Ehdokas ostaa mieluummin tienvarsimainoksen kuin tubettajan – vaalimainonnassa Suomessa eletään yhä Kekkosen aikaa

Viestinnän asiantuntijat epäilevät, etteivät puolueet vieläkään osaa hyödyntää sosiaalista mediaa kampanjoissaan.

eduskuntavaalit
Vaalikampanjoinnin erityispiirteitä
Vaalikampanjoinnin erityispiirteitä

– Näissä vaaleissa ehdokkaat ovat käyttäneet tosi paljon kadunvarsimainontaa.

Monet vaalikampanjat tehneen Taru Tujusen havainto näiden vaalien kampanjoinnista ovat tikunnokassa nököttävät naamat. Varsin perinteistä siis.

Somevaaleista on puhuttu jo niin monta kertaa, että termi tuntuu väljähtyneeltä. Ja siltikin todellisuutta on yhä se, että vaalimainokset näkyvät vahvasti televisiossa, lehdissä ja kadunvarsilla. Siis siellä missä ne ovat näkyneet aina ennenkin.

Esimerkiksi Ruotsissa läpilyönyt Instagram-mainonta loistaa poissaolollaan, sanoo tutkija Anu Koivunen.

– Ruotsin viime vuoden valtiopäivävaalit olivat selvästi Insta-vaalit. Suomessa se on ollut tosi pientä, mikä on ollut itselleni suurin yllätys näiden vaalien kampanjoissa.

– Puolueille Instagram on väline, jossa julkistetaan julisteita. Vain kourallinen poliitikoita tekee livevideoita, mutta sekin on sellaista "täällä ollaan" -tyyppistä. Suuret puolueet eivät ole ollenkaan Instassa.

Hyvänä Instagram-poliitikkona Koivunen nostaa esiin Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin, jolla on lähes 30 000 seuraajaa. Maailmalta instagramia on taitavasti hyödyntänyt amerikkalaispoliitikko Alexandria Ocasio-Cortez, joka valittiin edustajainhuoneeseen ilman jättimäistä kampanjabudjettia.

Kukaan ei käytä Roni Bäckiä

Tehokas keino saada huomiota on myös palkata suosittu tubettaja kampanjoimaan. Esimerkki tällaisen influensserin käytöstä on viime presidentinvaaleista, jossa tubetähti Roni Bäck kuiskasi Sauli Niinistön puolesta. Näissä vaaleissa Bäck ja hänen kollegansa ovat saaneet olla rauhassa.

– Ruotsissa Keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf sai nostetta kahdelta maan suosituimmalta naisinfluensserilta. Ja sillä oli selvästi vaikutusta vaalitulokseen. Suomessa tällaista ei olla nähty lainkaan, sanoo Anu Koivunen.

Miksi Suomessa sitten ollaan jäljessä Ruotsia ja muuta maailmaa somekampanjoinnissa? Hyvä kysymys, vastaa Taru Tujunen.

– Suomalaiset puolueet on hyvin perinteisiä kampanjoinnissaan. Enkä pidä sitä kategorisesti pahana. Silti mietin, kuinka vaikuttavaa yleismainonta, esimerkiksi televisiomainokset, oikeasti on.

Myös kohdennus tuntuu puuttuvan mainoksista. Se, että tehdään mainos jalkapallosta tykkäävälle, pubeissa käyvälle helsinkiläismiehelle, joka pelaa rahapelejä.

– Kaikkein tavallisin kohdennus minulle on se, että olet yli 18-vuotias ja asut alueella Helsinki-Uusimaa, sanoo Anu Koivunen.

– Mikä on niin yleinen, ettei se ole oikeastaan kohdennus ollenkaan, nauraa Taru Tujunen.