Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen – "Hoitajamitoitus, aivan hullua!"

Buurtzorg ja Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys kaavailevat yhteistyötä. Itseohjautuvuutta testataan myös Järvenpäässä, Helsingissä, Tampereella ja Sipoossa.

kotihoito
Lähihoitaja Jasmiini Eskola laittaa Kaija Laaksolle tukisukkia.  Järvenpään kotihoidossa tehdään työtä itseohjautuvissa tiimeissä samaan tapaan kuin Buurtzorgin mallissa.
Suomen terveydenhoitoon tarvitaan vuoteen 2035 mennessä 200 000 uutta työntekijää. Lähihoitaja Jasmiini Eskola laittaa Järvenpäässä Kaija Laaksolle tukisukkia. Kristofer Andersson / Yle

Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä.

Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta.

Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa palkkaa.

Myös Yle vieraili viime kesänä Hollannissa tekemässä juttua tästä Buurtzorgin mallista.

Nyt Hollannin hoivamenestyjä aikoo laajentaa toimintaansa Suomeen. Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuussopimuksista vastaava johtaja John Lindström kertoo, että Suomesta on tullut paljon yhteydenottoja vuoden mittaan.

Ylen tietojen mukaan Buurtzorgin neuvottelut yhteistyöstä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen kanssa ovat jo loppusuoralla.

Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava päällikkö John Lindström kaavailee mallin tuomista Suomeen.
Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava päällikkö John Lindström selvittelee mallin tuomista Suomeen.Kristofer Andersson / Yle

Buurtzorgin kotipalvelyksiköissä merkittävin ero muihin on se, ettei esimiehiä juuri tarvita. Työtä tehdään pienissä 10–12 hengen tiimeissä, joissa ei ole vetäjää. Sairaanhoitajat järjestelevät itse työnsä.

Jos ongelmia syntyy, niitä ratkaisemaan on palkattu "valmentajia".

Esimiesten katoaminen näkyy selvästi luvuissa: Buurtzorg työllistää 10 000 hoitajaa. He jakautuvat 850:een tiimiin, joilla on vain 15 valmentajaa.

Lindströmin mukaan pomojen puute ei ole Buurtzorgin mallissa itseisarvo, mutta henkilöstön oman vastuunoton ajatellaan tuottavan parasta palvelua.

– Uskomme, että hoitohenkilökunta on ammattilaisia, joihin voi luottaa. He tietävät parhaiten, miten annetaan hyvää hoitoa. Miksi palkata päälliköitä ja työnjohtajia, jotka enemmän häiritsevät kuin tukevat työntekoa?

Lähihoitaja Jasmiini Eskola ja eläkeläinen Kaija Laakso
Kaija Laakso toivoisi, että vähän useammin tulisi käymään sama hoitaja.Kristofer Andersson / Yle

”On oikeasti kivaa kun osaa”

– Nuo sukat pannaan rollaattorin kyytiin. Otetaan sieltä ne miniän antamat sukat. Niissä on jarrut pohjassa, Kaija Laakso ohjeistaa tottuneesti.

– Jarrut pitääkin olla, ettei liukastu, lähihoitaja Jasmiini Eskola myötäilee.

Puolen tunnin kuluessa pitää vielä antaa lääkkeet ja tipauttaa silmätipat. Paikkojakin pitää vähän järjestellä, vaikka Laakson asunto siisti onkin.

Eskolan työ on itsenäistä. Hän tekee työtä järvenpääläisessä kotihoidon tiimissä, jossa ei ole vetäjää.

Järjestelmä muistuttaa monessa suhteessa Buurtzorgin mallia. Tiimissä on 8–12 henkilöä, heistä kaksi on sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia.

– On kiva tehdä työtä, kun ei tarvitse koko ajan pyytää apua, vaan pystyy itse tekemään asiakkaan asiat kokonaisvaltaisesti, vaikka ei olekaan sairaanhoitaja, Eskola sanoo.

Aiemmin tiimin vetäjänä oli sairaanhoitaja, mutta nyt hänkin keskittyy hoitotyöhön. Eskolan mukaan tavoitteena on, että tiimissä kaikki lähihoitajat osaavat kaikkea.

– Olen yrittänyt sanoa muillekin, että on oikeasti kivaa kun osaa.

Lähihoitaja Jasmiini Eskola
Jasmiini Eskola on työskennellyt lähihoitajana 8 vuotta. Hänelle itsenäinen työ sopii.Kristofer Andersson / Yle

Järvenpään kotihoidossa alkoi itseohjautuvien yksiköiden kokeilu loppuvuodesta 2017.

Kotona asumista tukevien palvelujen päällikön Johanna Sinkkosen mukaan hoitajat aloittivat kokeilun mielellään.

– Kotihoitajan työ on itsenäistä, joten hoitajilla oli hyvät valmiudet oman työn johtamiseen.

Sinkkosen mukaan ristiriitoja on vähän, kun kaikkien on otettava vastuuta ja puhuttava keskenään ajoissa.

Ongelmiakin oli. Esimerkiksi yksi tiimi pyrki kehittämään kokouskäytäntöjään, mutta se ei ollutkaan eduksi kokonaisuudelle. Asiakaskäynnit viivästyivät.

– Opimme, että raamien pitää olla selkeät. Kaikkien pitää tietää, mistä he saavat päättää.

Sinkkonen korostaa, että vanhojen tapojen muuttaminen on hidasta.

”Tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta”

Järvenpään kotihoidossa asiakkaille on määritelty hoitokäyntien kestot. Niissä rajoissa Jasmiini Eskola ja muut tiimiläiset voivat suunnitella työtään.

– Emme esimerkiksi vie asiakkaita suihkuun aamuisin, koska silloin on eniten käyntejä. Suihkutukset hoidetaan päivällä, Eskola kertoo.

Työvuorotkin suunnitellaan itse. Lisäksi on tiimikokouksia, joita kukin vetää vuorollaan.

Kaija Laakso on tyytyväinen saamaansa apuun.

– Nämä tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta.

Sitä Laakso harmittelee, että ovella on turhan usein eri henkilö. Sijaisia tarvitaan yhä usein, tietää myös Jasmiini Eskola.

– Kunhan meitä olisi muutama enemmän, sitten tämä sujuisi hyvin.

Buurtzorgin menestystarina on innoittanut Suomen kuntia omiin kokeiluihin. Järvenpään lisäksi ainakin Helsingissä, Tampereella ja Sipoossa on kotihoidon itseohjautuvan tiimityön kokeiluja.

Ylelle kerrotaan, että kaikki työntekijät eivät välttämättä ole mallista innoissaan. Osa on mieluummin huolehtimatta hallinnollisista asioista ja haluaa esimieheltä selvät vastaukset.

Buurtzorg-yhtiön toimipiste Amsterdamissa.
Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti kollegoidensa kanssa Buurtzorg-säätiön vuonna 2006. Sasha Silvala / Yle

Naapuriapu uuteen kunniaan

Buurzorg tarkoittaa vapaasti käännettynä naapuriapua. Nimi tulee siitä, että Hollannissa hoitotiimi saattaa ottaa naapuruston mukaan seuraamaan, miten vanhus pärjää kotonaan.

Tämä ei välttämättä ole kopioitavissa Suomeen. Ja eroja on muitakin.

Hollannin Buurtzorgin tiimeissä kaikki ovat sairaanhoitajia, mutta Suomessa kodeissa käyvät yleensä lähihoitajat.

Lisäksi Hollannissa kaikki terveyspalvelut ovat yksityisiä. Terveydenhoito katetaan vakuutuksilla eikä veroilla kuten Suomessa.

Buurtzorg-yhtiön toimitusjohtaja Jos de Blok
Jos de Blok ehti työskennellä sairaanhoitaja pitkään ennen Buurtzorgin perustamista.Sasha Silvala / Yle

Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti muutaman kollegansa kanssa Buurtzorgin vuonna 2006. Perustajat olivat tyytymättömiä työhönsä ja kotihoidon laatuun.

Tänään Buurtzorg on kuin franchising-yritys, joka myy säädeltyä palvelupakettiaan. Toimintaa on jo 24 maassa.

– Parhaimmillaan syntyy verkosto, jossa jaetaan oppeja keskenään, johtaja John Lindstöm sanoo.

Yhteistyö Buurtzorgin kanssa lähtee usein muutostarpeesta tai kriisistä, esimerkiksi vaikeudesta rekrytoida hoitajia. Lindströmin mukaan säätiö valikoi kuitenkin yhteistyökumppaninsa tarkkaan.

– Malli ei ole avoin kaikille. Täytyy olla yhteinen arvopohja ja näkemys siitä, miten hoito järjestetään.

Buurtzorg toimii myös Lindströmin kotimaassa Ruotsissa. Siitä Lindström puhuu hiukan harmistuneesti. Mallista ei saada siellä kaikkia tehoja irti.

Ruotsissa kunnilla on yksityisiä ja julkisia palveluita ja erillisiä tietojärjestelmiä. Kotisairaanhoito ja kotihoito ovat erillään. Pirstaleisuus haittaa mallin levittämistä.

– Suomessa on varmaan sama tilanne.

Buurtzorg-yhtiön pääkonttori Almelon kaupungissa Hollannissa.
Buurtzorgin pääkonttori löytyy pienestä Almelon kaupungista Hollannista.Sasha Silvala / Yle

0,7 hoitajaa – aivan hullua!

Miltä buurzorgilaisesta kuulostaa Suomen vanhustenhoidossa keskusteluun noussut sitova hoitajamitoitus, jossa yhtä laitoshoidossa olevaa vanhusta kohti pitäisi olla 0,7 hoitajaa?

– Täysin hullua! Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan hoidossa pitäisi pyrkiä aivan toiseen suuntaan.

Niin kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Lopulta hoitohenkilökunnalle jää Lindströmin mukaan yhä vähemmän aikaa hoitotyöhönsä.

Hoivassa on tutkittava ihmisten tarpeita.

Suihku ei ole vain suihku

Buurtzorg maksaa Hollannissa sairaanhoitajille keskimääräistä parempaa palkkaa, joten työntekijöitä on helppo löytää. Hollantilaisen konsulttilaskelman mukaan asiakaskäynnit ovat lyhyempiä kuin muilla alan toimijoilla – siitä huolimatta hoitoon haluaisi paljon useampi kuin voidaan ottaa.

Säätiömallilla toimiva Buurtzorg ei tavoittele voittoa. Tuotot investoidaan toimintaan.

Lindströmin mukaan tehokkuus perustuu siihen, että alussa asiakkaan tarpeet selvitetään laajasti, ei vain terveydentilaa. Toinen etu on koulutettu erikoistunut henkilökunta.

– Kun sairaanhoitaja vie ihmisen suihkuun, se ei ole vain suihkussa käynti. Samalla hän voi havaita ajoissa ongelman, kuten liian vähäisen ravinnon saannin. Ongelmaan päästään puuttumaan nopeasti.

Lue myös:

Vanhukset saavat kotonaan niin tehokasta hoitoa, että yrityksestä tuli jo liiankin suosittu – Löytyykö kotihoivan ihme Hollannista?

Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä