IT-ammattilainen Vladimir Bernat teki uraa maailman parhaassa kaupungissa, mutta valitsi Bratislavan – Slovakian pääkaupunki kirii kiinni naapurinsa Wienin etumatkaa

Kommunismin romahdettua slovakialaisille sanottiin, että maa yltäisi Itävallan elintasoon kolmessa vuodessa. Tästä lupauksesta on kohta kolme vuosikymmentä.

Bratislava
Bratislavan horisontista voi erottaa lukuisia rakennustyömaita. Kaupungissa on lähes täystyöllisyys.
Bratislavan horisontista voi erottaa lukuisia rakennustyömaita. Kaupungissa on lähes täystyöllisyys. Antti Haanpää / Yle

WIEN / BRATISLAVA Klemens Himpelen sormi kulkee pitkin paperille tulostettua listaa ja pysähtyy Helsingin kohdalle.

Wien on muutaman pykälän ylempänä, luettelon ykkösenä.

– Jess! Mehän voitettiin teidät ihan selvästi, Wienin kaupungin talouspäällikkö hihkaisee tutkiessaan Economist-lehden listausta maailman parhaimmista kaupungeista.

Huumorimiehiä.

Talouspäällikön sormi jatkaa listaa alaspäin ja pysähtyy Bratislavan kohdalle. Yhtäkkiä hiljaisuus laskeutuu Himpelen työhuoneeseen Wienin Ernst-Happel -stadionilla.

Slovakian pääkaupungille ei sovi naureskella, ei ainakaan Wienissä.

– Bratislava on kehittynyt hienosti viime vuosina. Luonnollisesti Wien haluaa kaupunkina tukea alueen kehittymistä. Elinvoimainen Bratislava on myös Wienin etu, ehdottomasti, Himpele sanoo.

Talouspäällikkö puhuu Bratislavasta kuin olisi Helsingin kaupungin virkamies, jota on pyydetty esittämään julkinen näkemys Tallinnasta.

Varovaisuudelle on syynsä.

Slovakia vapautui kommunismista vasta 30 vuotta sitten. Bratislavan elintaso on tässä ajassa noussut huimasti, mutta kaupunki ei vielä paini samassa sarjassa Wienin kanssa.

Tässä tilanteessa hyväntahtoinen huumori voidaan äkkiä tulkita ilkeäksi pilkaksi.

Grafiikka

Kaksi kaupunkia vai yksi suuri kaksoiskaupunki?

Itävallan ja Slovakian pääkaupunkien välinen elintasoero on vuosi vuodelta kaventunut. Joidenkin talousmittareiden mukaan Bratislavan alue on jo nyt ohittanut Wienin.

Eurostatin tuoretta ostovoimavertailua on kevään mittaan ihmetelty niin Itävallassa kuin Slovakiassakin. Sen mukaan Bratislavan asukkailla on enemmän varaa ostaa hyödykkeitä, kun otetaan huomioon Wieniä alhaisempi hintataso.

Selitys löytyy laskentatavasta.

– Hyödykkeiden hinnat on kerätty kansallisella tasolla, mikä vääristää kaupunkien vertailua, WiiW-taloustutkimusinstituutin apulaisjohtaja Mario Holzner kertoo työhuoneessaan Wienin keskustassa.

– Bratislavan alueella hintataso on huomattavasti korkeampi kuin muualla Slovakiassa. Itävallassa alueelliset erot ovat paljon pienemmät, Holzner jatkaa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Grafiikka

Itäisen Euroopan talouteen erikoistuneen Holznerin mukaan Wien ja Bratislava muodostavat kaksoiskaupungin.

Hänen työpaikaltaan on reilun tunnin ajomatka Bratislavan keskustaan.

– Se on vähemmän kuin ajaisi Pariisin yhdeltä laidalta toiselle, Holzner vertaa.

Kun uusi raideyhteys Bratislavan ja Wienin välille valmistuu vuonna 2023, matka-aika supistuu edelleen 40 minuuttiin. Tutkijoiden mukaan tämä on merkittävä käänne kaupunkien historiassa, sillä tunti on eräänlainen työmatkailun haamuraja.

Sen alittaminen mahdollistaa periaatteessa yhteisten työmarkkinoiden syntymisen.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Bratislavasta ratkaisu Wienin työttömyyteen

Bratislavan ja Wienin työllisyyslukujen valossa yhteisten työmarkkinoiden luominen olisi järkevää.

Wienin väestö on kasvanut voimakkaasti viimeiset 10 vuotta, mutta kaikille tulijoille ei ole löytynyt töitä. Itävallan pääkaupungissa työttömyys on nyt noussut 10 prosentin tuntumaan.

Samaan aikaan Bratislavassa kärvistellään työvoimapulassa, ja Slovakia onkin alkanut höllentää EU:n ulkopuolta tulevan työvoiman tarveharkintavaatimuksia.

Joustavasti rajan yli liikkuva työvoima ratkaisisi kerralla molempien kaupunkien ongelmat.

Grafiikka

Käytännössä yhteisten työmarkkinoiden muodostaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Palkkataso ja työmarkkinoiden rakenne ovat kovin erilaiset. Kielikin vaihtuu rajan yli mentäessä.

– Wienissä kehitetään ja tutkitaan, Bratislavassa tuotetaan. Etenkin autoteollisuus työllistää Slovakian puolella rajaa. Wienin alue on yksinkertaisesti eri kohdassa arvonmuodostusta, WiiW-instituutin Slovakian tutkija Doris Hanzl-Weiss sanoo.

Niin kauan kun Wienin palkkataso on noin kaksikertainen Bratislavaan nähden, työvoima liikkuu kaupunkien välillä vain yhteen suuntaan. Wienistä Slovakian puolelle matkaa lähinnä turisteja ja shoppailijoita.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää: EU:n suuresta itälaajentumisesta on vappuna 15 vuotta. Miten entisten kommunistimaiden liittyminen on vaikuttanut EU:hun? Jatkuuko populistien voittokulku tulevissa EU-vaaleissa?

Tutkijoiden mukaan yksi tapa tasoittaa palkkaeroja ja stimuloida työmarkkinoita olisi tarjota Bratislavaan suuntaaville työmatkustajille taloudellista tukea esimerkiksi verohelpotusten muodossa. Tälläiset suunnitelmat ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet puheiden tasolle.

– Kaksoiskaupungin konseptista puhutaan, mutta poliittinen tahto sen toteuttamiseksi puuttuu. Ainakaan Wienissä sitä ei ole tarpeeksi, Holzner arvioi.

tutkijoita
Tutkijat Mario Holzner ja Doris Hanzl-Weiss näkevät Wienin ja Bratislavan välillä paljon kehitysmahdollisuuksia.Antti Haanpää / Yle

Asuntojen hinnat maltillisia

Bratislavan tarjoamat mahdollisuudet eivät tutkijoiden mukaan kiinnosta Itävallan pääkaupungissa siitä yksinkertaisesta syystä, että wieniläiset ovat verrattain tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä.

Tämä on helppoa uskoa Judith Schüblin ja Daniel Reitermanin kodissa muutaman kilometrin päässä Wienin keskustasta. Perhe asuu 2000-luvulla rakennetussa avarassa kolmiossa hyvin kulkuyhteyksien varrella. Huoneiston parvekkeelta näkyy puistoa ja leveä pyörätie. Rappukäytävässä tuntemattomat tervehtivät toisiaan.

Kaupungin tukeman asunnon vuokra on 530 euroa kuukaudessa. Se on yli puolet vähemmän kuin mitä Helsingissä pitäisi maksaa vastaavanlaisesta asunnosta yksityisillä markkinoilla.

Energia-alalla työskentelevät Schübl ja Reiterman tekevät omasta tahdostaan osa-aikaista työviikkoa.

– Tienaamme yhdessä verojen jälkeen noin 3 000 euroa kuukaudessa. Kyllä sillä pärjää, kun asumiskulut ovat melko pienet, Reiterman kuvailee perheensä taloutta.

Wienperhe
Daniel Reiterman ja Judith Schübl ovat tyytyväisiä elämäänsä Wienissä. Poika Alwin on tyytyväinen leipäänsä.Antti Haanpää / Yle

Kun uusi junayhteys valmistuu, perhe voisi periaatteessa asua Slovakian puolella ja käydä töissä Wienissä. Bratislavasta tilavamman asunnon saisi halvemmalla.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä syyksi lähteä Wienistä.

– Bratislava on mukava kaupunki käydä, mutta sinne muuttaminen tai vaikka työskentely... En tiedä, ei se oikein houkuttele, jos ihan nyt ihan rehellisesti sanon, Schübl toteaa.

– Kyse ei ole yksin omasta taloustilanteesta tai asunnosta. Wienissä on erittäin toimiva julkinen liikenne, puistot ja koulut ovat nekin kunnossa, Reiterman pohtii.

Jotkut ovat kuitenkin jo vaihtaneet Wienin Bratislavaan.

Kotimaan kutsu

Bratislavan keskustassa silmiin pistävät tornitalojen huipulla hohtavat valomainokset. IBM loistaa sinisenä, Sharp kirkkaan punaisena.

Molemmat ovat suuria ja tunnettuja IT-alan nimiä. Mutta eivät aivan tätä päivää.

Mainoskylttien valo kajastaa IT-asiantuntija Vladimir Bernatin kotiin. Hän päätti muuttaa takaisin Slovakiaan Wienissä ja Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen.

– Löysin slovakialaisen vaimon, Bernat sanoo kotisohvallaan.

Bernat kokee, että hän on henkilökohtaisesti hyötynyt Slovakian EU-jäsenyydestä. Kansainvälinen ura IT-alalla olisi ollut paljon vaikeampi, jos maa olisi 15 vuotta sitten päättänyt jäädä Euroopan unionin ulkopuolelle.

– Kyse on myös onnesta. Monilla lähtijöillä oli periaatteessa samat mahdollisuudet pärjätä. Olin kuitenkin valmis matkustamaan ja asiat alkoivat kääntyä paremmin päin. Kaikille ulkomaille lähtijöillä ei käynyt yhtä hyvin, Bernat kertoo.

bratislavatavis
Vladimir Bernat ei haikaile takaisin Wieniin.Antti Haanpää / Yle

"Bratislava näyttää käytetyltä"

Slovakian väkiluku laski pitkään maan itsenäistyttyä. Syntyvyys putosi ja Bernatin kaltaiset kouluttautuneet nuoret suuntasivat ulkomaille. Trendi kuitenkin kääntyi vuonna 2011. Tuolloin maahan alkoi palata enemmän ihmisiä kuin sieltä lähti.

Bernat sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä Bratislavassa. Hän ansaitsee hieman vähemmän kuin Wienissä, mutta elinkustannukset ovat alhaisemmat. Vajaan neljän tuhannen euron kuukausipalkalla elää Bratislavassa mukavasti. Sillä hoitaa lasten hoitomaksut yksityisessä päiväkodissa ja rakennuttaa uuden kodin.

Talouskehityksen myötä itäisen ja läntisen Euroopan elintasoero on alkanut kuroutua umpeen, ainakin läntisessä Slovakiassa. Ihmisten ajatusmaailma kuitenkin muuttuu talouslukuja hitaammin.

Bernatin mukaan suurin ero Wienin ja Bratislavan välillä on ihmiset, heidän asenteensa.

– Miten minä haluan elää kaupungissa? Haluanko, että kaupungin yhteiset tilat ovat mukavia vai haluanko pitää enemmän huolta vain omista asioista? Wienissä tähän suhtaudutaan eri tavalla ja sen huomaa. En nyt halua sanoa, että Bratislava on likainen, mutta kyllähän se käytetyltä näyttää, Bernat sanoo.

Suoraa tietä oopperaan

Bratislavan lähiöissä maali voi siellä täällä hilseillä, mutta kaupungintalon rappauksesta on turha etsiä halkeamia. Toisessa kerroksessa pormestari Matúš Vallo ojentaa kätensä, päättäväinen puristus ja tiukka kysymys.

– Mitä olet pitänyt kaupungista? Sano nyt ihan täysin rehellisesti, älä säästele yhtään, Vallo pyytää.

– Vai että muistuttaa Tallinnaa... Kyllä, ymmärrän, pormestari tuumii mietteliäänä.

vallo
Bratislavan pormestari Matúš Vallo aikoo tiivistää yhteistyötä Wienin kanssa.Antti Haanpää / Yle

Vallon mielestä Bratislavaa ei kannata verrata Wieniin. Hänestä kaupungeista puhuttaessa oleellista ovat mittasuhteet ja etäisyydet. Jos haluaa mennä maailmanluokan oopperaan, Bratislavasta voi helposti ajaa Wieniin, Vallo vertaa.

Tähän tarvitaan ainoastaan hyvä tie ja rahaa oopperalippuihin. Bratislavalla on tarjota molemmat.

– Kaupungin työllisyystilanne on erinomainen ja kulkuyhteydet paranevat koko ajan, pormestari kuvailee.

Vallon mukaan on selvää, että Bratislavaa ja Wieniä pitäisi ajatella yhteisenä kaupunkialueena, kaksoiskaupunkina, jota tulisi myös kehittää yhdessä.

Hän kuitenkin myöntää, että toistaiseksi puhetta on ollut enemmän kuin tekoja.

– Mutta meidän puoleltamme ei ole mitään asenneongelmaa. Me voimme vain ja ainoastaan hyötyä kaksoiskaupungin kehittämistä, Vallo sanoo.

Bratislavan keskusta.
Julkisten liikennevälineiden käyttö on viime vuosina laskenut Bratislavassa. Tutkijoiden mukaan yksityisautoiluun siirtyminen kertoo sekä vaurastumisesta että arvoista.Antti Haanpää / Yle

Joko ollaan perillä?

Jos Bratislavan alueen talouskasvu jatkuu nykyisellä radallaan, kaupunki voisi teoriassa saavuttaa Wienin vaurauden 2030-luvulla.

Se on yksi iso Jos.

Talousasiantuntijoiden mukaan Bratislavan alueen talous ei ole kestävällä pohjalla, sillä se nojaa liian voimakkaasti tuotantoon, etenkin autoteollisuuteen. Pelkästään Volkswagen työllistää alueella 14 000 ihmistä.

Alkuvuodesta saksalainen autojätti ilmoitti irtisanomisista Bratislavassa. Työn automatisoinnin edetessä tällaisia uutisia tullaan kuulemaan entistä useammin.

Bratislavan pormestari ei ole kuitenkaan huolissaan.

– Kyllä me pärjäämme. Olemme aina pärjänneet. Selviydyimme sosialismista, ja nyt maa on ottanut uuden presidentin myötä käänteen kohti liberaalia Eurooppaa, Vallo kuvailee.

Tätä matkaa Slovakia on tosin tehnyt jo tovin.

– Meidän sukupolvellemme tärkein asia on ollut samettivallankumous, jossa maa luopui kommunistisen puolueen yksinvallasta. Tuolloin meille luvattiin, että kolmessa vuodessa otamme kiinni Itävallan elintason, Vallo muistelee.

Tästä lupauksesta tulee syksyllä kuluneeksi kolme vuosikymmentä.

– En oikeasti tiedä, koska siihen pisteeseen päästään, ettei idän ja lännen välillä ole mitään eroa. Eihän kukaan tiedä. Mutta se voi olla, että se aika alkaa nyt jo vähän siintää, Vallo arvioi.

Sitä kohti.

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 18 saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue lisää:

45-vuotias Zuzana Čaputová nousee Slovakian ensimmäiseksi naispresidentiksi – "On mahdollista olla antautumatta populismille"

Slovakialaisten Jánin ja Martinan piti mennä toukokuussa naimisiin – sen sijaan heidät ammuttiin, ja nyt mielenosoittajat vaativat politiikkaa ilman korruptiota

Raportti: Maailman viihtyisin kaupunki löytyy Itävallasta – Helsinki putosi kärkijoukosta