Tapahtuuko lähipäivinä jotain outoa? Näillä nopeilla vinkeillä voit tunnistaa vaalihäirinnän ilmiöt, jotka ovat tapahtuneet jo muualla

Pääosin verkossa tapahtuva vaalihäirintä voi osua Suomeen, mutta tärkeintä on pitää pää kylmänä.

eduskuntavaalit
Robotti käyttää tietokoneen näppäimistöä.
Vaalihäiriköt yrittävät hämmentää ja kylvää ihmisiin epäluuloa.AOP

Vaalihäirinnästä on tullut uusi normaali. Sen osoittavat lukuisat esimerkit eri maiden vaaleista viime vuosilta. Vaalihäirikköjä saattaa olla liikkeellä tulevana viikonloppuna Suomessakin.

Häiriköt yrittävät hämmentää ja kylvää ihmisiin epäluuloa – tai pahimmillaan vaikuttaa vaalitulokseen.

Pää kannattaa pitää kylmänä, sillä monet häirintätavat voi tunnistaa. Listasimme kahdeksan tapaa, joilla vaaleja on viime vuosina häiritty erityisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa ja arvioimme, kuinka todennäköisiä ne ovat Suomessa.

1. Vaalitulos on huijaus! Verkkohyökkäys kaataa vaalien tulossivut

Äänestäjiä Ruotsissa.
Ruotsalaiset äänestivät Tomelillan kunnassa syyskuussa 2018.Johan Nilsson / EPA

Kun vaali-illan jännittävä ääntenlaskenta on käynnissä, tapahtuu jotain outoa: virallinen vaalien tulossivusto romahtaa. Sivusto on alhaalla hetkittäin, tuntien ajan.

Näin kävi Ruotsissa syyskuussa parlamenttivaalien iltana. Ongelma vaaliviranomaisen val.se-sivustolla paljastui palvelunestohyökkäykseksi, (siirryt toiseen palveluun) jossa sivusto lamautettiin lähettämällä sille samanaikaisesti suuria määriä palvelupyyntöjä.

Samalla sosiaalisessa mediassa pääsivät irti salaliittoteoriat. Maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien äänimäärä laski samanaikaisesti, joten kopeloiko joku itse vaalitulosta?

Näin ei käynyt, mutta huhut ja hashtag #valfusk (vaalihuijaus) velloivat hetken aikaa.

Palvelunestohyökkäys on verraten helppo ja halpa järjestää. Se voi olla osa ulkopuolisen valtion hybridivaikuttamista, mutta tekijä voi olla myös pelkkä yksittäinen hakkeri.

Entä Suomessa?

Itse vaalituloksen sotkeminen teknisesti on äärimmäisen vaikeaa, eikä siitä pidä olla huolissaan. Suomalaiset antavat äänensä kynän ja paperin avulla, joten verkossa liikkuvat hakkerit eivät pääse käsiksi äänestyslippuihin.

Palvelunestohyökkäykset ovat mahdollisia. Suomen viralliselle tulossivustolle vaalit.fi:hin tehtiin jo yksittäinen hyökkäys sunnuntaina 7. huhtikuuta, mutta isku oli keskusrikospoliisin mukaan heikko ja lyhytaikainen. Poliisi ei ole esittänyt arviota hyökkäyksen tekijästä.

2. Tietovuoto! Ehdokkaan mainetta yritetään mustata vaalien viime metreillä

Emmanuel Macron
Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutui tietovuodon uhriksi.Yoan Valat / EPA

Vuotosivusto Wikileaks julkaisi ennen Yhdysvaltain presidentinvaalia 2016 tuhansia sähköposteja, jotka oli hakkeroitu demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin kampanjapäällikön tililtä.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan sähköposteihin oli päästy käsiksi Venäjän avustuksella.

Ranskan presidentinvaaleissa 2017 nettiin puolestaan vuodettiin Emmanuel Macronin kampanjan sisäisiä asiakirjoja, sähköposteja ja kirjanpitoa. Lisäksi someen lisättiin Macronista kertoneita valedokumentteja.

Materiaali vuodettiin muutamia tunteja ennen vaalikampanjoinnin päättymistä. Hakkerit olivat murtautuneet useille sähköpostitileille.

Entä Suomessa?

Asiantuntijat eivät pidä merkittävän tietovuodon mahdollisuutta Suomessa todennäköisenä ennen vaaleja.

Sen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois. Tietovuodon tekijä voisi yrittää tärvellä esimerkiksi yksittäisen ehdokkaan maineen.

3. Äänestyspaikka on muuttunut! Outo väite äänestystavasta voi olla sumutusta

"Säästä aikaa. Vältä jonotus". Näin lupaa mainos, joka kehottaa äänestämään vaivattomasti pelkän tekstiviestin avulla. Tällaiset Hillary Clintonin kuvalla varustetut valemainokset levisivät (siirryt toiseen palveluun)Yhdysvalloissa marraskuussa 2016, vaikka kännykällä äänestäminen on maassa täysin mahdotonta. Tarkoitus oli pitää Clintonin äänestäjät pois vaaliuurnilta.

Häiriköt yrittivät sumuttaa äänestäjiä vaalien loppumetreillä myös Ruotsissa viime syksynä. (siirryt toiseen palveluun) Somessa levisi valeohjeita muun muassa vaalilipukkeita varten olevien kirjekuorien sulkemistavasta sekä huhuja, joiden mukaan jotkut ihmiset oli merkitty jo äänestäneiksi, vaikka nämä eivät olleet edes vielä käyneet äänestyspaikalla.

Ruotsin häiriköinnin tarkoituksena oli lietsoa epäluuloa ja vähentää ihmisten luottamusta maan vaalijärjestelmään.

Entä Suomessa?

Jos vaalipäivänä leviää epämääräistä tietoa esimerkiksi äänestyspaikkojen muuttumisesta tai niiden poikkeuksellisista aukioloajoista, kannattaa tietoihin suhtautua suurella varauksella. Tiedot kannattaa tarkistaa aina joko viranomaisilta tai luotettavista tiedotusvälineistä.

4. Jankuttava automaatti! Botit levittävät valheita ja epäluuloa

Tviittti
Botti voi mahdollisesti näyttää tältä: profiilikuvaa ei ole, ja nimi näyttää nopeasti tekaistulta.Yle Uutisgrafiikka

Ruotsissa automatisoitujen Twitter-tilien eli bottien määrä kaksinkertaistui ennen syyskuun 2018 parlamenttivaaleja. Botit suolsivat yli 60 000 twiittiä ja ne levittivät ylivoimaisesti eniten maahanmmuuttovastaisen puolueen ruotsidemokraattien sanomaa sekä vielä tiukemman linjan puolueen, Alternativ för Sverigen (AfS) kantoja.

Asia käy ilmi Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen FOI:n raportista, (siirryt toiseen palveluun) jossa tutkittiin yli 600 000 Twitter-viestiä.

Entä Suomessa?

Boteille tyypillistä on, että ne käyttävät keksittyjä nimiä ja esimerkiksi varastettua profiilikuvaa. Usein ne jankuttavat samaa asiaa. Ylen tietojen mukaan Suomessa ei ole tähän mennessä havaittu sellaista bottitoimintaa, että sillä olisi ollut mainittavaa vaikutusta vaaleihin.

Vaaliviikonloppuna Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa liikkuviin tietoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Jos liikkeelle lähtee varmistamattomia huhuja esimerkiksi vaalivilpistä, on hyvä tarkistaa, onko niiden takana epämääräinen tili.

5. Äkkinäinen muodonmuutos! Verkkosivun tai sometilin sisältö vaihtuu

annaeihe
Kuvakaappaus Instagramista

Venäjän kansallislaulu pauhaa, ja ruutuun ilmestyy kuvia presidentti Putinista, venäläissotilaista ja Kremlistä. Näytti siltä, (siirryt toiseen palveluun) että Latvian oma Facebook, hyvin suosittu sosiaalisen median sivusto Draugiem oli muuttunut lokakuisena päivänä 2018 hetkessä Venäjän propagandasivustoksi.

Hetki sattui olemaan Latvian parlamenttivaalien äänestyspäivä.

Sivuston muodonmuutos ehti hämmentää latvialaisia vain hetken. Draugiemin edustaja kertoi parin tunnin sisällä, että sivusto oli hakkeroitu, mutta hakkeri ei ollut varastanut käyttäjien tietoja. Suurta kohua ei syntynyt, eikä tapauksen uskota vaikuttaneen vaalitulokseen.

Entä Suomessa?

Draugiem-sivuston hakkeroinnin takana ei ollut välttämättä Venäjä. Kyseessä saattoi hyvin olla yksittäisen tekijän Putin-pila. Ei olekaan mahdotonta, että vastaavaa tapahtuisi Suomessa.

6. Koko homma läskiksi! Huumorimeemi irvailee poliitikolle

Meemillä tarkoitetaan humoristista tai pilkallista kuvaa, fraasia tai videota, joka leviää lähinnä sosiaalisessa mediassa.

Meemit ovat usein liioittelevia ja stereotyyppisiä. Niiden voima perustuu yksinkertaisuuteen ja viihdyttävyyteen. Ne voivat levitä nopeasti netissä ja saada suuren yleisön.

Yhdysvaltain kongressin mukaan Venäjä käytti meemejä laajasti informaatiovaikuttamiseen Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalissa.

Miljoonia ihmisiä (siirryt toiseen palveluun) tavoittaneiden meemien tarkoitus oli synnyttää uskonnollisia, poliittisia ja rotujen välisiä jännitteitä (siirryt toiseen palveluun), mikä saattoi kasvattaa ihmisten välistä vastakkainasettelua. Meemien mahdollinen vaikutus vaalitulokseen ei ole tiedossa. Vaalien jälkeen Facebook lupasi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota valetilien ja maksettuja mainoksia ostavien tilien tunnistamiseen.

Entä Suomessa?

Poliittisia meemejä löytää helposti myös Suomessa sosiaalisesta mediasta. Twitterissä leviää esimerkiksi useita keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää pilkkaavia meemejä. Yhdessä suosituimmista meemeistä Sipiläsyöttää tuttipullolla parrakasta turvapaikanhakijavauvaa.

Facebookista löytyy jopa suomalainen sivusto, jossa on lähinnä kuvankäsittelylle perustuvia poliittisia meemejä.

7. Ehdokas on pedofiili! Valemainos levittää rumaa tietoa

Eläkeläisiä äänestämässä.
Kuvan eläkeläiset äänestivät Tšekin parlamenttivaaleissa lokakuussa 2017.Martin Divisek / EPA

Tšekin presidentinvaaleissa tammikuussa 2018 levisi ketjuviestejä, (siirryt toiseen palveluun)joissa EU- ja Nato-myönteistä ehdokasta syytettiin pedofiiliksi. Sähköpostitse lähetettyjä viestejä jakoivat eteenpäin erityisesti eläkeläiset, joista moni ei osannut tunnistaa sanomaa valheeksi.

Valeviesteillä oli tiettävästi vaikutusta ainakin joihinkin äänestäjiin.

Entä Suomessa?

On mahdollista, että ehdokkaista tai puolueista levitetään valheellisia viestejä vaaliviikonloppuna. Tšekin tapauksen kaltaisesta sähköpostihyökkäyksestä ei ole tietoa, mutta sen sijaan väärennettyjä vaalimainoksia eri puolueista on ollut Suomessa liikkeellä jo 7viikkoja.

Räikeitä feikkimainoksia on puolueille tulleiden tietojen mukaan levitetty ainakin Turussa (siirryt toiseen palveluun), Tampereella ja tiettävästi myös pääkaupunkiseudulla. Ei ole tavatonta, että uusia väärennöksiä näkyisi kaduilla tai niitä jaettaisiin postiluukuista lähipäivinä.

8. Uhkailua kadulla! Ehdokkaiden kiusaajat yrittävät tukahduttaa keskustelua

Soldiers of Odin -paitainen mies yritti lyödä sinisten ulkoministeri Timo Soinia.
Soldiers of Odinin tunnuksiin pukeutunut mies yritti lyödä Timo Soinia Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla maaliskuussa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vaalihäirintä voi olla myös kasvotusten tapahtuvaa uhkailua, provosointia ja kimppuun käymistä. Sen tarkoituksena on luoda pelkoa ja tukahduttaa keskustelua.

Tällaisesta käytöksestä raportoitiin esimerkiksi Britanniassa vuoden 2017 parlamenttivaalien yhteydessä. Monet poliitikot kertoivat saaneensa raiskaus- ja tappouhkauksia sekä kohdanneensa verbaalista häirintää niin kasvotusten kuin netissä.

Häirinnästä syytettiin etenkin äärivasemmistoa ja -oikeistoa.

Tapahtumat aloittivat keskustelun siitä, pitäisikö maan lakeja tiukentaa ehdokkaiden suojelemiseksi.

Entä Suomessa?

Suomessa vaalirauha on perinteisesti ollut pyhä asia, mutta näissä vaaleissa jotkut ehdokkaat ovat kertoneet kohtaamistaan uhkaavista tilanteista.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ilmoitti äskettäin itseään ja perhettään koskeneesta uhkauksesta. Vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed ja vihreiden (siirryt toiseen palveluun) Eva Tawasoli ovat kertoneet, että heidän kimppuunsa on käyty.

Väistyvää ulkoministeriä Timo Soinia yritettiin puolestaan lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla. Soini ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa.

Juttua varten on haastateltu johtavaa viestintäasiantuntijaa Jussi Toivasta valtioneuvostosta ja erikoistutkija Antti Sillanpäätä Turvallisuuskomiteasta.