Brexitin jatkoajasta tehtiin vesitetty kompromissi – "EU:ssa on kuitenkin yhä helpompi päättää asioista kuin brittiparlamentissa"

EU-johtajat eivät sulkeneet täysin pois vaihtoehtoa, että brexitin aikataulua joudutaan venyttämään uudelleen vielä syksylläkin.

Brexit
Theresa May
Theresa May lähti torstaina aamuyöllä EU:n huippukokouksesta selvittämään Brysselin tapahtumia brittiparlamentille.Julien Warnand / EPA

BrysselBritannian kova ero vältettiin torstaina aamuyöllä, kun EU-maat päätyivät tarjoamaan maalle brexitin lykkäystä 31. lokakuuta saakka. Päivämäärä oli kompromissi lyhyttä ja pitkää jatkoaikaa kannattaneiden jäsenmaiden välillä.

Enemmistö EU-maista kannatti Saksan johdolla huippukokouksessa jatkoaikaa maaliskuun loppuun, mutta Ranskan johtama pieni ryhmä maita ei hyväksynyt pitkää lykkäystä. Päätös piti tehdä yksimielisesti.

Emmanuel Macron
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vastusti tiukasti brexitin lykkäämistä vuoden loppuun. "Kokouksessa oli enemmän kyse Ranskasta kuin brexitistä", jotkut kokouslähteet valittivat.Stephanie Lecocq / EPA

Brexit pysyy asialistalla pitkään

Kokouskäytävillä epäiltiin, että kompromissista tuli riittämätön kahdellakin tavalla: aikataulu ei ole tarpeeksi tiukka painostamaan brittiparlamenttia erosopimuksen taakse, mutta se ei ole myöskään riittävän pitkä, jotta EU:lle järjestyisi aikaa siirtyä jo muihin asioihin.

Tulevinakin kuukausina EU:ssa saatetaan seurata brittiparlamentin edesottamuksia.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmaisi pettymyksensä sopimukseen melko suoraan.

– On parempi saada jotain kuin ei mitään. En ehkä ole onnellinen, mutta tyydyn tähän, Tusk muotoili.

– EU-maiden on kuitenkin yhä helpompi päättää asioista kuin brittiparlamentin, hän vitsaili.

Jean-Claude Juncker ja Donald Tusk pitivät lehdistötilaisuuden varhain torstaiaamuna pitkien brexit-neuvotteluiden jälkeen.
Jean-Claude Juncker ja Donald Tusk pitivät lehdistötilaisuuden varhain torstaiaamuna pitkien brexit-neuvotteluiden jälkeen.Olivier Hoslet / EPA

Britannia ei nimitä enää komissaaria

Lokakuun loppu sovittiin uudeksi brexit-päivämääräksi osaksi siksi, että alkusyksystä nimitettävän EU-komission on tarkoitus aloittaa työnsä marraskuussa. Näin Britannian välttyy uuden komissaarin nimittämiseltä.

Tusk sen paremmin kuin EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerkaan eivät luvanneet, etteikö brexitin lykkäämisestä vielä kolmannenkin kerran saatettaisi keskustella.

– Minun pitää jättää tehtäväni 1. marraskuuta. Toivottavasti neuvottelut 31. lokakuuta eivät veny aamuyöhön, sillä minun pitää poistua kokouksesta puoliltaöin, Juncker veisteli.

– Olen sen verran vanha, että en sulje mitään vaihtoehtoa pois, Tusk sanoi.

Tusk ja Juncker korostivat, että tavoitteena oli nyt ennen kaikkea välttää Britannian sopimukseton, kova ero, ja siinä onnistuttiin.

Britannia lupasi olla rakentava

Britannian pääministeri Theresa May korosti sekä kokouksen alla että sieltä poistuessaan, että hän aikoo viedä eron läpi mahdollisimman nopeasti.

– Pyrin kaikin keinoin siihen, että eroamme 22. toukokuuta (juuri ennen EU-vaaleja), May sanoi.

– Meidän täytyy pitää kiirettä, jotta saavutamme konsensuksen erosopimuksesta.

Ranska halusi muita tiukemmin myös rajoittaa Britannian valtaa EU:ssa lykkäyksen ajan.

Eräiden brexitin kannattajien EU:ta uhkailevien kommenttien jälkeen EU:ssa on herännyt pelko, että Britannia pyrkii häiritsemään EU-päätöksentekoa. Tällainen riski voisi toteutua, jos Britanniassa esimerkiksi vaihtuu valta ja uudeksi pääministeriksi nousee joku innokas brexitööri.

Britannia sitoutuikin kokouksessa toimimaan rakentavasti ja vastuullisesti brexit-lykkäyksen ajan. Sen pitää myös toimia "EU:sta eroamassa olevan jäsenmaan tavoin" – esimerkiksi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluista se on jo tähänkin asti pysytellyt sivussa.

Kun Britannia nyt lähtee jo lokakuun lopussa eikä osallistu uuteen komissioon, sillä ei juurikaan ole edes mahdollisuuksia torpedoida muiden päätöksiä.

– Britanniasta on tullut viestejä, että maa aikoo olla vaikea kumppani. Siinähän ei ole mitään uutta, Juncker kuittasi.

Meppien määrää pitää säätää

Britannia joutuu siis järjestämään EU-vaalit, jos brittiparlamentti ei hyväksy Mayn sopimusta ennen toukokuun loppua.

Näin ollen brexitin tuomia lisäpaikkoja EU-parlamenttiin ei vielä kesällä jaettaisi muille jäsenmaille.

Esimerkiksi Suomesta pääsisi parlamenttiin aluksi 13 euroedustajaa. Kun Britannia poistuu marraskuun alusta alkaen, vapautuisi paikka 14:nnelle mepille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Theresa May palaa Lontooseen torstaina ja kertoo Brysselin-kokouksen tuloksista parlamentille. Hän ei tarvitse enää parlamentin alahuoneen hyväksyntää uutta eropäivämäärää varten, koska hänellä on jo parlamentin enemmistön tuki brexitin lykkäämiselle.

Alahuoneessa kuullaan kuitenkin todennäköisesti vastalauseita siitä, että May joutui jälleen tinkimään yhdestä tavoitteestaan. Hän olisi halunnut vain 2,5 kuukauden jatkoajan, kun lisäkuukausia tulee nyt kuusi.

Vaikka May aikoo yhä irrottaa Britannian EU:sta 22. toukokuuta mennessä, hänellä ei vieläkään ole vedenpitävää suunnitelmaa eron toteuttamisesta.

May jatkaa Lontoossa saman tien keskusteluja oppositiopuolue Labourin johtajan Jeremyn Corbynin kanssa. He yrittävät päästä keskinäiseen sopimukseen mahdollisimman pian, jotta Britannian ei tarvitsisi järjestää EU-vaaleja.

Juhannuksen huippukokouksessa May tekee EU-johtajille tilannekatsauksen siitä, missä brexitissä mennään.

Lue myös:

Brexitille jatkoaikaa lokakuun loppuun saakka, Tusk: "Älkää tuhlatko tätä aikaa" – Yle seurasi huippukokousta