Anna Leppä ja Elina Kauppila ahdistuivat ilmastonmuutoksesta ja haluavat nyt suoraa toimintaa – “En haluaisi olla tässä, mutta on pakko tehdä jotain”

Extinction rebellion -liikkeen jäsenet ovat valmiita suoraan toimintaan ilmastonmuutoksen puolesta. Mitä se tarkoittaa?

ympäristöaktivismi
Anna Leppä (vasemmalla) ja Elina Kauppila ovat Elokapina-liikkeen aktiiveja.
Anna Leppä (vasemmalla) ja Elina Kauppila osallistuivat lauantain ilmastomarssiin osana Elokapina-liikkeen ryhmää.Eero Mäntymaa

– Meillä on urat ja elämät. En haluaisi olla tässä, mutta on vain pakko tehdä jotain.

Anna Leppä ei ole koskaan ollut ympäristöaktivisti. Hän on kuvataitelija ja teini-ikäisen äiti. Lauantaina hän kuitenkin marssi Helsingin ilmastomarssilla osana Elokapina-liikkeen ryhmää. Elokapina on ympäristöliike, joka pyrkii torjumaan ilmastonmuutoksen suoran toiminnan avulla.

Elina Kauppila on samanlaisessa tilanteessa. Kauppila on vuorovaikutuskouluttaja ja kirjailija, ja haluaisi keskittyä lastensa kasvattamiseen ja yrityksensä pyörittämiseen.

– Mulla olisi aika paljon muutakin tekemistä. Mutta olen tosi huolissani lapsieni tulevaisuudesta, Kauppila sanoo.

Elokapinan symboli on tiimalasi. Se viestii, että ihmiskunnan aika on valumassa loppuun, päättäjien teot eivät riitä. Tai se, että yksittäiset ihmiset osoittavat mieltä, tai lopettavat lentomatkat ja lihansyönnin.

– Jotain radikaalia täytyy tapahtua. Tällä menolla me tuhotaan maailma, sanoo Leppä.

Ilmastoahdistus kasautui vuosi vuodelta

“Radikaali toiminta” ympäristön vuoksi saattaa herättää mielikuvia poliisin kanssa rettelöivistä ekoanarkisteista. Sellaisista kuin vuonna 1998 Tampereen Mustavihreille päiville osallistuneet aktivistit, joiden illanvietto päättyi mellakkaan. Tai sellaisista kuin Pyhäjoen ydinvoimalan vastustajat, jotka vuonna 2016 sytyttivät poliisiauton tuleen ja heittivät toimittajaa kivillä.

Kahvilassa teetä hörppivät Anna Leppä ja Elina Kauppila eivät istu mielikuvaan. Sen sijaan heitä yhdistää ahdistus. Turhautuminen siihen, että tutkijoiden varoituksista huolimatta mitään ei tunnu tapahtuvan.

– On outoa, että me voidaan vaan istua kahvilassa ja nauttia teetä. Me ei toimita sen mukaisesti, mitä ilmastotieteilijät kertoo meille, sanoo Anna Leppä.

Pakottava tarve on syntynyt vuosi vuodelta kasautumalla. Mutta myös sysäyksinä. Lepälle tällainen sysäys oli evoluutiopaleontologi Mikael Forteliuksen luento vuonna 2012.

Fortelius puhui luennollaan maapalloa pyyhkineistä sukupuuttoaalloista. Nyt on meneillään kuudes. Tiedeyhteisön näkemys on, että sen on aiheuttanut pääosin ihminen, lisääntymällä, viljelemällä, ja puskemalla ilmakehään maapallon lämpötilaa nostavaa hiilidioksidia. Tutkijat ovat päätelleet, että hiilidioksidin määrän kasvun ja massasukupuuttojen välillä on yhteys.

– Sen luennon jälkeen en oikein nukkunut pariin kuukauteen, Leppä sanoo.

Elina Kauppilan lasi täyttyi IPCC:n viimesyksyisen erikoisraportin julkistamisen jälkeen. Raportin mukaan ihmisten tulisi pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen, tai kärsiä katastrofaaliset seuraukset. Kauppila odotti mullistusta, jota ei tullut.

– Että eikö vieläkään? Tuli olo, että koska kukaan ei näytä tekevän mitään, on otettava askelia itse.

Kapinaliike pysäyttää Lontoon sillat ja leviää Suomeen

Marraskuussa 2018 Englannista kuului kummia. Tuhannet miehet, naiset, lapset ja vanhukset seisauttivat suuren osan Lontoon liikenteestä (siirryt toiseen palveluun) istumalla viidelle keskustan sillalle. Kymmeniä pidätettiin.

Sillalle istuutuneet olivat Extinction Rebellionin aktivisteja. Liikkeen jäsenten mielestä ihmiskuntaa uhkaavaa sukupuuttoa vastaan on kapinoitava. Kuten pysäytettävä Lontoon liikenne “äiti maan pelastamiseksi”.

Silloilla istuvat ja laulavat ihmiset vetosivat Leppään ja Kauppilaan.

– Ne näyttivät jotenkin normaaleilta, samaistuttavilta. Iso massa kadulla kertomassa, että asioiden on muututtava, Leppä sanoo.

Tällä hetkellä Extinction rebellionin paikallisia ryhmiä on liikkeen sivujen mukaan satoja eri puolilla maailmaa. Valtaosa ryhmistä on länsimaissa, joiden mediassa ilmastonmuutos on ollut näkyvästi esillä. Marraskuussa 2018 perustettu Elokapina on Extinction Rebellionin Suomen haara.

"Minusta tuntuu, että suurin osa suomalaisista ei pidä väkivallatonta vastarintaa niin radikaalina"

Elokapina-liikkeen aktiivi Anna Leppä

Liikkeellä on kolme tavoitetta: Hallitusten on “kerrottava totuus ekologisesta hätätilasta”, saavutettava hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä, ja asetettava demokraattisesti valitut kansankokoukset valvomaan päästötavoitteiden toteutumista. EU:n päästövähennystavoite – päästöjen hillitseminen 40 prosenttia 2030 mennessä – ei sen mukaan riitä alkuunkaan.

Extinction rebellion ei ole Greenpeacen tapainen keskusjohtoinen järjestö, joka kerää jäsenmaksuja ja käyttää niitä mielipidevaikuttamiseen. Extinction rebellion pyrkii tavoitteisiinsa väkivallattoman suoran toiminnan avulla. Lontoon siltaliikenteen pysäytys oli tästä esimerkki.

Tällaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan häiriötä, minkä toivotaan kiinnittävän huomion liikkeen viestiin, ja lisäävän painetta tiukempaan ilmastopolitiikkaan.

– On päätöksentekoelimet, joiden tulisi tehdä niin kuin ilmastotieteilijät sanovat. Jos eivät tee, on kansalaisyhteiskunnan tehtävä työntää päättäjiä tekemään niitä ratkaisuja, Kauppila kuvailee.

Muutama kymmenen Elokapinan aktiivia osallistui lauantaina Helsingin ilmastomarssiin hautajaissaattueen muodossa.
Muutama kymmenen Elokapinan aktiivia osallistui lauantaina Helsingin ilmastomarssiin hautajaissaattueen muodossa. Eero Mäntymaa

Britanniassa Extinction rebellionin aktivistit ovat joukkovoimaa käyttämällä sulkeneet risteyksiä, katuja, ja estäneet pääsyn parlamenttitaloihin tai virastoihin. Suomessa elokapinalaiset ovat toistaiseksi osoittaneet mieltä, järjestäneet puheita ja performansseja (siirryt toiseen palveluun), mutta lakia he eivät ole rikkoneet.

Kauppila ja Leppä eivät halua puhua muiden liikkeen jäsenten puolesta. Kuinka pitkälle he itse olisivat valmiita menemään?

– Kysymyksenasettelu vihjaa, että meidän toiminta olisi jotain hirvittävää. Vaikka se on sellaista, että me istutaan kadulla ja tarjotaan muffinsseja. Joo, olen valmis istumaan kadulla asian puolesta, Kauppila sanoo.

Myös Leppä sanoo olevansa valmis kadun katkaisuun. Teon mahdolliset seuraukset ovat pieni hinta siitä, että ihmisten huomio saadaan ilmastonmuutokseen, Leppä sanoo.

– Minusta tuntuu, että suurin osa suomalaisista ei pidä väkivallatonta vastarintaa niin radikaalina.

Liittyvätkö suomalaiset ilmastokapinaan?

Suomalaiset ovat harjoittaneet aiemminkin kansalaistottelemattomuutta ympäristön vuoksi.

Vuonna 1979 ympäristöaktivistit yrittivät pelastaa arvokkaana lintujen pesimäalueena pidetyn Koijärven, jonka maanomistajat halusivat kuivata. Kun kaivinkoneet saapuivat, aktivistit köyttivät itsensä niihin. Myöhemmin Koijärvi-liikkeen johtohahmot perustivat Vihreän liiton. Koijärveä ei kuivattu, ja “vihreydestä” on tullut suomalaisen politiikan valtavirtaa.

Järven pelastaminen on kuitenkin vaatimattomampi tavoite kuin ilmastonmuutoksen torjuminen yhteiskunnan rakenteita mullistamalla. Vihreidenkin ilmastotavoitteet ovat huomattavasti maltillisempia kuin Elokapinan.

Lisäksi kansalaistottelemattomuus on ollut perinteisesti marginaaliryhmien toimintaa. Elokapinan tavoitteena on suuret ihmismassat mukaan kapinaansa. Toistaiseksi liikkeen suomalaisaktivistien määrä lasketaan korkeintaan sadoissa.

Elina Kauppila ja Annan Leppä uskovat silti, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Perusteena on se, että nyt on poikkeustila.

– Ehkä suora toiminta on aika vierasta suomalaiselle yhteiskunnalle, vaikka se olisi kuinka väkivallatonta. Mutta tilanne on myös erilainen. Uhka on koko ihmiskuntaa koskeva, ehkä tämä voi myös yhdistää ihmisiä, sanoo Kauppila.

Lue myös:

Akuutti: Ympäristöahdistus on totta (siirryt toiseen palveluun)

Elävä arkisto: Kertomus kansalaistottelemattomista

Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää”