Sisäilmaongelmaisen koulun tilalle rakennettiin uusi – kolme vuotta ehti kulua, ja nyt ihmiset oireilevat taas

Kaikki Kotkan Karhuvuoren koulun tiloista otetut näytteet ylittivät raja-arvot.

Kotimaa
Karhuvuoren koulu
Aleksi Taponen / Yle

Karhuvuoren koulussa Kotkassa tutkitaan mahdollista sisäilmaongelmaa. Oppilaiden koteihin lähetetyn tiedotteen mukaan koulun oppilaat ja henkilökunta ovat kärsineet sisäilmaan liitetyistä oireista. Lisäksi sisäilma on koettu turhan lämpimäksi ja paikoin tunkkaiseksi.

– Oireilevia ei ole ollut suurta määrää. Sen verran kuitenkin, että asiaa päätettiin tutkia tarkemmin, sanoo Karhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

Selvitykset sisäilman laadusta on jo aloitettu. Koulun tiloista on otettu näytteitä seitsemästä eri tilasta, joista on tutkittu lattiamateriaalien haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Kaikki näytteet ylittivät Työterveyslaitoksen viitearvot.

Karhuvuoren koulun omistavan Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n ja Kotkan kaupungin mukaan tulosten perusteella ei voida päätellä, mistä pitoisuudet aiheutuvat. Lisätutkimukset alkavat välittömästi ja tulosten pitäisi valmistua toukokuussa.

– Tutkimme nyt, johtuvatko arvojen kohoamiset lattian rakenteesta vai muovimatosta. Seuraavaksi katsotaan, onko betonin kosteudella jotain vaikutusta maton käyttäytymiseen, sanoo Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n tekninen isännöitsijä Mika Jokimies.

Erikoisen tapauksesta tekee se, että Karhuvuoren koulu rakennettiin vasta kolme vuotta sitten. Rakentajat tekivät kaikkensa, jotta sisäilmaongelmia ei tulisi. Karhuvuoren vanha koulu purettiin juuri pahojen sisäilmaongelmien vuoksi.

"Äijätouhua"

Lattioiden betonin kosteudenhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Ala- ja välipohjarakenteet kuivatettiin ohjearvoja kuivemmiksi ennen pinnoittamista. Lisäksi rakennusvaiheessa vältettiin muovimattoja ja koulu rakennettiin ns. hupun alla sääsuojassa.

Myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on uusi ja tehokas. Ympäristölaboratorioverkosto Eurofinsin erityisasiantuntija Mikko Saari sanoo, että muovimatto on uusissa rakennuksissa aika tyypillinen ongelma.

– Joko tasoite, liima ja muovimatto eivät ole yhteensopivia tai kosteutta on ollut pohjassa liikaa, Saari arvioi.

Käytännössä on havaittu, että kosteudenmittauksessakin voi tapahtua virheitä – vaikka se tehtäisiin kuinka huolellisesti. Tyypillinen virhe on Saaren mukaan mitata väärä kohta.

– Mittaus voidaan tehdä liian ohuesta paikasta. Paksummissa paikoissa saattaa olla märkiä kohtia. Olisi ehkä syytä antaa kuivumisen jatkua vielä vielä hetki sen jälkeen, kun mittaustulokset on saatu.

Rakennusvaiheessa oleva koulu.
Karhuvuoren uusi koulu otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa.Satu Krautsuk / Yle

Saaren mukaan joskus käy niin, että rakentaminen on hoidettu hienosti paperilla, mutta käytännössä ei.

– Työmailla touhu on äijäjuttua, halkipoikkipinoon. Siellä on ollut perinteisesti ja on edelleen sitä porukkaa, joka ei jää nysväämään vaan hommat on saatava eteenpäin. Se vaatisi enemmän valvontaa, että kaikki toteutuisi siten kuin paperilla.

Tunkkainen ilma ei ole automaattinen sisäilmaongelma

Saari sanoo, ettei niinsanottu sääsuoja ole pomminvarma.

– Etenkin syksyllä ilma on kosteaa ja vesi voi levitä rakenteisiin suojauksesta huolimatta. Myös betonin kuivuminen hidastuu.

Saari muistuttaa, ettei raja-arvon ylittävä näyte tarkoita automaattisesti sisäilmaongelmaa.

– Tunkkainen ilma tai puutteellinen ilmanvaihto eivät ole merkkejä hometalosta. Huonosta ilmastakin voi tulla oireilua, vaikkei kyseessä olisi sisäilmaongelma.

Esimerkiksi Karhuvuoren koulun lattiamateriaalia on tutkittu ottamalla näyte niinsanotulla bulk-menetelmällä, jossa tutkitaan koko materiaali. Saaren mielestä kannattaisi ennemmin käyttää menetelmää, jossa näyte otetaan pinnasta.

– Bulk-menetelmällä saadaan aina suurempia päästöjä. Pinnalta ei välttämättä lähde mitään, koska tiivis pinta estää haihtumista. Sisäilman kannalta pinnasta otettava näyte on oikeampi tapa.