Pitkän kansanedustajauran päättävä Annika Lapintie: Eduskuntaa on vaivannut asiantuntemuksen halveksunta

Katsomoon siirtynyt perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Lapintie tunnustaa vanhat syntinsä: poliisikyyti ja sakot.

Perustuslakivaliokunta
Annika Lapintie
Annika Lapintie jättää vapaaehtoisesti eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuuden. Kristofer Andersson Ruotsalo / Yle

Perustuslaki on kansalaisen oikeuksien jykevä ja viimeinen turva. Perusoikeutemme on suojattu niin, ettei niitä jokaisen hallituksen puhuri heilauttele.

Neljä vuotta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan nuijaa on pidellyt Annika Lapintie (vas.).

Eduskunnassa hän istui 24 vuotta – milloin rivikansanedustajana, milloin eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Päättyvää vaalikautta Lapintie pitää poikkeuksellisena. On eletty aikaa, jolloin tietoa ja faktoja on kolhittu kovakouraisesti. Heti vaalikauden alussa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) halusi leikata yliopistoilta koulutusmäärärahoja.

– Stubb sanoi, että professoreilla on ollut kolme syytä ryhtyä ammattiinsa: kesä-, heinä- ja elokuu. Pidän suhtautumista halveksivana, Lapintie sanoo.

Lapintien mukaan eduskunnassa on toki käytetty värikästä kieltä aiemminkin, mutta se on kuultu kansanedustajien suusta. Viime vaalikaudella jokin muuttui.

– Kun ministeritkin käyttävät tällaista puheenpartta, se on mielestäni outoa. Erilainen vaalikauden alku.

Kaikenmaailman dosentit ja perustuslakitalebanit

Lapintie listaa havaintojaan. Heti hallituskauden alussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) päästeli asiantuntijoita halventavaa puhetta.

Sipilä soimasi ja vähätteli asiantuntijoita Ylen A-studiossa, kun oli suivaantunut palkkakuria vaativan yhteiskuntasopimuksen raukeamiseen.

– Aina löytyy kaiken maailman dosentteja (siirryt toiseen palveluun), jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä, Sipilä murisi.

Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys vaati pääministeriltä anteeksipyyntöä (siirryt toiseen palveluun). Tutkijat kokivat, että Sipilä vähätteli koko dosenttikuntaa ja akateemista oppineisuutta. Pääministeri pahoittelikin myöhemmin sanomisiaan.

Myös kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) on moittinut perustuslain tulkintaa liian kireäksi ja kutsunut hänen mielestään liian tiukkaa linjaa noudattavia valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita perusoikeusfundamentalisteiksi.

Hiljattain puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) herjasi Ylelle Nato-kokouksen yhteydessä sekä blogissaan perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita vielä jyrkemmin.

– Jussi Niinistö nimitteli asiantuntijoita perustuslakitalebaneiksi. En tiedä, oliko ministerin tarkoituksena, ettei valtiosääntöeksperttejä saisi kuunnella, Lapintie pohtii.

Perustuslakivaliokunnan ovi
Perustuslakivaliokunnan jyhkeä ovi on loimukoivua. Markku Pitkänen / Yle

Asiantuntijoiden kuuleminen on vakiintunut ja eduskunnan sääntöihin kirjattu tapa.

– On hyvin outoa, että asiantuntijoista käytetään pilkkanimiä, sanoo Annika Lapintie huolestuneen näköisenä.

Puoluepalttoo jää perustuslakivaliokunnassa naulakkoon

Eduskuntaa oli koko vaalikauden poikkeuksellisessa paineessa.

Perustuslakivaliokunnan pöydällä makasi mammuttimainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ryyditettynä maakuntauudistuksella. Uudistus kaatui perustuslain vastaisuuksiin. Samalla kaatui hallituskin.

Intohimoja nostatti myös tiedustelulain säätäminen, jossa kajottiin yksityisyyden suojaan. Sen vuoksi perustuslakia piti muuttaa kiireellisenä.

Suuret uudistukset kirvoittivat syytöksiä siitä, että perustuslakivaliokunnassa politikoidaan.

Työpari puheenjohtaja Annika Lapintie ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) vakuuttivat heti vaalikauden alussa, että puoluepolitikointi jää valiokunnan jykevän loimukoivuoven ulkopuolelle.

Perustuslakivaliokunta ei politikoi (siirryt toiseen palveluun), kirjoitti parivaljakko Helsingin Sanomissa vuonna 2016 perustuslakivaliokunnan asemasta.

Perustuslakivaliokunnan kokous eduskunnassa.
Paperipinot kasvoivat jopa puoleen metriin perustuslakivaliokunnan sote-käsittelyssä.Jussi Nukari / Lehtikuva

– Perustuslakivaliokunnassa ei ole hallitus- ja oppositiopuolueita. Kansanedustajat eivät edusta valiokunnassa omaa puoluettaan, vaan arvioimme hallituksen esitysten perustuslainmukaisuutta kuuntelemalla asiantuntijoita, Lapintie kuvailee kirjoituksen ydintä.

Poliittinen ohjaus pitää jättää ulkopuolelle ja puolueen päällystakki narikkaan. Lapintie nostaa esiin aiemmman oikeuskanslerin Jaakko Jonkan viisauden siitä, millaista haittaa poliittinen ohjaus aiheuttaa lainsäädäntötyöhön.

– Väärään kohtaan osunut poliittinen ohjaus estää hyvän lainvalmistelun. Poliittinen ohjaus antaa linjaukset. Jos linjausta jatkuvasti muutetaan, maali liikkuu ja mistään ei tule mitään, Lapintie selittää.

Valta ilman lakikirjaa on mielivaltaa?

Paitsi asiantuntijoita myös perustuslakia itseään on ammuttu kovilla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ja ex-kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) väittivät vuonna 2015 kirjoitetussa raportissa, että perustuslaista on tullut politikoinnin lyömäase.

Sasi syytti raportissa "Lain vartijat – perustuslaki on ehdoton, mutta kenen käsissä on sen tulkinta (siirryt toiseen palveluun)" valtiosääntöasiantuntijoita asiaosaamisen puutteesta.

Raportissa perustuslaista haluttiin poistaa kokonaan pykälä 124. Se rajoittaa julkisen vallan tehtävien siirtoa yksityiselle. Sasi ja EVA halusivat pykälästiä kokonaan eroon.

lakikirjoja hyllyssä
Ismo Pekkarinen / AOP

Niin ikään tuolloinen EVAn johtaja Matti Apunen moitti perusoikeuksien painoarvon kasvaneen suhteettomaksi.

– Perusoikeuksiin vetoamalla yritetään estää lakihankkeiden alulle paneminen, kirjoitti Apunen raportin esipuheessa.

Lapintien "hurja nuoruus"

Kansanedustajuudesta vapaaehtoisesti luopuva Annika Lapintie viivähtää viimeistä kertaa perustuslakivaliokunnan jykevän pöydän päässä. Puheenjohtajan arvokkaalla paikalla ovat aikojen saatossa istuneet muun muassa K.J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen.

Sote- ja maakuntauudistuksen jopa puoleen metriin kohonneet paperipinot on siivottu roskalavalle. Tulevalla eduskunnalla on soten avaimet käsissään.

Lapintien mukaan sote-uudistus olisi rakennettava puolueitten yhteisellä niin sanotulla parlamentaarisella valmistelulla.

– Sote on rakennettava riittävän pieninä palasina ja tehtävä huolelliset taloudelliset ja perustuslailliset vaikutusarviot. Perustuslain reunaehtoja ei nyt voi ohittaa. Asiantuntijoita on kuunneltava, Lapintie latelee.

Annika Lapintie
Pöydän päässä istuu pian uusi puheenjohtaja. Kristofer Andersson Ruotsalo / Yle

Pöydän pinnasta heijastuvan Lapintien kuvajainen on hillitty. Mutta lopulta tasainen juristi yllättää, kun häntä usuttaa kertomaan itsestään jotakin villiä.

Lapintie palaa nuoruuteensa. On vuosi 1981. Niin sanottu Turun tauti jyllää. Kansalaisliike on noussut puolustamaan Turun Vartiovuoren puistoa kerrostalojen rakennushanketta vastaan. Mielenosoittajat eivät suostu poistumaan rinteestä, vaikka poliisi käskee, kuvailee Annika Lapintie.

– Se oli passiivista vastarintaa. Kukaan ei potkinut eikä purrut. Istuimme maassa paikoillamme ja sanoimme, ettei tänne saa rakentaa. Kaupunkilaiset tarvitsevat puistoja. Meidät kannettiin poliisiautoon.

Kansalaistottelematon Lapintie viedään "maijalla" poliisilaitokselle.

– Ne, jotka eivät kertoneet nimiään, päätyivät putkaan. Minä selvisin pelkillä sakoilla.