lievästi ylimielinen.

Itsensä pienituloiseksi luokitteleva Jesse Teräsahde tekee vapaaehtoistyötä edelleen ilman palkkaa. Toimeentulonsa hän sai pienyrityksestä, jonka hän omisti kaverinsa kanssa. Lahtelainen firma ostaa ja myy käytettyjä kuormalavoja. Lisäksi valmistetaan kuljetusalustoja mittatiluksesta.

Teräsahde myi juuri osuutensa yrityksestä. Nyt hän aikoo ainakin jonkin aikaa keskittyä Skeittaa! Älä kiusaa! –hankkeeseen.

Skeittaus
Mukana olevat sponsorit pitävät yllä Teräsahteen uskoa omaan projektiin. Johanna Talasterä / Yle

Aate leviää tarroina dekin pohjassa

Toimintaa tukee muutama sponsori, joilta Teräsahde saa tavaralahjoituksia.

Akaassa sijatseva painofirma valmistaa ilmaiseksi kampanjatarrat. Yksi tarra on bongattu Youtube–videolla erään tunnetun amerikkalaisen skeittarin laudasta.

Taustavoimissa on mukana myös Suomen vanhimmaksi skeittikaupaksi itseään mainostava firma. Stand up–koomikkona tunnetun Mika Eirtovaaran yritys lahjoittaa Jesse Teräsahteelle skeittivarusteita.

– Annan aina vanhan skeittilautani jollekin junnulle, jolla on vähän huonot varusteet.

Skedelauta hallintaan rullaamalla

Jesse Teräsahteen opetukseen saapuu kaikenikäisiä skeittarin alkuja. Lahdessa sijaitsevassa kiipeily- ja skeittihalli Ladeossa paikalla on vajaat parikymmentä nuorta. Nuorimmat ovat 7–8 vuotiaita.

Skeittaus
Yleensä skeittipiireissä vallitsee reilu meininki.Johanna Talasterä / Yle

Teräsahteella on mukanaan muutama skeittilauta ja kaksi kypärää.

– Oppilaita tulikin tosi kivasti! Otin mukaan liian vähän kypäriä, harmittelee Teräsahde.

Hän sovittaa kypärää pitkätukkaisen pikkutytön päähän. Hetken kuluttua opetellaan jo laudalla liikkumista.

Muutaman kompuroinnin jälkeen rullaaminen laudan päällä seisten alkaa sujua nuorilta oppilailta. Siirrytään harjoittelemaan hyppyä laudan päälle niin, että alkuasennossa lauta on nurinpäin jalkaterien päällä.

Teräsahde on rauhallinen opettaja. Hän rohkaisee yrittämään uudelleen, jos oppilas tipahtaa laudalta. Pienempien opetellessa alkeita, hiukan vanhemmat pojat skeittaavat jo kovaa vauhtia toisella laidalla. Kolina ja räminä on kaikuu seinistä.

Skeittarit
Aina pitäisi mennä väliin, jos toista kiusataan. Asiaan puuttuminen on joskus vaikeaa, jos kiusaajia on iso joukko, sanovat Okko Heinonen, 12, ja Ilmo Miettunen, 12. Johanna Talasterä / Yle

Haaveena oma reilun pelin skeittihalli

Kun nuorimmat lähtevät kotiin, Jesse Teräsahde jatkaa hetken skeittaamista 12-vuotiaiden poikien kanssa.

– Opetellaan ollieta ja kickflippiä, kertoo Teräsahde.

Jesse Teräsahteen haaveena on skeittihalli ja kauppa. Ja kirpputori, josta voi ostaa edullisempia varusteita.

– Ehkä kahvila tai ainakin kahvinkeitin, että junnut voisivat keittää kahvia.

Teräsahteen lisäksi olisi pari muuta vanhempaa skeittaria katsomassa, että kaikki käyttäytyvät reilusti. Hän ei haluaisi toiminnasta liian kaupallista.

– Skeittihallille voisi tulla kuka tahansa lapsi tai nuori. Riippumatta siitä, kuinka paljon kyhnyä lompakosta löytyy.

Jesse Teräsahde
Jesse Teräsahteen skeittirampille ovat kaikki tervetulleita ihonväriin, uskontoon tai varallisuuteen katsomatta. Johanna Talasterä / Yle

Kerätessään tavaroitaan kasaan, hän vie kävelee erään 12-vuotiaan lammilaisen Okko Heinosen luokse ja ojentaa tälle skeittilaudan.

– Katsoin, että skeittaat hyvin, mutta sulla on vähän huono lauta. Ole hyvä!

Heinonen katsoo ihmeissään.

– Siis mitä? Annatko sä tämän laudan mulle? hän kysyy.

– Joo! Skeittaa, älä kiusaa, naurahtaa Teräsahde ja nappaa ison kassin kainaloonsa.