Oliko kinkkupitsasi täyte sittenkin broileria? Ruokavirasto: "Nimi ei saa johtaa kuluttajaa harhaan"

Viranomaisten mielestä kinkkupitsan täytteen on oltava kinkkua, mutta useissa pitserioissa käytetään halvempia pitsasuikaleita.

pizzat
Pizza
AOP

Elintarvikkeiden laatua valvova Ruokavirasto kertoo, että Suomessa kinkkuna myydään myös muita lihatuotteita kuin kinkkua.

Esimerkiksi kinkkupitsana myydyn pitsan täytteenä on useissa tapauksissa käytetty ehdan kinkun sijaan edullisempaa raaka-ainetta.

Ruokavirasto lähetti kunnille viime kesänä valvontapyynnön koskien kinkku-nimen käyttöä ravintoloiden ruokalistoilla. Ensimmäisten valvontojen tulokset ovat osoittaneet, että ravintoloissa lautaselle päätyy usein muuta kuin kinkkua.

Esimerkiksi Savonlinnan seudulla suurimmassa osassa ravintoloista pitsan täytteenä oli kinkun sijaan pitsasuikaletta. Pitsasuikaleiden nimellä myytävään lihavalmisteeseen ei välttämättä kinkkua ole käytetty lainkaan. Makkaramassaa muistuttava tuote voi sisältää esimerkiksi sianlihaa, broileria ja kalkkunaa.

Valvontapyyntö tehtiin Ruokaviraston saatua kyselyitä aiheesta. Ongelma ei ole vain pitserioiden, vaan myös muiden ravintoloiden. Esimerkiksi lounasravintolan kinkkukiusaukseen voi eksyä aidon kinkkusuikaleen tai -rouheen sijaan makkaran kaltaista lihavalmistetta.

Mutta mikä lopulta kelpaa kinkuksi?

Grafiikka

Ruokavirasto: Kinkun on oltava kokolihaa

Kinkun ja muiden elintarvikkeiden nimien määrittely on Suomessa Ruokaviraston vastuulla. Ruokavirasto valvoo esimerkiksi karjalanpiirakan nimisuojan toteutumista.

Ruokavirasto, entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, jakaa elintarviketeollisuuden kanssa yhdessä tehdyssä ohjeistuksessaan kinkun ja kinkkuvalmisteet kolmeen eri tuoteryhmään.

Ruokaviraston määritelmässä kinkku on kokolihatuote, johon käytetään lihan lisäksi ainoastaan suolaa, vettä, mausteita, glukoosia sekä sallittuja lisäaineita. Linjauksen mukaan kinkku-nimeä voidaan käyttää vain tuotteista, joihin käytetty liha on yksinomaan kinkkua, eli lähtöisin sian tietystä ruhonosasta.

Koska kyseessä on täyslihatuote, kinkkujen lihapitoisuus on Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan yleensä vähintään 90 prosenttia. Tuotetta voidaan myös nimittää valmistustapaa korostaen esimerkiksi palvikinkuksi.

– Vertailukohtana voi käyttää esimerkiksi joulukinkkua, joka on täyslihatuote, Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto kertoo.

"Kinkku-ananas-pitsan pitää sisältää kinkkua"

Muut lihavalmisteet eivät täytä kinkun määritelmää.

Valmisteen koostumus poikkeaa kinkusta, sillä tuotteessa voidaan käyttää esimerkiksi lihaproteiinia ja muita valmistusaineita, joita ei kinkussa saa olla. Esimerkiksi kinkkuleikkeisiin ja voileipäkinkkuun on usein lisätty muuta proteiinia.

Myös osa kaupan hyllyllä kinkkusuikaleina myytävistä lihatuotteista on Ruokaviraston luokituksessa lihavalmisteita. Varsinaista kinkkua suikaleissa on vain 60 prosenttia, ja osa suikaleiden lihasisällöstä tulee sianlihasta. Lisäksi tuotteeseen on lisätty kamaraa. Oletettavaa on, että vastaavia lihavalmisteita päätyy myös pitserioiden lautasille tai lounasravintoloiden kinkkukiusauksiin.

– Kuluttajalle pitää kertoa, mistä tuotteesta on kyse. Kuluttaja valitsee usein tuotteen elintarvikkeen nimen perusteella. Haluamme pitää elintarvikkeiden nimet selkeästi erillään. Kinkku on kinkkua ja kinkkuleike on hieman erityyppinen tuote.

Pizzalaatikko lähikuvassa.
Jari Kärkkäinen / Yle

Muun eläinproteiinin lisääminen kinkkuun tekee Lehdon mielestä tuotteesta kinkkuvalmisteen.

– Tässä on ollut aikanaan epäselvyyttä, ja siksi ohjeistus on silloisen Eviran toimesta tehty. Meidän määritelmässämme kinkku on täyslihaa, Lehto toteaa.

Kinkkuvalmistetta ei Ruokaviraston linjan mukaan saisi pitseriassa myydä kinkkuna.

– Lähtökohtaisesti kinkku ja kinkkuvalmiste halutaan pitää erillään. Kuluttaja olettaa kinkku-ananas-pitsan ostaessaan saavansa täytteeksi kinkkua. Tuotteen pitää olla kinkkua, jos sitä kinkkuna myydään.

Pitsasuikale – makkaramassaa ja muita ruhonosia

Oma lukunsa pitsan täytteiden joukossa ovat niin sanotut pitsasuikaleet. Useilla valmistajilla on valikoimissaan suikaloituja lihavalmisteita, jotka asettuvat Ruokaviraston luokituksessa makkaroiden alle. Makkarat ovat Ruokaviraston mukaan tyypillisesti emulsionomaisia, eli niihin käytetty liha on jauhettu rasvan, veden ja suolan kanssa tasalaatuiseksi massaksi.

Mikäli tuote muistuttaa koostumukseltaan leikkelemakkaraa, ei siitä tehtyä suikaletta voi kutsua kinkkusuikaleeksi. Myös lihanjalostajat ymmärtävät tämän, ja tuotteita myydään esimerkiksi pitsasuikaleen nimellä.

Pitsasuikale ei välttämättä sisällä lainkaan kinkkua. Ainesosaluettelossa vilahtelee sian, kalkkunan ja broilerin lihaa, kamaraa, soijaproteiinia sekä sian muista osista saatua lihaproteiinia.

Jos pitsan täytteenä olevat pitsasuikaleet eivät ole kinkkua, ei pitsaa voi Ruokaviraston mukaan nimetä kinkkupitsaksi.

mies tekee pizzaa
AOP

Useissa pitsoissa täyte on sittenkin makkaraa

Savonlinnan seudulla toimivan Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin terveysvalvonta valvoi kinkku-nimen käyttöä Oiva-tarkastusten yhteydessä.

Vain muutamassa tarkastetuista 38 ravintolasta ei asian suhteen löytynyt huomautettavaa. Kinkkupitsaan tai -kiusaukseen käytettiin usein aidon kinkun sijaan edullisempaa raaka-ainetta. Ongelmia on myös tukkuliikkeiden toiminnassa, Sosterin terveystarkastaja Hanne Partanen toteaa.

– Lähes kaikissa paikoissa kinkkuna mainostettu valmiste oli pizzasuikaletta tai jotain muuta sianlihavalmistetta. Kyseessä ei ollut tuote, joka olisi sisältänyt edes kinkkua. Ongelma oli myös siinä, että toimijat tilasivat tukuilta kinkkusuikaletta, mutta saivat pitsasuikaletta tai muuta lihavalmistetta.

Partanen näkee pitsasuikaleiden käyttämisen paitsi epäreiluna kilpailuetuna, myös terveysriskinä.

– Harhaanjohtava markkinointi on epäsuotuisaa niille toimijoille, jotka oikeasti käyttävät kinkkua ja maksavat siitä korkeamman hinnan. Harhaanjohtava markkinointi voi aiheuttaa myös allergiavaaran. Näin voi käydä esimerkiksi broilerinliha-allergisille, jos kinkkuna markkinoidut pitsasuikaleet sisältävät broilerin lihaa.

Ravintoloita ohjeistettiin korjaamaan tarkastuksissa havaitut puutteet joko ruuan nimeä vaihtamalla tai korjaamalla raaka-aineet nimen mukaisiksi. Ylitarkastaja Lehto toivoo valvonnan tuovan muutosta kuluttajan lautaselle.

– Tarkkoja tilastoja meillä ei valvonnan tuloksista vielä ole. Valvontapyyntö tehtiin viime kesänä valtakunnallisesti, jotta tilanne saataisiin kuntoon koko maassa. Elintarvikkeen nimen on oltava oikea – kuluttaja valitsee tuotteen nimen perusteella, eikä nimi saa johtaa kuluttajaa harhaan.

Voit keskustella aiheesta kello 17:00 asti.