Analyysi: Ruotsin ja Norjan poliittisen johdon suhteet Venäjään ovat kylmemmät kuin Suomen – Pietarin tapaamisesta huolimatta

Naapurimaiden pääministerit olivat Pietarissa tiistaina lähikosketuksessa Putiniin ensi kertaa vuosikausiin.

arktinen alue
Pietarin arktinen foorumi
Pietarin arktinen foorumi keräsi paikalle Pohjoismaiden ja Venäjän johtoa. Vasemmalta oikealle kuvassa presidentti Sauli Niinistö, Norjan pääministeri Erna Solberg, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Islannin presidentti Guðni Jóhannesson ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.Anatoli Maltsev / EPA

Pietarin arktisen foorumin kuvissa presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin ovat hymyilleet tuttuuttaan toisilleen, mutta ilma on saattanut viiletä huomattavasti kun Ruotsin ja Norjan pääministerit ovat läsnä. –

Ruotsin pääministerit eivät ole tavanneet Putinia kahden kesken vuosikausiin. Ruotsalaispääministerin edellinen tapaaminen Putinin kanssa oli vuonna 2011. Norjan pääministerin ja Putinin kohtaamisesta on viisi vuotta. Ruotsin ulkoministeri Margot Wahlström avasi ministeritason kontaktit pitkän tauon jälkeen tapaamalla kollegansa Sergei Lavrovin vuonna 2017 Moskovassa. Norjalaissuhteita on hoidettu Krimin tapahtumien jälkeen virkamiestasolla.

Ruotsissa maan poliittisen johdon suhteita Venäjään on kuvattu viime vuosina ja myös tämänviikkoisen tapaamisen edellä hyytäviksi. Ruotsalaisnäkökulmasta Venäjästä on tullut pysyvä sotilaallinen epävarmuustekijä ja arvaamaton toimija Itämeren alueella. Venäjä on syy Ruotsin heikentyneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ja Ruotsin oman puolustuksen vahvistamiseen.

Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin ja Putinin kohtaamiseen ei ole ladattu suuria odotuksia. Ruotsalaiset pyrkivät Pietarissa edistämään muun muassa ruotsalaisyritysten toimintaa Venäjällä.

Norjan pääministerin Erna Solbergin ja ulkoministeri Ine Eriksen Søreiden keskusteluille Putinin kanssa oli varattu 40 minuuttia. Se on liian lyhyt aika pienen jääkauden lopettamiseen.

Norjalla ja Venäjällä kiistanaiheita riittää

Natomaa Norjan ja Venäjän suhteita hiertää moni asia. Norjan sotilastiedustelu on varoittanut Venäjän aktiivisuudesta arktisella alueella. Entisenä puolustusministerinä Ine Eriksen Søreide tuntee hyvin sotilaalliset jännitteet. Kilpajuoksu arktiselle alueelle on tuntunut muutenkin öljymaa Norjan ja Venäjän suhteissa.

Ilmastonmuutoksen edetessä ja jäiden sulaessa paljastuu myös uusia mahdollisuuksia liikennöintiin arktisten alueiden kautta.

Pohjoinen merireitti Aasiaan eli Koillisväylä noudattelee pohjoisessa ja idässä Venäjän muotoja. Se on huomattavasti lyhyempi kuin meritie etelän kautta. Venäjän mielestä Koillisväylä kuuluu sille ja muiden lienee pakko taipua sen ehtoihin havitellessaan markkinoita Aasiassa.

Karttagrafiikka koillisväylästä
Yle Uutisgrafiikka

Norjan pääministeri Erna Solberg otti tiistaina puheessaan esiin muiden maiden huolen Venäjän Koillisväylän omimisesta. Sohlberg muistutti kansainvälisestä merioikeudesta, jonka mukaan kaikkien maiden alukset saavat esteettä liikennöidä maailman merillä.

GPS-häirintä hiertää yhä

Norjalaiset ovat Ruotsin ja Suomen tapaan valittaneet toistuvasti lentoliikennettä ja muita kuljetuksia haitanneista GPS-signaalien häiriöistä Lapissa. Venäläiset ovat puolestaan ärsyyntyneet pohjoisella alueella vilkastuneista Nato-harjoituksista, joissa Norjan lisäksi ovat mukana kumppanuusmaat Suomi ja Ruotsi.

Kilpajuoksu arktiselle alueelle on tuntunut Norjan ja Venäjän suhteissa. Pietarin tapaamisen jälkeen Sohlberg sanoi pitävänsä maiden suhteita edelleen vaativina, mutta uskoo parempaan yhteistyöhön esimerkiksi kalastus- ja ympäristöasioissa. Venäjä oli luvannut siirtää ydinjätteitään kauemmas Norjan rajasta.

Norjalaisia puhuttavaan vakoojatapaukseen Putin ei ottanut kantaa. Hän sanoi Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle, ettei hän voi tehdä mitään tapauksessa, josta ei annettu tuomiota.

Norjalainen entinen rajamies Frode Berg on ollut vangittuna yli vuoden Venäjällä. Vakoilusta ja salaisten asiakirjojen välittämisestä syytetty Berg voi saada 14 vuoden vankeusrangaistuksen. Tuomiota odotetaan ensi viikolla, 16. huhtikuuta.

Norjan Barents-sihteeristön johtaja Lars Georg Fordalin mielestä Venäjän kutsuma kokous on jo signaali halusta avata keskustelut tauon jälkeen. Fordal uskoo, että jännitteistä huolimatta Pietarin kokous voi olla käännekohta Venäjän ja Pohjoismaiden välisissä suhteissa.

Lue lisää:

Niinistö tapaamisesta Putinin kanssa: "Venäjä ymmärtää, että pakotteet pysyvät voimassa, kunnes syyt niiden asettamiseen poistuvat"Vakoiluoikeudenkäynti norjalaista rajaupseeria vastaan alkoi Moskovassa – FSB pidätti Frode Bergin joulukuussa 2017

Venäjän ulkoministeri Lavrov kiistää gps-häirinnän ja syyttää Natoa panostuksista pohjoiseen

Norjan sotilastiedustelu julkaisi kartan Venäjän GPS-häirinnästä, joka ulottui myös Suomeen – Lavrov kutsui häirintää mielikuvitukseksi