Kaduille levitetään joka talvi valtavat määrät hiekoitusta – silti sen kierrätystä aloitellaan vasta nyt

Hiekoitusmateriaalin kierrättämistä vasta kokeillaan, mutta ongelmatonta se ei ole.

kierrätys
Kasa hiekoitushiekkaa kadun kulmassa.
Oulussa hiekoitushiekka kerätään talteen joka vuosi, mutta sitä ei käytetä liukkaudentorjunnassa uudelleen. Marko Väänänen / Yle

Talvisin hiekoitusmateriaalia kuluu kaupungeissa kymmeniä tuhansia tonneja, mutta tähän asti se on ollut pitkälti kertakäyttötuote.

Esimerkiksi Espoossa käytetään liukkaudentorjunnassa kalliosta louhittua ja puhdistettua kalliosepeliä. Viime talvena hiekoitusta käytettiin 35 000 tonnia.

Ensi talvena hiekoitussepeliä käytetään ensimmäistä kertaa osin myös kierrätettynä.

Uusiokäyttöön menee 10–15 prosenttia vuosittaisesta hiekoitussepelistä. Uudelleenkäytöllä ei ainakaan aluksi tavoitella säästöjä. Tavoite urakoitsijoiden kilpailutuksessa oli, etteivät kustannukset nousisi nykyisestä.

– Hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen maksaa suunnilleen saman verran kuin uuden sepelin ostaminen. Ympäristötekona tämä pitää mielestäni nähdä, kertoo Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppila.

Uusiokäytettävä hiekoitussepeli puhdistetaan puhallustekniikalla. Sepeli pudotetaan puhdistusseulaan, jossa erotetaan pois isommat roskat. Tämän jälkeen sepeli ajetaan puhdistuslaitteiston läpi.

Tuhansien tonnien hiekoitussepelin uusiokäyttö on mielestäni suuri ympäristöteko.

Teemu Uusikauppila

Hiekoitussepelin kierrättäminen on Uusikauppilan mukaan kahdella tapaa ekoteko: kalliota säästyy aikaisempaa enemmän louhinnalta, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun sepelikuljetuksia tarvitaan vähemmän. On mahdollista, että samaa hiekoitussepeliä käytetään jopa useampana talvena peräkkäin.

Uusikauppila uskoo, että Espoon kierrätyssepeli voi avata uusia mahdollisuuksia muuallekin.

– Kaupungit ovat suurimpia hiekoitussepelin käyttäjiä. Tuhansien tonnien hiekoitussepelin uusiokäyttö on mielestäni suuri ympäristöteko, summaa Uusikauppila.

Liukkaudentorjunnassa käytettävää hiekoitussepeliä on puhdistettu kokeilumielessä aiemminkin, mutta ei tässä mittakaavassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Maapörssi-yhtiö testasivat kierrätysmenetelmää Espoon Ämmänsuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2016.

Kokeilu ei kuitenkaan kantanut tuolloin pidemmälle, koska hiekoitussepeliä ei saatu tarpeeksi kokeilun jatkamiseen.

Oulussa hiekasta tulee jätettä

Oulussa muun muassa pyöräteiden hiekoitukseen käytetään seulottua luonnon soraa, joka ei sisällä teräviä kiviä. Kyseistä hiekoitusmateriaalia sanotaan yleisesti hiekoitushiekaksi, vaikka se ei ole luonnon seulomaa maa-ainesta.

Oulussa hiekoitushiekka kerätään talteen joka vuosi, mutta sitä ei käytetä liukkaudentorjunnassa uudelleen. Oulussa hiekoitushiekalle löytyy muuta käyttöä. Käytännössä siitä tulee jätettä.

– Tämän talven aikana kerätty hiekka menee lumenkaatopaikalle. Poistamme lumenkaatopaikan kaltevuuksia, jolloin sulavat vedet saadaan laskemaan haluttuun suuntaan, kertoo kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

Hiekoitushiekkaa kadulla.
Lumien sulamisen jälkeen hiekoitushiekasta nouseva pöly huonontaa ilmanlaatua. Marko Väänänen / Yle

Oulu on käyttänyt hiekoitushiekkaa myös muun muassa liikenteen meluvallien ja kuntoilureittien rakentamiseen.

Kaupungissa on pohdittu mahdollisuutta hiekoitushiekan uusiokäyttöön. Mäenpään mukaan tätä rajoittaa tällä hetkellä useampi asia.

– Hiekka pitäisi puhdistaa, jotta sitä voitaisiin käyttää uudelleen. Siihen voi jäädä epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. Hiekoitushiekka voi myös murskautua uudelleenkäytössä enemmän, mikä aiheuttaa lisäpölyä ilmaan, listaa Mäenpää.

Espoon kokemuksia uusiokäytöstä aiotaan seurata Oulussa tarkkaan.

– Luonnonvaroja tulisi käyttää järkevästi. Puhdistetun hiekoitushiekan uusiokäyttö voi hyvinkin olla tulevaisuutta, pohdiskelee Mäenpää.

Tiedätkö, miten sinun kotikaupunkisi hiekoitushiekalle käy? Keksitkö uusia tapoja hyödyntää sitä? Jutun keskusteluosiossa voit jakaa kokemuksia aiheesta kello 22.00 saakka.