Kylmän sodan vakoilulennot auttavat nyt tiedettä – arkeologit tekivät ilmakuvista löytöjä

Kuvia on muun muassa Syyriasta, ehjästä Aleppon kaupungista. Tämän vuosikymmenen sisällissota on runnellut Aleppon pahoin.

arkeologia
Mustavalkoinen kuva maastossa risteleilevistä viivoista, jotka johtavat ympyröihin. Maastossa viivat olivat aitoja
Ilmakuvasta näkyy selvästi, millaisilla systeemeillä gasellit ja muu riista ohjattiin esihistoriallisten metsästäjien aseiden ulottuville.Pensylvanian yliopisto

Kun kylmä sota oli kuumimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla, Yhdysvaltain U2-vakoilulentokoneet suihkivat kuvaamassa Euroopan, Lähi-idän ja Aasian sotilaallisia kohteita. Samalla U2:n kamerat tulivat kuvanneeksi myös autiomaita, aroja, peltoja ja kyliä.

Kuvat olivat vuosikymmeniä salaisia, ja vaikka ne vapautuivat runsaat 20 vuotta sitten, niitä ei luetteloitu saati skannattu. Arkeologit tiesivät kuitenkin, että kuvissa täytyi piillä paljon herkullista tietoa, joka näkyy helpoimmin ilmasta.

Heidän oli silti tyydyttävä vakoilusatelliitti Coronan ottamiin kuviin. Ne ovat vuosilta 1959–1972. Vain viitenä viimeisenä vuonna otetut ovat yksityiskohdiltaan niin tarkkoja, että niistä on ollut iloa arkeologisten kohteiden havaitsemisessa.

U2-koneista otetut kuvat ovat sekä tarkempia että vanhempia kuin Coronan parhaatkaan otokset. U2:n kuvien perusteella on mahdollista nähdä myös sellaisia kohteita, jotka olivat jo kadonneet jäljettömiin, kun Coronan silmä viimeisinä vuosinaan tarkentui.

Mustavalkoinen kuva laivan kannella olevasta lentokoneesta, jonka ympärillä on useita miehiä.
U2-vakoilukone lentotukialus USS American kannella.Yhdysvaltain laivasto

Pennsylvanian yliopiston (siirryt toiseen palveluun) arkeologian apulaisprofessori Emily Hammer ja Harvardin yliopiston arkeologian professori Jason Ur ovat tutkineet vuosikymmenien ajan Turkkia, Azerbaidžania, Irania, Irakia ja Syyriaa.

Molemmat ovat Coronan kuvia katsellessaan toivoneet, että otoksia olisi pidemmältä aikaa, ja tienneet U2:n kuvat todennäköisesti aarreaitaksi, kunhan materiaalin saisi käsiinsä.

Pontta antoi sattuma, tapaaminen kiinalaisen tutkijan Lin Xun kanssa. Hän oli hankkinut kotikaupungistaan otetut vakoilukuvat, ja niiden laatu ällistytti Hammerin ja Urin. Systemaattisen luetteloinnin vaatima salapoliisityö kannattaisi, Hammer muistelee tuolloisia ajatuksiaan.

Kasvelukanavia ja gaselliansoja

Lähi-itään keskittynyt tutkimus vaati satojen filmimetrien purkamista valopöydälle, olennaisten ruutujen valitsemista ja negatiivien kuvaamista pala palalta. Kun kuvat oli koottu, vielä piti määritellä kohteen koordinaatit kartalla.

Hammer ja Ur ovat löytäneet kuvista kolmen vuosituhannen takaisia assyrialaisia kastelukanavia nykyisestä Pohjois-Irakista ja esihistoriallisia ansasysteemejä Itä-Jordaniasta. Nyt niitä ei enää ole.

Ansoissa, joilla pyydettiin muun muassa gaselleja, oli kaksi jopa satojen metrien mittaista kivimuuria. Ne johdattivat eläimet aidatulle alueelle. Siellä ne oli helppo tappaa. Kun maanviljelys laajentui, ansa-aidat raivattiin sen tieltä. Muisto kuitenkin elää ilmakuvissa.

Kuvissa on ehjänä myös muun muassa Aleppo, tämän vuosikymmenen sisällissodan runtelema syyrialaiskaupunki. Se on yksi maailman vanhimpia yhtäjaksoisesti asutettuja kaupunkeja.

Sotilas kävelee raunioilla.
Ilmapommitusten raunioittamaa Aleppoa. AOP

Muisto menneestä ovat myös otokset 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun suoyhdyskunnista, jotka nykyisin ovat voimalaitosten valtavien patoaltaiden alla.

Irakissa kyliä tuhosi erityisesti soiden kuivaaminen diktaattori Saddam Husseinin valtakaudella.

– Suokylissä oli eletty omaan erityiseen tapaan vuosituhansien ajan, paimennettu vesipuhveleita, asuttu kelluvilla kaislasaarilla, istutettu taatelipalmuja ja kalastettu, Hammer kuvailee.

Kuvilla on vielä paljon kerrottavaa

Kuvien ansioista tutkijat pääsevät kadonneen elämäntavan ja kylien rakenteen jäljille, jotka ovat nähtävissä vain korkealta ilmasta.

– Muinaiset yhteisöt jättivät usein maastoon laajoja jälkiä. Ne eivät näy, jos niiden päällä seisoo. Satelliitti- ja ilmakuvista niiden muoto hahmottuu samalla tavoin kuin impressionistisen maalauksen maalitäplistä syntyvä kuva astumalla askeleen taaksepäin, Hammer sanoo.

Koko tutkimus on vapaasti luettavissa Advances in Archaeological Practice (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä. Hammerin ja Urin mukaan tulokset osoittavat samalla, että vakoilukoneiden salaisiksi luokitellulla aineistolla on vielä paljon arkeologista ja historiallista kerrottavaa Euraasiasta.

Myös maantiede sekä ympäristö- ja kaupunkitutkimus voivat hyötyä U2-koneista otettujen kuvien yksityiskohtaisuudesta ja iästä, he sanovat.