Analyysi: Politiikan johtajuus hukassa – suurin puolue jäämässä alle 20 prosentin

Kannatusmittaukset ennakoivat eduskuntavaalikisasta jännitysnäytelmää ja vaikeita hallitusneuvotteluja, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

puolueiden kannatus
 Perussuomalaisten ja Kokoomuksen vaaliteltat Hakaniemen maalaismarkkinoilla.
Eduskuntavaalien tulosillasta sunnuntaina on tulossa äärimmäisen jännittävä. SDP on vaalien alla suosituin puolue, mutta perussuomalaiset ja kokoomus kärkkyvät demareiden mahdollista kompurointia.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Eduskuntavaalien loppusuoralla julkaistut kyselyt puolueiden kannatuksesta kertovat, että mikään puolue ei ole saamassa vaalien jälkeen selkeää poliittista johtajuutta. Sekava tilanne mutkistaa myös tulevia hallitusneuvotteluja.

Vaalien alla tehtyjen kannatuskyselyjen suunta on, että hallituspuolueet häviävät ja oppositiopuolueet voittavat. Tämäkään viesti ei auta seuraavan hallituksen muodostajaa, sillä oppositio on kyvytön muodostamaan enemmistöhallitusta.

Halla-aho pilaa Rinteen juhlat?

Suurimman oppositiopuolueen, SDP:n, oppositiohyöty näyttää sulavan kevään viimeisten lumien mukana. Ykkössijakaan ei ole enää täysin varma.

Demarijohtaja Antti Rinteen tilannetta helpottaa hieman se, että eduskuntavaaleissa vertailutulos kevään 2015 vaaleista on surkeat 16,5 prosenttia ja 34 kansanedustajaa eli SDP:n kaikkien aikojen heikoin vaalitulos. Näistä lähtökohdista demareiden vaalivoitto on jo lähes varma, mutta muu kuin kärkisija olisi katkera pettymys.

Vaalien aattona SDP:n juhlat uhkaa pilata perussuomalaisten uusi nousu. Timo Soinin kahden eduskuntavaalijytkyn jälkeen Jussi Halla-aho on nostamassa perussuomalaiset hajoamisen tuhkasta takaisin temppelin harjalle.

Viimeiset neljä vuotta ovat olleet perussuomalaisille kiivasta vuoristorataa. Hallituskauden alku puolitti kannatuksen, hallituskauden puolivälissä puolue hajosi kahtia ja oppositioon potkitut halla-aholaiset perivät lopulta puolueen kannattajat.

Perussuomalaisten vaali-ihme on jo kaksi kertaa yllättänyt lähes kaikki politiikan seuraajat. Jostain kansan syvistä riveistä Halla-ahokin kumppaneineen näyttää protestivoimat taas löytäneen.

Haavisto ja Andersson voittajia

Vaalikauden puolivälissä SDP:n kannoille oppositiossa kolkuttanut vihreät on vaalitaistelun loppusuoralla taantunut kevään 2017 kuntavaalien kannatuslukemiin. Noin 12 prosentin ääniosuus toisi kuitenkin pätkäpuheenjohtaja Pekka Haaviston vihreille merkittävän eduskuntavaalivoiton, kun vertailussa on neljän vuoden takainen 8,5 prosentin ja 15 kansanedustajan tulos.

Oppositiossa myös vasemmistoliiton vaalitunnelmia huojentaa historiallisen heikko vertailutulos viime eduskuntavaaleista. Silloin noin seitsemän prosentin ääniosuus toi 12 kansanedustajaa, joten pienikin nousu on puoluejohtaja Li Anderssonille helpotus.

Myös pienet oppositiopuolueet RKP ja kristillisdemokraatit voivat hyvällä onnella lisätä hieman kansanedustajiensa määrää.

Puolueiden puheenjohtajat Ylen vaalitentissä.
Puoluejohtajat Ylen puheenjohtajatentissä 4. maaliskuuta. Ilmastokysymykset ovat nousseet esille puolueiden uutena jakolinjana.Kalevi Rytkölä / Yle

Punavihreiden voimat eivät riitä

Oppositiopuolueet voittavat vaaleissa, mutta ne eivät pysty muodostamaan enemmistöhallitusta. Punavihreät ovat sulkeneet perussuomalaiset jo etukäteen hallitusyhteistyön ulkopuolelle.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreä rintama näyttäisi keräävän yhteensä noin 80 kansanedustajaa. Se ei riitä eduskunnan enemmistöön, vaikka mukaan lähtisivät myös RKP ja kristillisdemokraatit.

Jos SDP selviää eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, niin politiikan linjan muutosta vaativan Antti Rinteen on etsittävä hallituskumppania myös kokoomuksen tai keskustan suunnasta.

Kokoomus luisuu, keskusta romahtaa

Vanhoista hallituspuolueista kokoomuksen vaaliasetelmia helpottaa viime eduskuntavaalien heikko tulos. Silloinen pääministeri ja kokoomusjohtaja Alexander Stubb johti kokoomuksen 18,2 prosentin tulokseen, joka toi 37 kansanedustajaa. Se oli kokoomuksen heikoin tulos vuosikymmeniin.

Kokoomus vaihtoi puheenjohtajaa kesällä 2016, ja Petteri Orpo johti kokoomuksen kevään 2017 kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Taivas näytti olevan auki Orpon pääministeritielle, mutta viime kuukausina kaikki ei ole mennyt kokoomusleirissä ihan putkeen.

Kokoomukselle alle 18 prosentin vaalitulos ja putoaminen kuntavaaleissa hankitulta kärkipaikalta olisi kuitenkin kitkerä tappio, joka ei ainakaan helpottaisi hallitusneuvotteluihin osallistumista.

Laiha lohtu kokoomukselle taitaa olla, että hallituskumppani keskustalla menee vielä heikommin.

Pätkäpääministeri Mari Kiviniemen johdolla keskusta vajosi vuoden 2011 vaaleissa alle 16 prosentin ja 35 kansanedustajan tulokseen. Kiviniemi joutui sivuun keskustan johdosta kesällä 2012 ja uudeksi keskustajohtajaksi nousi yritysmaailmasta politiikkaan siirtynyt Juha Sipilä.

Neljä vuotta pääministerinä hallinnutta Sipilää uhkaa sunnuntain vaaleissa vielä rajumpi putoaminen.

Keskustalle alle 15 prosentin ääniosuus ja noin 30 kansanedustajan paikkaa olisi heikoin tulos sataan vuoteen. "Tulos tai ulos" on ollut Sipilän tunnus ja se on johtamassa siihen, että Sipilä on pian entinen puoluejohtaja.

Ajan riento on ollut puoluejohtajille ankara, sillä seitsemän vuotta keskustaa johtanut Sipilä on nykyisistä puoluejohtajista pitkäaikaisin.

Hallitusneuvotteluissa kevään 2011 kaaos?

Eduskuntavaalien ennakkoasetelmat muistuttavat kevään 2011 tilannetta.

Kokoomus keräsi vuoden 2011 vaaleissa 44, SDP 42, perussuomalaiset 39 ja keskusta 35 paikkaa. Kokoomuksen ääniosuus ylitti vaivoin 20 prosenttia. SDP ja perussuomalaiset saivat kumpikin 19,1 prosenttia äänistä.

Perussuomalaisten ensimmäisen jytkyn jälkeen puoluekenttä meni sekaisin ja hallitusneuvotteluista kuoriutui monen mutkan kautta Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus, jonka valtiovarainministerinä oli SDP:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Kokoomusjohtaja Katainen oli pitkän odotuksen jälkeen johtanut kokoomuksen niukasti suurimmaksi puolueeksi, eikä hän halunnut luopua hallituksen muodostajan tehtävästä, vaikka hallitusneuvotteluissa Säätytalolla ovet paukkuivat.

Kataisen ja myöhemmin Alexander Stubbin hallituksesta tuli sisäisesti riitainen ja epäsuosittu. Vasemmistoliitto ja vihreät hyppäsivät kesken kaiken ulos hallituksesta, ja suurimmat hallituspuolueet kärsivät rökäletappiot viime eduskuntavaaleissa.

Hallituksen kivireen vetämiseen väsynyt Katainen pelastautui kesällä 2014 komissaariksi Brysseliin, ja samoihin aikoihin Urpilainen koki historiallisen tappion SDP:n puoluekokouksen puheenjohtajaäänestyksessä.

Puoluejohtajan paikan Urpilaiselta kaapannut, ammattiyhdistysjohtajana pitkän uran tehnyt Antti Rinne ehti olla Stubbin hallituksessa vuoden valtiovarainministerinä.

Kokoomuksessa Rinteen ministeriaikaa muistellaan kauhulla. Sekin on rasitteena mahdollisissa hallitusneuvotteluissa.

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi kakkoseksi, SDP:n etumatka kutistunut

Miten eduskunnan paikat jakautuisivat?