Analyysi: Mistä emme puhu kun puhumme brexitistä?

Britannian ero syö EU-johtajilta aikaa ja julkisuudesta tilaa, jolle olisi muutakin käyttöä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Brexit
Britannian pääministeri Theresa May puhui toimittajille keskiviikon brexit-huippukokouksen aluksi.
Britannian pääministeri Theresa May puhui toimittajille keskiviikon brexit-huippukokouksen aluksi.Olivier Hoslet / EPA

BrysselUutisointi Euroopan unionista pyörii näinä aikoina yhden aiheen ympärillä. Britannian erohankkeen käänteet nousevat otsikoihin viikosta toiseen.

Ne ovat myös hallinneet EU-maiden kiireisten johtajien päiväjärjestystä. Viimeisen reilun puolen vuoden aikana on järjestetty kuusi huippukokousta, joissa on keskusteltu brexitistä.

Ja kun brexitistä keskustellaan, se nousee myös kulloisenkin kokouksen päällimmäiseksi uutiseksi, vaikka muitakin asioita olisi pöydällä.

Esimerkiksi marraskuussa: "EU on hyväksynyt Britannian erosopimuksen". Joulukuu: "EU on antanut Britannialle selvennyksiä erosopimukseen". Maaliskuu: "Britannian ero EU:sta viivästyy". Huhtikuu: "Britannian ero EU:sta lykkääntyy edelleen".

Esimerkit ovat Ylen tv-uutisista. Huomion keskittyminen Britanniaan on ymmärretävää. Ero on tarjonnut hyvää tosielämän draamaa karikatyyrimäisine päähenkilöineen.

Mutta tämän ei pitänyt mennä näin. Kun brittien enemmistö äänesti kesäkuussa 2016 eron puolesta, EU-johtajat korostivat, että brexitiä ei saa päästää hallitsemaan unionin asialistaa tai sotkemaan muiden asioiden hoitamista. Sittemmin on pidetty toistakymmentä huippukokousta, joissa ero on ollut pöydällä.

Pyrkimys oli ymmärrettävä. Maailma ei pysähdy brittien eroon. Vuoden 2016 kesän jälkeen on nähty esimerkiksi Donald Trumpin nousu valtaan Yhdysvalloissa, kansallismielisten populistipuolueiden uusi eteneminen Euroopassa ja tutkijoiden varoitus ilmastokatastrofista jos riittäviin toimiin ei ryhdytä.

Oli kuvaavaa, että samaan aikaan kun Britannian pääministeri Theresa May saapui keskiviikkona anomaan brexitille lisäaikaa EU-maiden johtajilta, kadun toisella puolella julkistettiin ensimmäistä kertaa kuva mustasta aukosta.

Ennennäkemättömästä tieteellisestä läpimurrosta huolimatta brexit-kokous keräsi moninkertaisesti isomman toimittajajoukon kyttäämään sitä, myönnetäänkö Maylle jatkoaikaa kenties kolme, yhdeksän vai kaksitoista kuukautta.

EU-lähteet valittelevat, että Britannian eron jatkuva käsitteleminen alkaa jo haitata unionin normaalia toimintaa. Poliittista pääomaa ja aikaa ei riitä kovin moneen asiaan yhtä aikaa. Johtajien lisäksi Britannian ero työllistää myös virkamieskuntaa kaikissa jäsenmaissa, Suomessakin.

Mitä asioita on siis jäänyt hoitamatta? Samaan aikaan kun EU on neuvotellut Britannian kanssa erosta, unionin isojen ongelmien ratkaiseminen on polkenut paikallaan.

EU:n pitäisi saada päätettyä uudesta turvapaikkajärjestelmästä. Asia jakaa jäsenmaita edelleen rankasti itäiseen ja läntiseen leiriin. Ratkaisua on haettu sattumalta yhtä pitkään kuin brexitiä on vatvottu, mutta asia ei ole edennyt käytännössä lainkaan.

Samaan aikaan Puola, Unkari ja Romania ovat vajonneet yhä isompiin ongelmiin oikeusvaltiokehityksen suhteen. Puolassa suunta on hieman kääntynyt, mutta Unkarin huolestuttavan alamäen suhteen EU on ollut täysin hampaaton.

Olisiko ongelmat ratkaistu jos Britannian ero ei veisi huomiota itseensä? Tuskinpa. Mutta jos edes osa brexitille uhratusta palstatilasta ja ministerien ja pääministerien ajasta olisi käytetty vaikkapa maahanmuuttokysymykseen, suunnan kääntäminen voisi olla lähempänä.

Paluuta normaaliin päiväjärjestykseen sellaisena kuin se oli ennen Britannian kansanäänestystä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Vaikka ero toteutuisikin, brexit jatkaa otsikoissa vuodesta toiseen, sillä eron jälkeen alkavat neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta.

Pullon henkeä ei voi tunkea takaisin pulloonsa.

Lue myös:

Brexitille jatkoaikaa lokakuun loppuun saakka, Tusk: "Älkää tuhlatko tätä aikaa" – Yle seurasi huippukokousta

Pääministeri May selvitti parlamentille brexitin jatkoaskeleita: "Erosopimusta ei avata uudelleen"